<haircut>Kevät tulee. Vesisade ropisi ikkunapeltiin. Lumi sulaa katolla ja komerossa voi kuulla kuinka vesi lirisee putkea pitkin katolta pois. Lidlissä oli jännittävä ja monipuolinen valikoima pääsiäismunia ja muita teemakarkkeja. Marsipaani-suklaamunat olivat jättimäisiä, edullisia ja maukkaita. Totti kokeili varovasti lätäkössä tassuttelua. Tienristeyksissä oli isoja vesilaksoja. Olin liukastua nurin pihassa. Kiinnitin saunan laudeliinatelineen tukevammin seinään Skihlillä. “Siivosin” työhuoneen pöytää ja sainkin muutaman esineen vaihtamaan paikkaa.

Jani oli skannaillut vanhoja perhealbumin valokuvia ja lähetti cd-levyllisen. Vietin nostalgisia hetkiä menneiden kuvien kanssa. Mietin, kuinka on mahdollista muistaa miltä tuntui ajaa lelutraktoria 30 vuotta sitten, tai kuinka 8-vuotis-synttärit voi muistaa melkein kuin eilisen päivän. Sain lahjaksi mm. koottavan Macchin ja tarjolla oli berliininmunkkeja. Muistelen lukeneeni, että ihmisen joka ikinen solu vaihtuu uuteen 7 vuoden välein. Nämä muistot ovat siis täysin virtuaalisia, kulkeneet 3-4 fyysisen minän läpi.

Popfile on ollut siitä kirjoittamani jutun jälkeen käytössä nyt pari viikkoa. Sinä aikana ohjelma on käsitellyt 621 viestiä, joista 94% meni oikeaan laatikkoon. Tilastot kertovat, että minulle tulevasta postista 30% on rapaa – siis sähköpostilistoja, newslettereitä, uutisia ja muuta jota voi lukea jos ehtii tai heittää menemään ilman sen suurempia omantunnontuskia. Peräti 40% postistani on roskapostia eli pyytämättä lähetettyä mainontaa, täynnä mitä erilaisimpia huijausyrityksiä.

Hauskana yksityiskohtana huomasin, että Popfile oli filtteröinyt jokakuisen Jakob Nielsenin Alertbox-sähköpostin roskapostiksi. Olin aikeissa jo ojentaa Popfileä sen tekemästä virheestä, kun huomasin että ohjelma ei välttämättä olekaan väärässä. Viesti oli n. 45 riviä pitkä – tästä varsinaista Alertboxia, eli tietoa uusimmasta käytettävyyskolumnista, oli 9 riviä. Loppu silkkaa mainosta. Huomasin, että en ole itse asiassa jaksanut lukea Alertboxia enää aikoihin ja niinpä erosin postituslistalta. Sinänsä kyseessä on yhden aikakauden loppu: olinhan ollut säännöllinen lukija vuodesta 1995. Näkemiin Jakob, ehkä tiemme vielä kohtaavat.</haircut>