Muutama päivä sitten aloimme ympäristöystävällisiksi ja tiputimme sähkönkulutustamme radikaalisti asennuttamalla itsellemme ilmalämpöpumpun.
Jaa että minkä? Ilmalämpöpumppu on lämmityslaite: se “imee” lämpöä ulkoilmasta ja työntää sen sisätiloihin. Tosin vain kuvaannollisesti: oikeasti vekotin toimii samalla periaatteella kuin pakastin ja jääkaappi. Ulkoseinään asennettavan kompressorin ja sisätiloihin laitettavan puhaltimen välillä kulkee kylmäainetta, joka tuo ulkoilmassa olevaa lämpöenergiaa taloon sisälle. Käytännössä laite siis yrittää pakastaa ulkoilmaa ja siinä sivussa tuottaa sisälle lämpöä.
Perinteisiin sähköpattereihin verrattuna siinä on yksi ylivoimainen etu: jokaista kuluttamaansa sähköwattia kohden pumppu tuottaa lämpöä parhaimmillaan yli kolmen watin edestä. Suoraa säästöä siis. Hyötysuhde riippuu ulkolämpötilasta: mitä lämpimämpää ulkona on, sitä helpommin sieltä voi tuoda energiaa. 20 asteen pakkasessa ja sitä kylmemmässä etua ei enää saavuteta ja silloin on aika taas käynnistellä perinteisiä sähköpattereita. Onneksi tällaisia säitä on kuitenkin suhteellisen harvoin. Mainokset lupailevat ilmalämpöpumpulla saavutettavaksi jopa 50% tiputuksen sähkölaskussa – itse olen tuon suhteen hieman skeptinen, mutta luulen että 30% on ihan mahdollista. Ja sekin on sievoinen summa rahaa sähköllä lämpiävässä omakotitalossa.
Ilmalämpöpumpussa on lisäksi myös muitakin hyviä puolia: lämpötilan säätö sujuu tyylikkään nykyaikaisesti kaukosäätimen avulla – valitset vain astemäärän ja puhallin pitää talon sen lämpöisenä. Kesällä laitteen voi säätää toimimaan päinvastoin: se ottaakin lämpöä sisäilmasta ja työntää sen ulos. Eli toimii siis ilmastointilaitteena. Tervetuloa helteet! Eikä siinäkään vielä kaikki: laitteen puhallus pitää huolen siitä, että lämpö jakautuu tasaisesti niin katon rajaan kuin lattiaankin. Kolme erilaista suodatinta keräävät pölyn itseensä. Hyvästi imurointi! (Noh, tuo valitettavasti ei pidä ihan paikkaansa)
Olemme nyt sulkeneet kaikki lämpöpatterit talosta ja eteisessä sijaitseva pumppu on saanut huolehtia talon lämmityksestä. Lämpö on ollut miellyttävän tasaista ja sitä on riittänyt – myös viime yön kymmenen asteen yöpakkasilla. Perimmäisissä nurkissa olevat huoneet ovat asteen verran viileämpiä, mutta sitäkin voi halutessaan paikata perinteisellä lämpöpatterilla.
Eli ihan positiviisia ensikokemuksia siis. Luulenpa että jos ensi kesänä saadaan nauttia pitkistä kuumista kausista, en voi vastustaa kiusausta palata aiheeseen ja hieman leuhkia ilmastoinnilla.
Laitteen merkki on siis Panasonic E12 ja asennuksen hoiti hienosti IVT Center. Terveisiä :)
J Hokkanen. Ai niin. Unohdin kertoa, että noin matala asetus +22 aiheuttaa väkisinkin mainitsemaasi kylmäntunnetta ja joudut korvaamaan lämpöä kalliimmalla vaihtoehdolla. Samaan pääset halvemmalla seuraavasti. Kokeile ensin käyttää ilmalämpöpumpun tehot loppuun ihan rohkeasti vaikkapa +26 asteeseen asti. Luit aivan oikein. Puhallus kovemmalle. Huomaa, että täysilläkään et saa laitteella kulumaan sähköä edes kahta kilowattia. Tee mittaukset ensi talvena uudestaan ja hups. Ei kuluttanutkaan niin paljoa kuin luulisi?
duunikaverini osti tänään Carrier-ilpin kerrostalo asuntoonsa jossa on kaukolämpö ihan pelkästään puhaltamaan kylmää kesäsin koska asunto on paahtavan kuuma auringon paistaessa ja jos tulee talvella vilu niin voi lämmittää vähän.
