Muutama päivä sitten aloimme ympäristöystävällisiksi ja tiputimme sähkönkulutustamme radikaalisti asennuttamalla itsellemme ilmalämpöpumpun.
Jaa että minkä? Ilmalämpöpumppu on lämmityslaite: se “imee” lämpöä ulkoilmasta ja työntää sen sisätiloihin. Tosin vain kuvaannollisesti: oikeasti vekotin toimii samalla periaatteella kuin pakastin ja jääkaappi. Ulkoseinään asennettavan kompressorin ja sisätiloihin laitettavan puhaltimen välillä kulkee kylmäainetta, joka tuo ulkoilmassa olevaa lämpöenergiaa taloon sisälle. Käytännössä laite siis yrittää pakastaa ulkoilmaa ja siinä sivussa tuottaa sisälle lämpöä.
Perinteisiin sähköpattereihin verrattuna siinä on yksi ylivoimainen etu: jokaista kuluttamaansa sähköwattia kohden pumppu tuottaa lämpöä parhaimmillaan yli kolmen watin edestä. Suoraa säästöä siis. Hyötysuhde riippuu ulkolämpötilasta: mitä lämpimämpää ulkona on, sitä helpommin sieltä voi tuoda energiaa. 20 asteen pakkasessa ja sitä kylmemmässä etua ei enää saavuteta ja silloin on aika taas käynnistellä perinteisiä sähköpattereita. Onneksi tällaisia säitä on kuitenkin suhteellisen harvoin. Mainokset lupailevat ilmalämpöpumpulla saavutettavaksi jopa 50% tiputuksen sähkölaskussa – itse olen tuon suhteen hieman skeptinen, mutta luulen että 30% on ihan mahdollista. Ja sekin on sievoinen summa rahaa sähköllä lämpiävässä omakotitalossa.
Ilmalämpöpumpussa on lisäksi myös muitakin hyviä puolia: lämpötilan säätö sujuu tyylikkään nykyaikaisesti kaukosäätimen avulla – valitset vain astemäärän ja puhallin pitää talon sen lämpöisenä. Kesällä laitteen voi säätää toimimaan päinvastoin: se ottaakin lämpöä sisäilmasta ja työntää sen ulos. Eli toimii siis ilmastointilaitteena. Tervetuloa helteet! Eikä siinäkään vielä kaikki: laitteen puhallus pitää huolen siitä, että lämpö jakautuu tasaisesti niin katon rajaan kuin lattiaankin. Kolme erilaista suodatinta keräävät pölyn itseensä. Hyvästi imurointi! (Noh, tuo valitettavasti ei pidä ihan paikkaansa)
Olemme nyt sulkeneet kaikki lämpöpatterit talosta ja eteisessä sijaitseva pumppu on saanut huolehtia talon lämmityksestä. Lämpö on ollut miellyttävän tasaista ja sitä on riittänyt – myös viime yön kymmenen asteen yöpakkasilla. Perimmäisissä nurkissa olevat huoneet ovat asteen verran viileämpiä, mutta sitäkin voi halutessaan paikata perinteisellä lämpöpatterilla.
Eli ihan positiviisia ensikokemuksia siis. Luulenpa että jos ensi kesänä saadaan nauttia pitkistä kuumista kausista, en voi vastustaa kiusausta palata aiheeseen ja hieman leuhkia ilmastoinnilla.
Laitteen merkki on siis Panasonic E12 ja asennuksen hoiti hienosti IVT Center. Terveisiä :)
Minkä merkkistä ilppiä suosittelisitte mökille jossa käyttöaste melkein ympärivuotinen?
Valintakriteereinä vois olla;
1. huolettomuus myös talvella
2. lämmityskäyttö pääasia
3. peruslämpötavoite n.+16 astetta
4. säästö ja laitteen pitkäikäisyys
5. suht hiljainen
6. kohtuuhintainen
Lämmitysala alhaalla 45m2 ja yläkerrassa 30m2. Yläkerta erittäin hyvin eristetty, alhaalla koht.eristys ja välipohja tiivis. Yläkerran portaikkoaukko pieni ja höksä sijaitsee keskisuomessa.
Tuolla muutamassa viestissä puhutaan lauhduttimesta, kun tarkoitetaan ulkoyksikköä!
