Veneet ja matkailuautot vaikuttavat asiaan vihkiytymättömästä hankalilta tavoilta matkustaa. Silti minua ovat alkaneet kiehtoa pienet, liikkuvat tilat, joissa ihmiset pystyvät kokemaan kotoisuutta olinpaikastaan riippumatta. MITEN se tehdään? Bilteman kuvaston katselu ei tarjoa vastausta tähän kysymykseen – millaista on viettää lomansa parin neliön kopissa, jossa on kaikki tarpeellinen kotiutumista varten (ja miten se on saatu mahtumaan sinne)?

Kari T kirjoitti 24. maaliskuuta veneilystä: “Juttuhan on siinä, että ainakaan minä en veneilyä harrasta kotoisen tunteen takia, vaan eräs parhaista asioista on irtautuminen tavallisista arkisista ympyröistä. Viihtyvyys onkin sitten toinen asia, ja se on hyvin paljon kiinni veneilyseurasta (täällä en tarkoita pursiseuraa, vaan veneessä aikaansa viettäviä kavereita).”

Hyvä pointti, että kotoisuus ja viihtyvyys ovat kaksi eri asiaa. Jostain olen kuitenkin saanut signaaleja, että veneestä (ja matkailuauatosta) olisi tarkoitus sisustaa jonkinlainen kakkoskoti. (Käsitykseni veneilystä tosin perustuu lähinnä naistenlehtien satumaailmaan, jossa pieneen purjeveneeseen on mahdutettu kaikki mahdollinen olohuoneesta makuuhuoneisiin, keittiöön ja kylppäriin kukkatyynyjä ja maustehyllyjä unohtamatta. Toisaalta samaisissa lehdissä 400 neliön koteja, jotka on maltettu sisustaa muutamalla tuolilla ja pöydällä. Kaikkea sitä uskookin. Kokemukseni osoittaa, että kaikki tila täyttyy vääjäämättä eikä sitä ole koskaan tarpeeksi.)

Veneilyyn liittyvä vapaus ja kulkemisen riemu tulee toivottavasti joskus koettua sekin, eikä vene askarruta minua enää pelkästään sisustusratkaisuna. Mutta entä matkailuautoilu? Liittyykö siihen vapauden tuntemuksia yhdistettynä viihtyisyyteen?

Erityisen mielellään lukisin jonkin karavaanarin kokemuksia matkustamisesta (jopa kokeilisin sellaista viikon verran itsekin). Lähinnä minua kiinnostaisi, miten matkailuautoilu poikkeaa muusta matkailusta. Ennen harrastin mielelläni matkustelua rinkka selässä nuorisomajasta toiseen, mutta nyt voin jo myöntää, että vapauden ja ilon sijasta se useimmiten herätti stressiä ja huolta seuraavasta yöpymispaikasta sekä sankkaa kututusta, koska rinkka painoi ja oli tiellä. Se oli myös aina täynnä vääränlaisia tavaroita, samalla kun tarvittavat puuttuivat. Kerta toisensa tein samat virheet pakatessa. Ehkä silloin alkoi jo itää ajatus, että joku kerta kaikki tarvittava kulkee mukavasti mukana ilman, että se on itse kannettava paikasta toiseen.

Sen verran on tullut vietettyä aikaa hotelleista ja motelleissa sen jälkeen, että matkailussa ne selkeästi ovat tylsin puoli muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Siksi etsin korvaavia ratkaisuja – voisiko matkailuauto olla sellainen? Vai toisiko se mukanaan vain kodinhoidon tylsyydet, yöpymispaikan etsinnän hankaluudet, rajoitukset minne ja mitä vauhtia voi ajella ja klaustrofobian? (Luultavasti tunkisin sen liian täyteen liian vääränlaista tavaraa, kuten reppuni aikoinaan. Mikä on olennaista viihtyvyyden kannalta?)

Lisää kysymyksiä: Voiko matkailuautolla matkustaa tyylikkäästi, mennen minne miellyttää mutta nukkuen ja syöden omaan tahtiinsa eikä paikallisten check-inien ja -outien mukaan? Onko sillä aina pakko yöpyä jossain sumpussa, joka on täynnä muita matkailuautoja? Onko matkailuautoilijan hiljainen pakko ottaa osaa muun karavaanarikansan sosiaalisiin kuvioihin? Voiko jostain vuokrata kohtuuhintaan matkailuautoja, joihin voi myös ottaa lemmikkikoiran mukaansa? Tiedän, että jossain joku tietää vastaukset näihin kysymyksiin. Toivon asiaan perehtyneiltä kommentteja!