Olen itsekin tässä ajatellut hankkia köh köh ilmalämpöpumpun. Sormet suorastaan syyhyävät mutta ehkäpä annan ammattimiehen hoitaa asennushommat tällä kertaa.
Jos ilmalämpöpumppua aiotaan myydä vapaa-ajan asuntoihin, niin Suomen olosuhteissa peruslämmön asetus (esim 10 astetta, poissaoloasetus) pitäisi kuulua vakiovarusteena ilmalämpöpumppuihin. Se on kuitenkin saatavissa suoraan ja kunnolla toteutettuna tietääkseni vain IVT Nordic Inverter pumppuun.
Onko kenelläkään tietoa kuinka peruslämmön asetus voitaisiin toteuttaa muihin lämpöpumppuihin kuten Toshiba Daiseikai (alin asetus 17 astetta)? Tuli mieleen erillinen peruslämpötermostaatti (naksu-) tai säätäjän “huijaaminen” kytkemällä anturiin lisävastus erillisellä poissaolokytkimellä. Haittoja?
Hannu Haapajärvi. En tiedä miten tuo on IVT:ssä toteutettu mutta Yksi helppo tapa saada ilmalämpöpumppu jäätymään, on rukata sen lämmitystehoa. Laite kun nimenomaan käyttää juuri sitä kehitettyä lämpöä sulatukseen.
Tämä toimii joissakin malleissa.
Esim. Sanyo, Technibell, Argo
Laita pyynti kylmimmälle esim. +17 C.
Jos laitteessa on energiansäästö toiminto se laskee lämpötilan pyyntiä esim. 1/h 1 aste esim. 3 tuntia niin pyynti on enää +14 C.
Kuulin joltain asiantuntijalta että:
Sanyossa ja Argossa muutenkin helppoa rukata lämpöä aivan portaattomasti vaikka nollaan. Senkun vaan asettaa kaukosäätimen johonkin lähelle ilmalämpöpumpun ulostuloilmaa. Etäisyyttä lisäämällä saadaan enemmän lämmintä ja vähentämällä vähemmän. Väitti myös, että laite muka jäätyisi ja hajoaisi eikä takuu korvaisi. Puhuu tuossa kohdassa varmaan omiaan. Muka sen verran tyhmä teko. Oikeastaan tuo on enemmänkin varmempi tapa saada laite rikki. Mutta kokeilee ken haluaa.
katto / kasettimallisen ilmalämpöpumpun hinnoista..
Perus seinäkoneita mainostetaan ahkerasti lehdissä, mutta onkos käsitystä kattoon asennettavan kasettimallin (semmoinen 4suuntainen) hinnoista?
Kaapo. Jos haluat laminaattiin mukavuuslämmön, todennäköisesti energialaskusi kasvavat huomattavasti, koska laminaatti lattiamateriaalina on oikeastaan johde. Lämpö johtuu melko tehokkaasti sen kautta yllä olevaan ilmaan.
Kun lattialämmitys laminaatin alla on pois päältä, lattia tuntuu kylmältä. Meillä on varaava lattialämmitys, jota tulee pidettyä pienellä, mutta sitten käytämmekin sisätossuja. Keino on aika paljon halvempi verrattuna jatkuvaan mukavuuslämpöön.
Laminaatin sijaan olen harkinnut vaihtaa parketin, joka tuntuu luonnostaankin mukavan lämpimältä, koska parketin puusolukko toimii eristeenä. Puu materiaalina on ilmava ja huokoinen, laminaatti on taas tiiviiksi puristettua materiaalia. Pärjäisit mainiosti seinäpattereillasi ja parketilla. ILP tietysti täydentäisi mukavuutta.
Olen harkinnut ILP:n laittamista, mutta minua mietityttää, tuntuuko laitteen tuottama ilmavirtaus vetona tai vedontunteena. ILP:n käyttäjät osaavat varmasti kertoa asiasta.
Nyt näköjään selvisi syykin miksi laminaattilämpölattia lisää sähkönkulutusta.
Meillä on yhdessä huoneessa laminaatti ja se on selvästi paljon kylmempi kuin parketti tai muovimatto.
Itse hommasin ilmastointilaitteen (ilmalämpöpumpun) viime kesänä, kun kyllästyin omakotitaloni kuumuuteen.
Olenkin käyttänyt sitä lähinnä tilojen jäähdyttämiseen, joten siinä käytössä se on ikään kuin ylellisyyskapine, ja kuluttaa n. 1000W sähkötehon.
