Muutama päivä sitten aloimme ympäristöystävällisiksi ja tiputimme sähkönkulutustamme radikaalisti asennuttamalla itsellemme ilmalämpöpumpun.
Jaa että minkä? Ilmalämpöpumppu on lämmityslaite: se “imee” lämpöä ulkoilmasta ja työntää sen sisätiloihin. Tosin vain kuvaannollisesti: oikeasti vekotin toimii samalla periaatteella kuin pakastin ja jääkaappi. Ulkoseinään asennettavan kompressorin ja sisätiloihin laitettavan puhaltimen välillä kulkee kylmäainetta, joka tuo ulkoilmassa olevaa lämpöenergiaa taloon sisälle. Käytännössä laite siis yrittää pakastaa ulkoilmaa ja siinä sivussa tuottaa sisälle lämpöä.
Perinteisiin sähköpattereihin verrattuna siinä on yksi ylivoimainen etu: jokaista kuluttamaansa sähköwattia kohden pumppu tuottaa lämpöä parhaimmillaan yli kolmen watin edestä. Suoraa säästöä siis. Hyötysuhde riippuu ulkolämpötilasta: mitä lämpimämpää ulkona on, sitä helpommin sieltä voi tuoda energiaa. 20 asteen pakkasessa ja sitä kylmemmässä etua ei enää saavuteta ja silloin on aika taas käynnistellä perinteisiä sähköpattereita. Onneksi tällaisia säitä on kuitenkin suhteellisen harvoin. Mainokset lupailevat ilmalämpöpumpulla saavutettavaksi jopa 50% tiputuksen sähkölaskussa – itse olen tuon suhteen hieman skeptinen, mutta luulen että 30% on ihan mahdollista. Ja sekin on sievoinen summa rahaa sähköllä lämpiävässä omakotitalossa.
Ilmalämpöpumpussa on lisäksi myös muitakin hyviä puolia: lämpötilan säätö sujuu tyylikkään nykyaikaisesti kaukosäätimen avulla – valitset vain astemäärän ja puhallin pitää talon sen lämpöisenä. Kesällä laitteen voi säätää toimimaan päinvastoin: se ottaakin lämpöä sisäilmasta ja työntää sen ulos. Eli toimii siis ilmastointilaitteena. Tervetuloa helteet! Eikä siinäkään vielä kaikki: laitteen puhallus pitää huolen siitä, että lämpö jakautuu tasaisesti niin katon rajaan kuin lattiaankin. Kolme erilaista suodatinta keräävät pölyn itseensä. Hyvästi imurointi! (Noh, tuo valitettavasti ei pidä ihan paikkaansa)
Olemme nyt sulkeneet kaikki lämpöpatterit talosta ja eteisessä sijaitseva pumppu on saanut huolehtia talon lämmityksestä. Lämpö on ollut miellyttävän tasaista ja sitä on riittänyt – myös viime yön kymmenen asteen yöpakkasilla. Perimmäisissä nurkissa olevat huoneet ovat asteen verran viileämpiä, mutta sitäkin voi halutessaan paikata perinteisellä lämpöpatterilla.
Eli ihan positiviisia ensikokemuksia siis. Luulenpa että jos ensi kesänä saadaan nauttia pitkistä kuumista kausista, en voi vastustaa kiusausta palata aiheeseen ja hieman leuhkia ilmastoinnilla.
Laitteen merkki on siis Panasonic E12 ja asennuksen hoiti hienosti IVT Center. Terveisiä :)
Onko olemassa ilmalämpöpumppua, jossa on putkiliitäntä tulo- ja poistoilmalle?
Suunnittelin asennuttaa sisäyksikön takan (jota lämmitän usein) vastakkaiselle seinälle. Mille korkeudelle sisäyksikkö tulisi asentaa? Huonetilan korkeus harjan kohdalta on noin neljä metriä.
