Muutama päivä sitten aloimme ympäristöystävällisiksi ja tiputimme sähkönkulutustamme radikaalisti asennuttamalla itsellemme ilmalämpöpumpun.
Jaa että minkä? Ilmalämpöpumppu on lämmityslaite: se “imee” lämpöä ulkoilmasta ja työntää sen sisätiloihin. Tosin vain kuvaannollisesti: oikeasti vekotin toimii samalla periaatteella kuin pakastin ja jääkaappi. Ulkoseinään asennettavan kompressorin ja sisätiloihin laitettavan puhaltimen välillä kulkee kylmäainetta, joka tuo ulkoilmassa olevaa lämpöenergiaa taloon sisälle. Käytännössä laite siis yrittää pakastaa ulkoilmaa ja siinä sivussa tuottaa sisälle lämpöä.
Perinteisiin sähköpattereihin verrattuna siinä on yksi ylivoimainen etu: jokaista kuluttamaansa sähköwattia kohden pumppu tuottaa lämpöä parhaimmillaan yli kolmen watin edestä. Suoraa säästöä siis. Hyötysuhde riippuu ulkolämpötilasta: mitä lämpimämpää ulkona on, sitä helpommin sieltä voi tuoda energiaa. 20 asteen pakkasessa ja sitä kylmemmässä etua ei enää saavuteta ja silloin on aika taas käynnistellä perinteisiä sähköpattereita. Onneksi tällaisia säitä on kuitenkin suhteellisen harvoin. Mainokset lupailevat ilmalämpöpumpulla saavutettavaksi jopa 50% tiputuksen sähkölaskussa – itse olen tuon suhteen hieman skeptinen, mutta luulen että 30% on ihan mahdollista. Ja sekin on sievoinen summa rahaa sähköllä lämpiävässä omakotitalossa.
Ilmalämpöpumpussa on lisäksi myös muitakin hyviä puolia: lämpötilan säätö sujuu tyylikkään nykyaikaisesti kaukosäätimen avulla – valitset vain astemäärän ja puhallin pitää talon sen lämpöisenä. Kesällä laitteen voi säätää toimimaan päinvastoin: se ottaakin lämpöä sisäilmasta ja työntää sen ulos. Eli toimii siis ilmastointilaitteena. Tervetuloa helteet! Eikä siinäkään vielä kaikki: laitteen puhallus pitää huolen siitä, että lämpö jakautuu tasaisesti niin katon rajaan kuin lattiaankin. Kolme erilaista suodatinta keräävät pölyn itseensä. Hyvästi imurointi! (Noh, tuo valitettavasti ei pidä ihan paikkaansa)
Olemme nyt sulkeneet kaikki lämpöpatterit talosta ja eteisessä sijaitseva pumppu on saanut huolehtia talon lämmityksestä. Lämpö on ollut miellyttävän tasaista ja sitä on riittänyt – myös viime yön kymmenen asteen yöpakkasilla. Perimmäisissä nurkissa olevat huoneet ovat asteen verran viileämpiä, mutta sitäkin voi halutessaan paikata perinteisellä lämpöpatterilla.
Eli ihan positiviisia ensikokemuksia siis. Luulenpa että jos ensi kesänä saadaan nauttia pitkistä kuumista kausista, en voi vastustaa kiusausta palata aiheeseen ja hieman leuhkia ilmastoinnilla.
Laitteen merkki on siis Panasonic E12 ja asennuksen hoiti hienosti IVT Center. Terveisiä :)
Norjalaistutkimuksen mukaan arvioisin että voisin päästä vuositasolla ehkä 2.0-2.5 hyötysuhteeseen jos kaikki onnistuu hyvin: http://www.ilmalampopumput.fi/testi.htm
Hyötysuhde putoaa ulkolämpötilan laskiessa ja ulkohöyristimeen voi tulla ongelmia. Tuntuisi että kannattaisi ehkä kovilla pakkasilla sulkea ILP ja siirtyä pakkasten ajaksi suoraan sähkölämmitykseen. Onko järkevän kuuloista?