Minulla ainakin läpöpumpussa lauhdutin on sisällä ja höyrystin ulkona.
käsittäisin ,että lauhdutin muuttaa välillä sisälle ja toisin päin ,riippuen siitä,että lämmitetäänkö vai pakastetaan , oikaiskaa jos olen väärässä
Jope58v on oikeassa. Lauhdutin luovuttaa kaasun höyrystyslämmön ja lämmittää. Höyrystin ottaa tarvittavan lämmön nesteen höyrystämiseen ympäristöstä ja jäähdyttää.
ilmalämpöpumppumyyjä,eiku eiku,en muista;Menipäs monimutkaiseksi,Teukka nimenomaan painotti lämpöpumpun lauhdutinta.
Jope58! Eiköhän tuo Teukka tuon tiedä. Ainakin http://www.lampopumput.info foorumilla näkyy Teukan asiantuntemus aika hyvin!
Aion etsiä kaikki kalleimman sähkön myyjän,ja ostaa sähkön kalleimpaan hintaan mitä vaan markkinoilta löytyy.Nyt nimittäin loppuu halpasähkön kanssa tussaaminen.Samoin etsin nykyään kaikki kalleiman dieselin jakelumittarin,haluan nääs satsata laatuun.
Onko noista lämpöpumpuista todistettavasti hyötyä. Tarkoitan mitattuna ja dokumentoituna – ei mainoksia tai mutua? Mitä tästä olette mieltä http://www.saunalahti.fi/airoil/kulutus.html.
Prutku: Otit vissiin, köh köh, vähän enemmänkin kuin saunakaljan?
Targus. Sivu ei aukea mutta yleensä aina vastaavalla tavalla aukeaa sivu joka on hyvä esimerkki huonosta esimerkistä siten, että ilmalämpöpumppua käytetään väärin. Vaikken edes näe sivua olisi se ihme jos näin ei olisi. Jos ilmalämpöpumppua käyttää väärin, ei säästöä synny. En enää edes kehtaa toistaa sitä, että kaikki patterit pitää olla kiinni.
Targukselle
Toimiva sivu on tossa http://www.saunalahti.fi/airoil/kulutus.html
Se että säästääkö pumpulla mitään riippuu paljon asunnosta ja asujasta.
Jos pitää lattialämmöt päällä että on kiva tepastella ja hurisuttaa samalla
ILP:ä niin ei säästä mitään sillon kannattaa sammuttaa ILP niin säästää ainakin sitä kesän jäähdytys käyttöön.Mutta jos taas on hatara talo avoimella pohjaratkaisulla ja pistää patterit pois päältä ja lämmöt samassa kun ennen niin varmasti säästää sen 30%
kyllä huippupumpulla pääsee isoihinkin säästöihin jos vuosikulutus on
on vaikka 20000kw oikein asennettuna ja käytettynä voi vuosikulutus pudota 12-13000kw
No niin. Arvasin oikein vaikken nähnyt koko sivua. Nyt tuo sivu aukesi oikealla osoitteella. Tuohan on sama sivu jota aiemmin jo kommentoin juuri samoin tässäkin eli juuri tuo on hyvä esimerkki huonosta esimerkistä siten, että kun ilmalämpöpumppua käyttää väärin niin se ei säästä mitään. En tiedä mikä tuossa on väärin mutta jos ilpillä saa yhdellä kilowatilla kaksi niin jokin on varmasti väärin ja se on pumpun käyttötavassa. Yhtälö on sen verran yksinkertainen, että se toimii oikein käytettynä aivan varmasti. Poislukien pumpussa oleva vika, esim. kylmäaineen haihtuminen “taivaan tuuliin” mutta luulisi sen huomaavan koska laitteesta ei tule lämpöä. Oli osuvasti sanottu ” sillon kannattaa sammuttaa ILP niin säästää ainakin sitä”
Anteeksi että tuo sivun osoite oli puutteellinen. Minulla on jokin virus selaimessa, jota en ole saanut pois ja joudun temppuilemaan että yleensä pääsen minnekään.
Kyllä kai jokin puolueeton taho esim VTT tai Työtehoseura on testannut ilmalämpöpumppuja ja verrannut niitä lupauksiin.