Katso vaikka tuolta http://www.fgfinland.fi/inverter_kanavamalli.htm
Pakkanen: kiitos hyvästä vastauksesta – noinhan se menee. EI tuu vaihtokauppoja :)
Putkiliitäntämiehelle: mulla on sisäyksikkö samassa huonessa vanhan pönttöuunin uunin kanssa. Ennen lämmitin pöntöllä paljon, mutta enää homma ei pelaa: kun uuni lämmittää niin ILPpi sammuu: korkeasssa huoneessa (3,5m) yläosassa lämpö nousee heti ylös ja sammuttaa pumpun. Jos nostan pumpun termostaattia, niin konehan lämmittää turhaan. Tietysti pumppu saakin sammua, jos on tarpeeksi lämmintä mutta kun ilman pumpun käyntiä ei ilma kierrä talossa tarpeeksi ja nurkissa on kylmä. Onneksi talon toisella puolella on toinen hyvä uuni. Vaikka termostaatti olisi kaukosäätimessä, ei ongelma mielestäni poistuisi. Musta tuntuu, että olisi parasta laittaa pumppu mahdollisimman kauas puulämmittimistä, niin niillä voi säästää ja tasata lämpöä ja toisaalta pumpulla kierrättää ilmaa.
Mitäs kokemuksia muilla on ?
Laitetaan pumpussa pelkkä “fan”-toiminto päälle. Kierrättää ilmaa, mutta ei lämmitä eikä jäähdytä.
Toi pumpun puhaltimen pysähtyminen (menee yleensä ihan pienille kierroksille) on mälsä ominaisuus joka koskee kaikia pumppuja joista olen kuullut. Syynä on se että koneissa on ns
vedonpoisto eli ei puhalla viileää ilmaa niskaan. Vaari kertoili
just mitä voi tehdä.Jossain malleissa on vaan sellasia kummallisuuksia että esim ion pitää olla päällä ennen kuin pelkästään puhaltimen saa päälle.Aiheesta voi katsella lisää http://www.lampopumput.info siellä on foorumilla hakukenttä jonka kautta voi etsiskellä lisää.
Pidämme parvellisen hirsimökin (n. 60 m2) kylmillään sydäntalven. Syksyllä ja keväällä käymme viikonloppuisin. Mökillä varaava takka ja puuhella. Haluaisimme tulla lämpimään mökkinn tai saada sinne nopeasti läämintä.
Seuraavia ominaisuuksia tärkeysjärjestyksessä:
1. Ajastettavissa lämmittämään perjantaisin mökin valmiiksi.
2. Hiljainen (erityisesti yöllä)
3. Mahdollista pitää tarvittaessa peruslämpö max +10 asteessa
Onko olemassa ILP, joka täyttää nämä vaatimukset?
Energian kulutuksella ja COPeilla ei ole nyt väliä.
Kokeileppa kysellä tuolta http://www.lampopumput.info/
ILP:ien ajastimet on yleensä aika syvältä vaikka luulisi juuri tollasilla ominaisuuksilla olevan kysyntää. Tiedän kyllä että joihinkin malleihin
saa erikseen kunnolla ohjelmoitavia ajastimia en vaan enään muista mihin merkkiin ja voi olla nykyään uusissa koneissa on jo kelvollisiakin ajastuksia.Yleensä jonkinlainen ajastus kyllä löytyy
eli viikko ajastus jolla koneen kyllä saa käyntiin esim: joka perjantai haluttuna aikana mutta se että sillä saisi pidettyä 10 asteen peruslämmön joka automaattisesti nostaisi sitä perjantaina 20
asteeseen ei taida helposti löytyä.Mutta ILP kyllä nostaa lämmön
nopeasti jos ulkona on plusasteita sillä sillonhan niistä lähtee 5kW pintaa koneesta kun koneesta jos ei ihan 300e konetta osta
1. Ajastus ei ole ongelma. Kuka tahansa ilmalämpöpumppuasentaja (oletusarvona on, että on sähköurakointioikeus) osaa kytkeä ajastimen (käy kuka tahansa sähkömies) mutta kannattaa huomioida, että laitteessa on kompressoria lämmittävä vastus. (vertaa auton lohkolämmitin)
2. Hiljaisiahan laiteet ovat mutta jos tarkoitit ulkoyksikön resonanssia niin se kannattaa huomioida jo asennusvaiheessa. Jos tarkoitit sisäyksikköä niin sen voi säätää yöksi hiljaisimmalle.
3. 10 asteeseen ei ihan normaalitoimenpiteillä ainakaan meidän pumppuja onnistu säätämään
Onneksi mainitsit tuon, että energiankulutuksella ei ole väliä, niin silloin kätevintä on hoitaa peruslämmitys sähköllä mutta joissain tapauksissa ja joissain lämpötiloissa ilmalämpöpumpulla saadaan samalla hinnalla pidettyä 16 astetta ihan peruslämpötilana. (Riippuu paljolti rakennuksen eristystasosta).