Targus
TM-testi: Rakennusmaailma 5, ilmestyy 11.10.2006
Mielenkiinnolla odotellaan!
Uudet koneet (ei 200e) toimii -20-25C pakkasilla ihan hyvin että miksi
vaihtamaan kalliimpaan patteri lämmitykseen silloin?
Kovilla pakkasilla ulkoyksikkö ei yleensä jäädy jos on toimiva kone
lähinnä useimmissa on ongelmana turhan tiheät sulatusjaksot.
Pahimmat jäätymis ongelmat on siellä 0 ja -10C välillä.
tuskinpa hyötysuhde on enää yli 20 pakkasilla kannattavaa vaikka kone maksaisi mitä
Voihan siihen tuudittautua että kun ostaa kalliin koneen niin kaikki mainosmiesten kehut toimii vähän niinkuin MERSUmiehetkin eivät koskaan puhu mitä vikoja niissä on
En ole aikoihin tätä “palstaa” joutanut lukemaan mutta kommentoinpahan tähän että itsellä oli viimetalvena joka kuukausi lähes kilowatilleen sama sähkönkulutus oli pakkasta sitten -10c tai -30c. Ja ILP oli ainut lämmityslähde koko talven. Näin siis 60 neliöisessä rivarissa ja Toshiban daiseikai pumpulla. Tiiä sitten mistä johtui että noin meni mutta näin täälläpäin maailmaa :)
Tarkoitus olis laittaa tässä mittari pumpunperään että näkis mitä se syö oikeasti milläkin kelillä esim päivässä.. mutta se on ensitalven hupi sitten..
Ja itsellä ainakin jäätymisongelmaa oli just sellaisella lähellä 0c keliä.. Muuten ei pahemmin jäätä tullut.. Kunnon kuiva pakkanen paras keli :)
Lisäyksenä vielä että tuolla kommentilla tarkoitin sitä että vaikka oli pari viikkoa sitä -30c keliä niin sähkönkulutus ei meillä noussut tippaakaan. Että kai sillä vielä jonkinlainen hyöty oli ILPllä niissäkin keleissä sitten tai jostain se lämpö kämppään silloinkin tuli samalla sähkölaskulla :)
Tarkoitin tossa aiemmin lähinnä juuri sitä että entäs sitten jos pakkasella
ILP:n hyötysuhde menee vaikka nollaan niin ei se enempää kuluta kuin patterit joiden COP on koko ajan nolla.Eli mitä hyötyä on katella lämpömittaria ja vaihdella konetta päälle ja pois.laittaa sitten pattereita päälle jos ILP ei enään riitä lämmittämään.Tuskin se kompuralle tekee sen pahempaa pyöritellä sitä pakkasella kun käynistellä sitä kylmänä.
Väärin!
Jos ILP:n hyötysuhde on nolla jää koko energiamäärä ulos. Lämpöpatterin COP on 1,00 niin kauan kuin patteri on ulkoseinien sisäpuolella.
Oikeassa olet EAU tarkoitin kyllä yhtä toivottavasti muuten kirjoitukseni
ajatus selvisi muille ;-)
Peruslämpö 5 vai 10 astetta vai jopa 16 ?
Ymmärsinkö oikein, että ILPit ei pysty pitämään peruslämpönä 5 ttä astetta ? 10 tai jopa 16 on minimi ?
Siinä tapauksessa taitaa kyllä voida unohtaa säästöhaaveet, eikö yhden asteen sisälämpötilan nosto nostanut energian kulutusta 5% ?
5 astetta tekee noin 27% ja 11 astetta aika paljon enemmän.
toisaalta 5 astetta on kyllä aika vähän taatakseen putkien sulana pysymisen. kuivana talo kyllä pysyy.
Kysymys Marjot:lle:
Luitko lukemat mittarista itse vai katsoitko sähkönkulutusta laskuista?