Olen asunut aikoinani kauko-idässä, jossa ilmastointi on suorastaan välttämättömyys “valkoiselle miehelle”, joten pitempi aikaista kokemustakin moisista vekottimista on.
Tässä muutamia omakohtaisia kokemuksiani (+/-):
+ energian säästö lämmitettäessä
+ mahdollisuus huoneiston jäähdyttämiseen
– ilman kierrättäminen -> vedon tunne
– ilmavirtauksen epätasaisuus, jos kyseessä on ns. ON/OFF -toimintainen laite (ns. invertterikäytöisessä ongelma pienempi)
– puhaltimen ääni / melu (varsinkin jo kysymyksessä on ON/OFF tyyppinen laite)
– huollon tarve, suodattimien puhdistus
– kondenssiveden poiston järjestäminen voi olla ongelmallista, jos sisäyksikkö halutaan keskelle huoneistoa
– ulkoyksikön äänet ja värinä saattavat kulkeutua rakenteiden kautta sisälle ja häiritä (älä kiinnitä laitetta ulkoseinään makuuhuoneen kohdalle)
– ulkoyksikön ääni saattaa häiritä myös naapuria
– laitteiston hankinta- ja asennushinta, ja rajallinen käyttöikä (liikkuvat osat vaativat aina jossakin vaiheessa huoltoa, jatkuvassa käytössä puhaltimilla max. 10 vuotta)
TH. Mihin perustuu mahdollinen “huomattava” sähkölaskun nousu kun lattian lämpö tulisi olemaan juuri sen verran että laminaattilattia ei tuntuisi jaloille viileältä ja peruslämpöä huoneessa voisi hivenen sen takia laskea kun jalat tuntuvat lämpöisemmiltä ja vähentäisihän se pattereiden päällemenoakin? Lämpöhukkaa alaspäin ei tietojeni mukaan tulisi juuri yhtään tässä suunnitellussa suorassa lattialämpövaihtoehdossa ns.eristelevyjen takia joten kaikki lämpö tulisi hyödyksi ja tätähän voisi ajastaa ja esim. yöksi vaikka pudottaa muutaman asteen ja antaa ilpille enemmän työtä.
Vedontunteesta sen verran että en ole omalla kohdallani huomannut sitä ilpistä aiheutuvan. Sijoituspaikka ja puhalluksen voimakkuus siihen varmasti paljon vaikuttaa
Jussi M:
– ainakin omassa invertteripumpussani on sisäilman kiertonopeus kolmella eri vakioteholla, joista jokainen on yölle aika äänekäs. laite käyttää invertteriä yksinomaan pumpun tehon säätöön. Luultavasti homma pitää ollakin näin, koska jos sisäilmankierto olisi kovin pieni, vekotin pyörittäisi samaa ilmaa ympärillään ?
-kaikessa muussa samat kokemukset ja samaa mieltä.
-lisäksi olen edelleen vakuuttunut, että laitteella harvoin on rahallista takaisinmaksua. Mitä pienempi talo sitä pienemmät ovat säästöpotentiaalit.
Kaapo. Mielestäni “huomattava” sähkölaskun nousu on ihan luettavissa. Itse en tunne asiaa mutta voin tehdä johtopäätöksiä.
Tässä käy hyvin ilmi, että saadakseen laminaattilattian edes siedettävän lämpöiseksi joudutaan siihen ohjaamaan yllättävän suuresti lämpöenergiaa. Energiamäärä on paljon suurempi kuin mikä muuten tarvittaisiin huoneen lämpimänä pitämiseen. Tässä yksinkertaistettuna insinööriälyllä tuo asia. Tuo kaikki on luettavissa muiden mielipiteistä.
Tietohan voi olla vääräkin mutta uskon, että näin se käy.
Vaikea se on silti näin asiaa ymmärtämättömän tahvon uskoa että suorasähköpatteri verrattuna suorasähkölattiaan eroaisi energiataloudellisesti niin paljon toimi se lattiamateriaali sitten hyvänä tai kohtalaisena lämmönjohtimena.
Päästiin tähän että mukavuus maksaa toteuttipa sen miten tahansa. Toisaalta jos talon n.60m2:n alakerran osalta kulutuksen nousu olisi muutama tuhat kwh/vuosi niin mukavuus kyllä voittaisi.
Käytännön osoittamia kokemuksia jos jollain niin kertonee..
