Muutama päivä sitten aloimme ympäristöystävällisiksi ja tiputimme sähkönkulutustamme radikaalisti asennuttamalla itsellemme ilmalämpöpumpun.
Jaa että minkä? Ilmalämpöpumppu on lämmityslaite: se “imee” lämpöä ulkoilmasta ja työntää sen sisätiloihin. Tosin vain kuvaannollisesti: oikeasti vekotin toimii samalla periaatteella kuin pakastin ja jääkaappi. Ulkoseinään asennettavan kompressorin ja sisätiloihin laitettavan puhaltimen välillä kulkee kylmäainetta, joka tuo ulkoilmassa olevaa lämpöenergiaa taloon sisälle. Käytännössä laite siis yrittää pakastaa ulkoilmaa ja siinä sivussa tuottaa sisälle lämpöä.
Perinteisiin sähköpattereihin verrattuna siinä on yksi ylivoimainen etu: jokaista kuluttamaansa sähköwattia kohden pumppu tuottaa lämpöä parhaimmillaan yli kolmen watin edestä. Suoraa säästöä siis. Hyötysuhde riippuu ulkolämpötilasta: mitä lämpimämpää ulkona on, sitä helpommin sieltä voi tuoda energiaa. 20 asteen pakkasessa ja sitä kylmemmässä etua ei enää saavuteta ja silloin on aika taas käynnistellä perinteisiä sähköpattereita. Onneksi tällaisia säitä on kuitenkin suhteellisen harvoin. Mainokset lupailevat ilmalämpöpumpulla saavutettavaksi jopa 50% tiputuksen sähkölaskussa – itse olen tuon suhteen hieman skeptinen, mutta luulen että 30% on ihan mahdollista. Ja sekin on sievoinen summa rahaa sähköllä lämpiävässä omakotitalossa.
Ilmalämpöpumpussa on lisäksi myös muitakin hyviä puolia: lämpötilan säätö sujuu tyylikkään nykyaikaisesti kaukosäätimen avulla – valitset vain astemäärän ja puhallin pitää talon sen lämpöisenä. Kesällä laitteen voi säätää toimimaan päinvastoin: se ottaakin lämpöä sisäilmasta ja työntää sen ulos. Eli toimii siis ilmastointilaitteena. Tervetuloa helteet! Eikä siinäkään vielä kaikki: laitteen puhallus pitää huolen siitä, että lämpö jakautuu tasaisesti niin katon rajaan kuin lattiaankin. Kolme erilaista suodatinta keräävät pölyn itseensä. Hyvästi imurointi! (Noh, tuo valitettavasti ei pidä ihan paikkaansa)
Olemme nyt sulkeneet kaikki lämpöpatterit talosta ja eteisessä sijaitseva pumppu on saanut huolehtia talon lämmityksestä. Lämpö on ollut miellyttävän tasaista ja sitä on riittänyt – myös viime yön kymmenen asteen yöpakkasilla. Perimmäisissä nurkissa olevat huoneet ovat asteen verran viileämpiä, mutta sitäkin voi halutessaan paikata perinteisellä lämpöpatterilla.
Eli ihan positiviisia ensikokemuksia siis. Luulenpa että jos ensi kesänä saadaan nauttia pitkistä kuumista kausista, en voi vastustaa kiusausta palata aiheeseen ja hieman leuhkia ilmastoinnilla.
Laitteen merkki on siis Panasonic E12 ja asennuksen hoiti hienosti IVT Center. Terveisiä :)
Kerroin aiemmin: Mikään testissä ei kiistä ilmalämpöpumpun hyödyllisyyttä. Vaikkakin testiä analysoidaan vielä pitkään niin tuo asia siitä kyllä selvisi.”
Mutta jos testin taso ja tarkkuus ja oikeellisuus osoittautuvat epäluotettaviksi niin mene ja tiedä miten tuohonkaan sitten suhtaudutaan.
Tätä testiä odotettiin niin innolla mutta kenellekään ei kai edes käynyt mielessä, että siinä ei käytettäisi asiantuntemusta.
Lainaus lämpöpumput infosta: “Niin.. on melko surullista, että R&R mittaa ilman sulatusjaksoja ja RM keksi tavan mitata käytännössä lähes ilman laitteen normaalia ohjauslogiikkaa, joka näissä invertterilaitteissa kummiskin on olevinaan homman juju.
