Tampereen seudulle suunnitellaan pikaraitiotieverkkoa, joka käyttäisi hyväkseen sekä olemassaolevaa rataverkkoa, että uusia rakennettavia raiteita ja tunneleita. Tutkiessani projektin sivuja tajusin yllättäen että olemme ajelleet pikaraitiotiellä kolmessa kaupungissa.
Lontoon Docklands Light Railway lähtee liikkeelle Towerin sillalta ja yksi reitti kulkee Docklandsin pilvenpiirtäjien ohi Greenwichiin. Reitiltä on hieno näköala futuristiseen pilvenpiirtäjäkaupunkiin ja jos menet etummaisen vaunun etupenkkiin, saat hienot näköalat siihen miltä näyttää metrojunan kuljettajasta.
Oslossa Tunnelbane on jo vanha, mutta silti kevytraitiotieksi luokiteltava järjestelmä. Tämän systeemin ehdoton näköalareitti on tietysti ajella keltaisen linjan päätepysäkille, korkealle vuorelle Holmenkollenin yläpuolelle. Ylimmäisiltä pysäkeiltä on huikeat näköalat! Lisäksi on jotenkin hassua laskeutua keskustassa tunnelissa kulkevaan metrojunaan ja tulla siitä ulos metsäisen vuoren rinteellä keskellä ei-mitään :-)
San Franciscossa kulkee kolmenlaisia raitiovaunuja: postikorteista tuttuja hihnavetoisia Cable Car -vaunuja, historiallisia “perinteisiä” raitiovaunuja sekä pikaraitiotie nimeltään MUNI. MUNI kulkee keskustassa maan alla ja nousee laitakaupungille mentäessä pinnalle kulkeakseen kaduille sijoitetuilla kiskoilla. Noustessa maan pinnalle vaunujen ovien raput liukuvat alas siten että kadultakin on helppo kiivetä vaunuun (maan alla laiturien lattia on vaunujen lattian tasolla).
Pikaraitiotie on oikein näppärä systeemi, ja mielelläni näen sellaisen Tampereellakin. Vahinko vain, että reittikartassa ei ole edes suunnitelmia ulottaa verkostoa meille kotiin asti. Meille Tampereen pikaratikka olisikin sitten lähinnä vain näköala-ajeluita varten.