Olisko kellään kokemuksia YORK pumpuista,ja toiminnasta talvella.
ITV:n pumppu toimii +10C mutta hinta on huikea.
Mökkeilijä, musta tuntuisi että ILP on väärä ratkaisu sulle. Laite ei ole “mökkihiljainen”, normaalin sähkölämmittimen ajastus on paljon helpompi ja varmempi. Peruslämmön pitoon vekotin voisi käydä, mutta tämänkin tekee sillä vakiosähkölämmittimellä paljon halvemmalla.
Lämmityshän sähkölämmittimillä onnistuu ihan hyvin mutta se ei tuo viilennys oikein pelaa silla ja oletan, että tässä haetaan yhtälailla sitä koska kyseessä on kesämökki jossa ollaan kuitenkin enimmäkseen kuumana ajankontana. Toisin kuin joku tuossa väitti niin asiantuntijan asentamana laite (poislukien postimyyntipumput) on “mökkihiljainen” ja siksi erittäin hyvä sinne. Ilmalämpöpumpulla saadaan mökki lämpimäksi paljon nopeammin kuin sähköpattereilla paitsi -20 tai kireämpänä pakkaspäivänä. Miksei toki yönäkin. Heinäkuussu myin joka toisen pumpun kesämökille. Niihin noita ajastimiakin on kytketty ihan onnistuneesti. Mene asiantuntijan luokse ja valitse esim Fujitsu ASYA-07LC jossa on pantavastus valmiina (vertaa auton lohkolämmitin) ja näin laite voidaan ajastaa haluamallasi tavalla ja käynnistää millaisessa pakkasessa vain mutta kireämpi kuin -20 asteen pakkasella kannattaa käyttää muita kuin ilmalämpöpumppua. Laite on maksimillaan 4,6 kw ja siksi aika sopivan kokoinen. Alaraja on 3 kw koskapa 1 kw lämmittää noin 30 neliötä. Ajastinta siihen ei ole valmiina, mutta kuten sanoin se ei ole ongelma kenellekään sähkömiehelle.
Tervetuloa hyville ja onnistuneille pumppukaupoille.
Ilmalämpöpumppumyyjä: miten paljon tuollainen Fujitsu asennettuna maksaa kuinka paljon sillä mökkikäytössä säästää vuodessa ? Entä mitä sun kaupassa maksaa halpis ilmastointilaite, jota ei tarvitse asennuttaa ?
Ja kumpaa sinä asiakkaallesi suosittelet ?
Heka.
Ihan hyvä kysymys mutta tarkoitukseni ei ole kilpailuttaa hintoja vaan opastaa ja auttaa kykyni mukaan. Hinnan saat parhaiten selville menemällä paikalliseen liikkeeseen kysymään.
Ilmalämpöpumpulla saadaan hyvissä olosuhteissa säästettyä noin puolet lämmityskustannuksista kun verrataan suoraan sähkölämmitykseen tai öljyyn. Se miten mökkikäytössä säästää on paljolti riippuvainen muista tekijöistä. Jos olet lämmittänyt puolet puilla niin säästöä on puolet vähemmän. Jos jo nyt olet lämmittänyt kaiken puilla niin säästöä ei edes synny ainakaan sähkön muodossa. Puita tosin sitten säästyy.
Asiakkaille suosittelen yleensä Toshibaa tai Fujitsua koska niiden eteen tarvitsee tehdä vähiten työtä ja asiakkaat ovat tyytyväisiä. Myyjälle tyytyväinen asiakas on yksi tärkeimpiä asioita vaikka asiakas ei sitä ehkä ymmärrä. Myydyn pumpun saa sen jälkeenyleensä unohtaa.
Hintoihin en ota minkäänlaista kantaa.
mukavuudenhaluinen mökkeilijä
Heka kyllä sinänsä puhu asiaa siinä että tollasessa käytössä pelkkät patterit/puhaltimilla voi olla kyllä se paras vaihtoehto.