Koska sähkölaskut on yleensä arviolaskuja ja kerran vuodessa ne käy lukemassa oikeat lukemat ja sen mukaan tekevät seuraavan vuoden arviolaskut ja ne on kaikki saman suuruisia oliko kesä tai talvi.
Tietysti nykyän sähkölaitos pystyy lukemaan mittarit ilman käyntiä kotona (jos on uuden polven mittarit asennettu)
SÄHKÖLASKUTILASTOA KUN PANASONIC OLLUT KÄYTÖSSÄ VUODEN. ELIKKÄ ENNEN PANAA OLI VUODEN KULUTUS KOKO 102 NELIÖISESSÄ TALOSSA 14 000 Kwh SISÄLÄMPÖTILAN OLLESSA +20. PANASONICIN ASENNUKSEN JÄLKEEN NOSTIN SISÄLÄMPÖTILAN +22 ASTEESEEN JA TAKAN KÄYTTÖ VÄHENI NOIN 40% JA PANASONICIA KÄYTETTIIN KESÄLLÄ MYÖS JÄÄHDYTYKSEEN JA VUODEN SÄHKÖNKULUTUS OLI 12000 Kwh. SÄHKÖN KULUTUS LASKI SIIS VUODESSA 2000 Kwh, VAIKKA LÄMMITYSTÄ NOSTETTIIN JA VARAAVAN TAKAN KÄYTTÖ VÄHENI LÄHES PUOLEEN. ELIKKÄ HYÖTYÄ ON JA JOS OTTAA MUKAAN VIELÄ MUKAVUUSTEKIJÄT, NIIN ERINOMAINEN HANKINTA TUO ILMALÄMPÖPUMPPU ON. SUORASÄHKÖ PATTEREILLA TUOTETTU LÄMPÖ ON HIEMAN KALSEAA, MUTTA TÄLLÄ PUMPULLA TUOTETTU LÄMPÖ ON MUKAVAN TUNTOISTA JA SE SEKOITTAA ILMAKERROSTUMIA, JOTEN LATTIANRAJASSA EI OLE SEN KYLMEMPÄÄ, KUIN MUUALLAKAAN. VAIMON LAITON JÄLKEEN EHDOTTOMASTI PARAS HANKITANI.
meinaan sille vaimollesi että sait siitä toimivan pelin ? :-)
Vaimoa kannattaa pussailla ja helliä – siitä se vaimo tykkää ja se näkyy sitten arjessa.
On mukava lukea fiksuja, asiallisia ja aikuismaisia kysymyksiä, kommentteja, kokemuksia ym. lämpöpumpuista. Pidetään taso korkealla!
Voisitko tarkentaa mitä tasoa tarkoitat.Tarkoitatko kenties sitä,kun kysyy ja vastaa itse,saa tasokkaita vastauksia.Ja mielenkiinto lisääntyy,kun muistelee millä nimimerkillä tuli kirjoitettua.
Mikä ilo on anonyymisti ensin kysyä ja vastata sitten itse? Ei jummarra. Tekeekö joku tätä?
mitä pitäis tehä että saisi vaimonkin innostumaan ilmalämmitykselle, auttaisko halailu ja pussailu, itse olisin jo laittanut kotiinkin , työmaalla kun on jo sellainen , erikoisen mukava kun on lämmitä hallissa 35 – 40 ast niin käynnistän vain koneen ja mukava raikkaus valtaa ympäristön
Nyt se ilmasta veteen pumppu tulee Toshibalta. http://www.jemimar.fi
Onko kenelläkään käytännön kokemusta/tietoa Olimpia Spelndid ilmalämpöpumpuista,mallista Unico,jossa ei tarvita ulkoyksikköä ollenkaan. Sisäyksikössä on jo asennettu ulkoyksikkö kiinteästi.
Rakennuksen seinään porataan kaksi 153mm. reikää josta ilmanvaihto hoituu.