Olen harkinnut ILP:tä peruslämmön ylläpitämiseen tänne loma-asunnolle pa 120 m2, 200mm vuorivillaa seinissä ja kolminkertaiset ikkunat (sisempi kaksinkertainen elementti). Se voisi olla myös kätevä ilmastointilaite näin helteillä niin saisi nukuttua paremmin. Kannattaako hankkia tämmöseen mökkiin tuohon peruslämmön ylläpitämiseen 5-10 asteessa läpi talven?
Ei kai tuossa mitään ihmeellistä ole. Säästämisessä on kysymys lähes aina kulutustottumuksista, asetuksista ym. asioista.
Eihän se rahankaan säästäminen onnistu läheskään kaikilta, vaikka saisivat isojakin tilejä.
Kuten ILPpi myyjä on tuossa aiemmin todennutkin, lähes aina syy löytyy väärästä käytöstä tai viallisesti toimivasta laitteesta.
Toiset vaan osaa säästää ja toiset ei edes huomaa “tuhlaavansa”.
Jos perehtyy ILPin käyttöön hyvin säästöä syntyy aivan varmasti.
Niin vielä lisäyksenä että nykyinen lämmitys tapahtyy suoralla sähkölämmityksellä Fortumin kiskurihinnoilla.
Targus
Odottele syksyn TM:n testi, varmaan selvittää tilannetta.
Selasin ILP myyjien sivuja ja huomasin että IVT nordic inverter mainostaa omaansa siten että sen sisäyksikkö toimii jopa niin alhaisessa lämpötilassa kuin +10 astetta. Nyt pidän mökin lämpöä talvella +5 asteessa. Ilmeisesti jos hoidan peruslämmön ILPllä peruslämpöä pitää nostaa. Mitenköhän muiden valmistajien laitteiden sisäyksiköt sietävät alhaisia lämpötiloja – tietääkö kukaan?
Monissa edellä olevissa kommenteissa syytetään väärää käyttöä huonosta hyötysuhteesta. Millaisia sudenkuoppia käytössä on? Miksi muut lämmönlähteet pitää olla kytkettynä pois? Eikö se vain vähennä ILPn päälläoloaikaa/kompuran pyörimisnopeutta mutta ei vaikuta hyötysuhteeseen?
Milloin TMn testi ilmestyy? Varmaankin Skoda saa taas kehut ;).
Targus.
Jos muut sähkökäyttöiset lämmönlähteet ovat päällä yhtaikaa ILPin kanssa, tämä tuottaa vain osan lämmöstä. Kokonaiskulutus yhteisen kWh-mittarin mukaan ei näin ollen muutu läheskään ILPin hyötysuhteen tahdissa, eli näkyvä “säästö” jää pieneksi.
ILPin hyötysuhde paranee kun sisälämpötila laskee (lämmityskäytössä). Sisäyksikön matalan lämpötilan sietoon vaikuttavat luultavasti kosteus ja mekaaniset syyt, esim. laakereiden jäykkyys. Jos lämmitys aloitetaan vasta +5 asteessa syksyllä, ehtii sisäilma tulla aika kosteaksi. Kannattaisi ehkä aloitta +10 asteesta ja pudottaa tavoitelämpötila myöhemmin kun ilma kuivuu.
Säätö sekä kosteusanturilla että termostaatilla olisi oikeastaan tarkoituksenmukainen säätötapa ko. tapauksessa.
“Väärä” käyttö joka johtaa huonoon hyötysuhteeseen on esim. käyttö kovimpien pakkasten aikana. Ulkoyksikön höyrystin voi silloin kokonaisuudessaan peittyä jäähän, jos sulatusjärjestelmä ei ole riittävän tehokas. Toisaalta tehokas sulatus vaatii paljon sähköä (joka menee harakoille).
ITV mainostaa kyllä sinänsä ihan asiallisesti +10 asteen alinta
toiminta lämpötilaa sillä muissa pumpuissa sen on pääsääntöisesti
+16 astetta.Targuksen +5 tuntuu kyllä aika alhaselta peruslämmöltä itse kyllä pitäsin ihan hyvänä vaikka tota +10C
toki kovemmilla pakkasilla voi toi +5C olla ihan hyvä.
Se huono puoli tossa ITV koneessa on että se on sika kallis
mutta jos raha ei ole esteenä niin varmaan yksi markkinoiden parhaita koneita (testien perusteella ei omakohtasta kokemusta)