ILP:issä on myös aina se riski että vetäsee itsensä jäähän
huonot helposti ja hyvät harvemmin riippuen sulatusvastuksista sun muusta. Sitten se takoo siellä yksikseen potkuria jään sisään.Mutta paljon riippuu siitä
miten pitkälle talvea mökkiä käytetään ja jos tarkotus on käyttää sitä myös kesällä viilennykseen niin sillonhan sellanen pitää hankkia ;-)
Sitä epäilen että ilman kunnollista selvittämistä sähkäri rupee vetelemään mitään erillistä ohjausta kompuran lämmittimelle.
Eli niin että kompuraa lämmitetään ensin ja sitten vasta lähtee ILP päälle jos sinne jonkun kellon laittaa tai vaikka kännykkä ohjauksen. Ja ne kylmä startit jää kuitenkin niin vähiin että en usko että kenelläkään on niin tehty.
Vai onko jollakin niin tehty eli kun pistätte ILP:n talvella pois päältä ja lämmitätte esim puilla niin sitten laitetaan ensin kompuran lämmitin päälle ja sitten vasta ILP takasin tulille?
Empä usko ;-)
se mun hinta/säästökysymys oli lähinnä sen takia, että tulis taas kerran huomattua, että kallis ILP ei hintaansa hauku. Osa-aika asunnossa laskelma on vielä selvempi ja lisäksi saa vielä lisävaivaa pumpun seuraamisesta. Viilennys on tietty kiva, vaikka itse en edes tänä kesänä vielä mökille kaivannut. kai sekin aika tulee kasvihuoneilmiön myötä.
Markkinoilla on useita ilmal.pumppuja tarjolla ostohalukkaille energiansäästäjille…
Kuitenkin ostajan täytyisi tietää monia asioita / vieläpä ymmärtää prosyreistä se tärkein juju…
Moniin aisioihin saa vastauksia esitteistä. Itse olen etsinyt tietoa kondensioveden poistosta … siis sisäyksiköstä on kyse… ja kuinka suuri tuo kondensioveden määrä on?
Ulkokompressori ei ongelma liene.
Toinen ongelma on tuo sisäyksikön paikka, mikä olisi sellainen hyvä “nyrkkisääntö” Paikkaa valitessa… Kiitos vastauksesta jo etukäteen.
Sisäyksikko tiivistää jäähdytystoiminnossa jopa 2 litraa/tunti kondessivettä kuumana ja kostean kesäpäivänä.
Sisäyksikön sisällä on sellainen kouru, johon vesi tiivistyy ja toisesta päästä kourua lähtee putki ulos (molemmissa päisä saattaa olla liitäntä). Pidettävä huoli, että kouru ei ole väärään suuntaan kallellaan. Tällöin ei vesi jääseisomaan kouruun.
Ulosmenoputkessa pitää olla koko ajan laskua. Tämä rajoittaa jonkin verran intoa asennella sisäyksikkö kovin hankaliin paikkoihin, jolloin veden poisvalutusputki kierrätellään vaikka mistä. Pumppujakin tarkoitukseen on, mutta kannattaisi unohtaa ne.
Råd Rönin vertailusta jotenkin pisti silmään pana e9e kebin copin ja lämpötehojen paremmuus korkeilla kompuran kierroksilla mutta sitten taas pienillä kierroksilla ei suhteessa kovin hyvät arvot.
Voisko tästä yhtään päätellä että tämän panan voisi mitoittaa jopa himpun alakanttiin normaalisti eristetyssä talossa saaden pumpusta paremman hyödyn irti?
Voihan pakkanen. Lienee parasta vähän tarkentaa. Mistä ihmeestä sait päähäsi, että sähkömiehen pitäisi ruveta vetelemään mitään erillistä ohjausta kompuran lämmittimelle? Sellainen ei ainakaan tekstistäni ilmennyt.
Kompressorin lämmittimeen ei kytketä mitään ajastinta vaan lämmitin toimii itsenäisesti. Ajastin kytketään pumppuun. Kun virta katkaistaan laitteesta tai se katkeaa ajastimen ohjelmoinnin mukaan, niin lämmitin jää päälle ilman mitään ohjausta jos lämpötila on tarpeeksi alhainen. Näin yksinkertainen se on. Joka sähkömies pystyy todellakin kytkemään pumppuun ajastimen ilman tarkempaa selvitystä. On kuitenin syytä olla sähkömies koskapa “tavis” kytkee ajastimella koko pumpun pois verkosta lämmittimineen kaikkineen.