Kangasalan kirjaston hoitajilla on hyvä maku – he asettelevat kirjaston käyttäjien iloksi pöydille monenlaisia tärppejä, joihin tulee tarttuneeksi ohikulkiessaan. Tällä kertaa mukaan sattui Vivi-Ann Sjögrenin kirja “Mustaa kahvia, keksinmuruja”. Se osoittautui erittäin taitavasti kirjoitetuksi henkilöhistoriaksi, jossa ruoka ja elämä kietoutuvat kiehtoviksi pikku tarinoiksi. Mukana on myös mutkattomia reseptejä, joita varmasti kannattaa kokeilla. Tässä yksi malliksi:
“KUULLOTETUT PORKKANAT
Vastakeitettyjä kuumia porkkanoita ravistetaan kattilassa, jossa on vähän voisulaa ja sokeria.”
Siinä kaikki. Mikä elegantti yksinkertaisuus!
Pari vuotta sitten sain suomentaa kirjan Charlie Trotterin “Gourmetkokkaus for Dummies”, josta valitettavasti taitaa olla painos lopussa. Suomentamisen suurin haaste oli erilaisten mittojen ja painojen muuntaminen amerikkalaisista suomalaisiksi. Päädyin ratkaisuun, jossa käänsin mitat mahdollisimman tarkasti. Niinpä monessa ohjeessa kehotetaan ottamaan 4,8 dl sitä tai 7,2 dl tätä. Itse kokkaan enemmän sormituntumalta (hyppysellinen, kourallinen ja loraus pääasiallisina mittoinani). Siitä huolimatta Trotterin kirja jätti lähtemättömän jäljen tapaani ajatella ruokaa.
Viime kesänä Kaliforniassa kävin eräässä SIG:issä (special interest group meeting), jossa meitä hauskutettiin muun muassa kertomuksilla brandin teosta. Kun illan ohjelman vetäjä reiluun amerikkalaistyyliin teetätti satapäisellä yleisöllä tehtävää, jossa muun muassa piti kirjoittaa ylös mielestään maailman parhaan ravintolan nimi, yllättävän usea päätyi juuri Chicagon Charlie Trotter’siin. Ihan turha jätkä hän siis ei ole!
Muita suosikkikirjojani taloudenhoidon alalta muuten ovat ihanan nostalgiset Emännän kodinhoito-opas (Maatalousseurojen keskusliiton julkaisuja) ja Martan ruokatalousoppi (Martta-liiton toimituksia). Kokeilkaapa joskus Helsingissä käydessänne Martta-hotellin aamiaista Uudenmaankadulla. Se on kotoisa ja maukas vailla vertaa, aivan erilainen kuin isojen hotellien bulkkiaamiaiset. (Toinen kokeilemisen arvoinen aamiaispaikka on Palacen terassi kauniina kesäaamuna, kun satama aukeaa alla ja laivat kulkevat välkehtivän meren halki kohti Suomenlinnaa.)
Hyvää keittokirjaa lukee kuin romaania ja hyvässä romaanissa puolestaan on ruokaa. Vaikka mukavinta on käpertyä sohvannurkkaan keittokirjan kanssa, ehdottomasti suositeltavia ovat esimerkiksi seuraavat romaanit, joihin tulee palattua säännöllisesti uudelleen:
Nora Ephron: Sydän karrella
Ruokakirjoittajan parisuhde ajaa karille. Viimeisillään raskaana oleva nainen käy läpi suhdettaan, sukuaan ja reseptejä. Viihdettä (erityisesti jos on kipeänä ja vähän surkea).
Jorge Amado: Dona Flor ja hänen kaksi aviomiestään
Kanelin ja kahvin tuoksuinen kirja, jossa Dona Florin aviomies palaa kuoleman takaa houkuttelemaan vaimoaan kiusaukseen. Eroottinen syömisen ja juomisen ylistys!
Keittokirjoista käytössä kuluvat “Ruanvalmistus”, jota käytetään talouskouluissa (ihan perusohjeita) ja Anna-Maija Tantun kokoama “Hyvää ruokahalua 2 – Kotikokin parhaat leivonnaiset” (Suuren suomalaisen kirjakerhon lukijoiden leivontaohjeita – oikeasti paras kokeilemani leivontakirja). Muita keittokirjoja sitten luetaan huvin ja opin vuoksi, ja niiden pohjalta sävelletään ruokia vähän sinnepäin ja soveltaen.
paola_
“Raanskalaisen keittön salaisuudet” (WSOY) joka lienee suomennettu jo joskus 60-luvulla on myös mainio ja opettavainen kirja. Ei ehkä niinkään reseptiensä vuoksi vaan koska siinä keskitytään raaka-aineiden oikeaan työstö- ja valmistustapaan, On mm. ihan kasvattavaa lukea miten kasvikset *oikeasti* pitää keittää.
Ostimme kirjan huoltsikkamyymälän nalennuskirjakasasta, eikä maksanut paljon.
# mab