Koululainen tarjoaa roolimalleja perheen pienimmille: “Pojille tarjotaan luettavaa sankareista ja voittajista, tytöille annetaan vinkkejä vaatteista, kynsilakoista ja huulikiilloista.” Olen sanaton.
Koululainen tarjoaa roolimalleja perheen pienimmille: “Pojille tarjotaan luettavaa sankareista ja voittajista, tytöille annetaan vinkkejä vaatteista, kynsilakoista ja huulikiilloista.” Olen sanaton.
Sairasta. Luulisi jo että koululaisille juttujaan suuntaavat tajuaisivat vähän noiden vanhojen arvojen päälle. Mutta ei, oksettavaa, suorastaan oksettavaa.
Jestas. Koululaisille siis annetaan sitä mitä heidän luullaan haluavan, ei sitä mitä he oikeasti haluavat saati tarvitsevat.
Tämä pitäisi oikeastaan saattaa laajempaan julkisuuteen.
Jep, iltapäivälehdet koolle ja mediahärdelli pyörimään.
Halusin vaan kirjoittaa, että olen samaa mieltä kaikkien kanssa. Ihan hirveää.
Noniin,
Poika hameessa tai kynsilakoissa.. Paha ja riivattu automaattisesti. Tassa puhuu nyt 32v “mies”, kuka on menossa Tukholmaan hippaamaan nestelatexissa ja meikattuna ensi viikonloppuna. Antakaa nuorten olla mita ovat, Jooko??!!1
Yllätyin myös melkoisesti tilattuani 8-vuotiaalleni Koululaisen. Tarjonta ei ole enää sitä mitä minun kansakouluaikoinani.
Kysyinkin lapseltani, että oikeastiko kiinnostaa, kun alle 10-vuotiaat kertoo “poikakaveristaan” tai miksi tykkää siitä. Ei siinä ole mitään pahaa, mutta kun se rinnastetaan jo seurusteluksi!
Koululainen on tulosvastuullinen julkaisu siinä missä muutkin. Alle murrosikäisten seurustelut ovat olleet jokseenkin tabuja tai ylenkatsottuja kautta aikojen, joten totta kai markkinointihenkinen toimittaja ajattelee, että tämän normin löystyessä vapautuu ainakin jonkinlaista kiinnostuspotentiaalia.
Sama on oikeastaan kaikkialla kaupallisessa kulttuurissa. Jokainen toimija haluaa iskeä siihen, minkä ajatellaan kiinnostavan kohderyhmää, jolloin nämä oletetut kiinnostukset saavat tavattomasti enemmän palstatilaa kuin useimmista lukijoista tuntuisi järkevältä.
Sitten aikanaan markkinoiden näkymätön käsi tiputtaa näiden kiinnostusten osuuden myyvimmälle tasolle tai sitten – kuten näyttäisi olevan tavallista – markkinat jakaantuvat niihin, joita se kiinnostaa ja niihin joita ei.
Kannattaa kuitenkin muistaa, että työläisillä on leipä kiinni siitä, osaavatko he ennustaa kohteidensa mielenkiinnot. Siksi tietynlainen hysteria on aika väistämätöntä kaupallisissa tiedotteissa.
Tietääkseni kenenkään ei ole pakko tilata Koululaista lapsilleen. Korjatkaa jos olen väärässä.
Onhan tuo järkyttävää stereotypian lietsontaa, mutta sitäpä vanhemmat/sukulaiset ja kaikki muutkin harrastavat joka tapauksessa lapsen syntymästä asti. Poika puetaan siniseen ja tyttö punaiseen. Pojalle ostetaan autoja ja sotaleluja, tytölle taas nukkeja sekä kotileikkeihin sopivaa vempainta.
Että silleen.
Juu, meidän ekaluokkalainen toi kans kotiin Koululaisen mainoksen. Eipä tarvinnut kovin kauan miettiä, että tilataanko. On se vissiin niin vaikea uskoa, että edes kaikki ekaluokkalaiset tytöt eivät ole kiinnostuneita meikkaamisesta. No, vika on vissiin kasvatuksessa.
Juu ei kenenkään ole pakko tilata Koululaista. Mutta koululaiselle olisi varmaan kiva tilata jotain lehteä, joka on toimitettu varta vasten peruskouluikäisille, ja jonka sisältö on muutakin kuin idolsseja ja meikkejä. Jos joku sellaisen kotimaisen lehden tietää, niin kertokoon sen suuren ääneen nyt ja muuallakin. Tai sitten joku resursseja omaava voisi sellaisen perustaa.
Aiheesta poiketen, mutta silti sivuten:
Keväällä Helsingin keskustassa pikkupojat kauppasivat “Kevätpörriäinen” -lehteä, ostin moisen, tietysti lähinnä kannatuksen vuoksi.
Lukukokemus oli kuitenkin huima! Ala-asteelaisten toimittama lehti ja aineisto sen mukaista – äärimmäisen hauskoja juttuja sekä piirroksia, joita ei voinut kuin kyyneleet silmissä lukea! Todellinen jähmettyneen aikuisen maailmankuvan tajunnanlaajentaja!
Aion ostaa uudelleen, kevättä odotellessa.
Huomatkaa muuten: teksti on vaihdettu, selitysten kera:
“Koululainen menestyy siksi, että me lehdentekijät tiedämme tarkalleen, mitä nyt juuri tapahtuu ala-asteikäisten keskuudessa. Toimituksella on laaja kontaktiverkosto.”
Teksti on näköjään pistetty uusiksi, mutta asenteet ennallaan. Jos olisin pikkukoululaisen vanhempi ja meille tulisi tuo lehti, pitäisin kyllä tarkasti silmällä sisältöjä. Stereotyyppistä sukupuolten roolijakoa syötetään tietty joka taholta, mutta en ainakaan maksaisi sen jakelusta kotiini.