Kaapo. Insinööri Viinanen vastasikin jo kysymykseesi. Jos jalkapohjista johtuu lämpöä enemmän lattiaan, kuin lattiasta jalkapohjiin, lattia tuntuu kylmältä. Olisikin mielenkiintoista tietää, mikä lämpötila noin keskimäärin tuntuu jaloissa mukavalta. Sopivin välinein tuon selvittäisi pikaisestikin omalta kohdaltaan.
Lattialämmönmainostajat näyttävät usein kertovan esitteissään ym., että voit laskea huonelämpöä pari astetta elämismukavuuden kärsimättä, kunhan lattia on kivasti lämmin. Tässä näyttää kuitenkin olevan pieni käytännön ristiriita. Kun jaloilla on mukavuuslämpö, on huonelämpötilakin yllättävän korkea ja energiaa kuluu.
Olemme lämmittäneet taloamme tulisijalla ahkerasti ja laattaa yösähköllä, perimmäisissäkin huoneissamme lämpötila on vaihdellut 20-22 asteen paikkeilla. Edellinen asukas on lämmittänyt lähes ainoastaan sähköllä pitäen yllä (ehkä reilua) mukavuuslämpöä ja vuotuisessa energiankulutuksessamme on tuhansien kWh:en ero meidän eduksemme!
Suosittelen edelleenkin lämmintä parkettilattiaa. Kun käyt seuraavan kerran lattiamateriaaleja tutkimassa, otapa kengät jalastasi ja tee omaa jalkapohjavertailua parketin ja laminaatin välillä.
Parketti kuluu kovassa käytössä ja sitten se hiotaan. Laminaatti tuntuu kuluvan myös, mutta sitä ei sitten hiotakaan. Laminaattilattiaamme tuli ikävä valkoinen naarmu, kun hiekanmurunen oli eksynyt tuolinjalan alle. Mainospuheeksi huomasin laminaatin kestävyyden lapsiperheissä.
No niin, valitsetpa sitten harkintasi jälkeen minkä lattiamateriaalin hyvänsä, saat olla tyytyväinen. Pääasiahan on, että lattia on teille sopiva.
Meillä on lattialämmitys. Kun rakennusta lämmitettiin rakennusaikana ilman laminaattia (sementti) ja sitten valmiina kun kaikkialla oli laminaatit, jouduttiin lattiaan ajamaan vesi lähes 10 astetta kuumempana että huonelämpötila olisi sama kuin rakennusaikana. Mikä vikana?
meille ei kylläkään suostuttu edes myymään laminaattilattiaa , kun mainitsin vesikiertoisen lattialämmityksen.ei kuulemma sovi yhteen.
Jokainen lämmitysmuoto on omalla tavallaan hyvä ja tuo ne ominaisuudet mitä niille annetaan mutta usein löytyy noita sivuilmiöitäkin. Ilmalämpöpumpusta niitä ei löydy oikein käytettynä paljoakaan ja nekin ovat lieviä eikä yksikään niistä johda tuntuvaan energiankulutuksen lisääntymiseen. On esimerkkejä, että näinkin olisi mutta ne ovat yleensä hyviä esimerkkejä huonosta esimerkistä siten, että kun ilmalämpöpumppua ei käytetä oikein niin säästöä ei tule. Vaikka lähes joka kerta mainitsen sen, että KAIKKI MUU LÄMMITYS KIINNI, niin tuota ei viitsitä noudattaa ja sitten ihmetellään. Vähän sama kuin, että jääkaapin ostajalle sanottaisiin, “ovi pitää sitten olla kiinni” eikä sitä noudatettaisi. Ainoa näkyvä tapahtuma on se, että energiaa kuluu laskelmoitua enemmän. Asiasta toiseen. Fujitsulta on nyt tulossa plasmasuodatinmalli. Toshiba on edelleen (luultavasti) ainut joka toimii hyötysuhteella vielä -25 asteeseen. Halpapumput eivät edelleenkään toimi suomen olosuhteissa. Koskapa halpapumput eivät enää jäädy niin nyt voi sitten taas odotella niiden roiskimista. Viime kesänä usea halpapumppu roiski vedet silmille. Syy on niiden rakenteessa tai väärässä asennuksessa. Eli laite voi olla ihan oikein asennettukin niin se roiskii. Jos on näin niin sammuttakaa halpapumppu tunniksi niin se kerkeää sulaa ja vedentulo loppuu. (tämä edellyttää, että se muuten on oikein asennettu).