Eli kumpikaan testiporukka ei ole malttanut vaan asentaa laitetta ja kuluttaa jollain lämmönvaihtimella vaihtelevaa määrää lämpöä sieltä sisäpuolelta normaalisssa huonelämpötilassa. Tämähän edes jotenkin vastaisi sitä normaalitilannetta, että laite asennetaan erilaisiin rakennuksiin ja sitten sitä käytetään. Ja laitteen ohjauslogiikka yrittää kulutuksen vaihdellessa tehdä jotain.. tyhmää tai viisasta.”
Taitaa ympäristöministeriö olla pahin jarru energian säästöön ja ympäristöystävällisyyteen.Vedotaan lakiin,aina sopivissa yhteyksissä,ja pelotellaan muutenkin.Tehdään yksinkertaisesta asiasta,tähtitiedettä.Pikkusen ihmetyttää ymp.tarkastajan jutut,aivan kuin asiantuntemus olisi peräisin tiettyjen piirien syöttämää,ja heidän omasta edustaan.On monia muita lakeja,hoitotakuu,vanhustenhoito,ym.ym.ym.Ovat vaan säädettyjä lakeja,ei niitä noudata edes ministeriö ovat vaan esillä vaalien alla ja vappu puheissa.Olispa hauska kun kirkkokin osallistuisi ilmalämpöpumppu keskusteluuun,esim. sotilaspastori voisi olla rauhoittelemassa,ja tietenkin kummallakin puolella omansa.Onneksi TM Rakennusmaailma luetumpi kuin nämä palstat. Taas tullut markkinoille uusi sähköllä toimiva laite,suklaalähde.Jos kaikki lämmittäjät hankkivat ilpin,ja vauhdilla tulee uusia sähkönsyöjiä,montakohan ydinvoimaa pitää rakentaa lisää,ja pijan.Yleensä,…kasta tullut kova bisnes,käsittämätöntä.Ennen oli pieni komposti perunapellon reunassa,riitti hyvin 6 hen.perheelle.Levitettin perunapellolle,perunat kasvoi,luonto säästyi,kaikki voivat hyvin.Sitten tuli jätelaki,jätepytty oltava lain määräämästä pakosta kiinteistössä.Komposti katosi,koska pytty pitää saada täyteen,eipä sitä tyhjän pytyn tyhjennyksestä viitsi maksaa.Kaatopaikat täynnä.Nyt ruvetaan polttamaan jätettä,,,,samaan aikaan puhutaan puunpolton kieltämisestä.Ei mene ihan korkeeseen polttolämpötilaan vetoomalla läpi.Eipä tässä ihan ensimmäisenä usko virkamiehiä,ja katso silmät lautasina,näin on näin on,ja nyökyttele hyväksyvästi.Lakiin pitäisi myös saada pykälä,missä velvoitetaan ajattelemaan itse,tietenkin rangaistuksen uhalla.
Mistäköhän johtunee että ultimate nimisiä pumppuja siirrellään autotallin lämmittimiksi ja asennutetaan tilalle kalliimpia merkkejä. Yhtään kalliimpaa en ole vielä vaihtanut muihin merkkeihin.
Prutku unohti erään yleisesti rikotun pykälän. Kännykän näpelöintikielto autolla ajettaessa. Siitä on määrätty joku rikemaksukin, mutta kaikkihan sitä rikkovat, myös ympäristötarkastajat ja kylmäasentajat.
Asentaja
Johtunut luulosta,ja luotettavan tiedon puutteesta,mutta varmasti nyt siirto suunta muuttuu päinvastaiseksi,TM Rakennusmaailman testin myötä.
Klapi
Vaikea arvioida suuntausta, mutta kalliimpia merkkejä en ole vielä vaihtanut muihin merkkeihin. Ainoastaan ultia ja jotain toista halpaa. Muuten asensin asiakkaalle reilu kuukausi sitten ultin ja se on aina nollakelillä umpijäässä.
Nyt alkaa pikkuhiljaa selvitä testin kummallinen lopputulos. Vähän tuossa aavistelin jo aiemmin. Kiistäkää vain jos olen väärässä. En edelleenkään ole lukenut tuota testiä. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että testin laatijat eivät ole seuranneet aikaansa. Testi vaikuttaa on-off pumppujen testiltä tavoiltaan mutta testissä olivat invertteripumput. Eli testi olisi pitänyt tehdä tuolla tavalla 10 v sitten. Tänäpäivänä
testi pitäisi tehdä invertteri huomioiden, eli siten kuin pumppu luonnostaankin käy eli osatehojen eri alueilla mutta unohtamatta täystehoa joka voisi olla yksi sen osa.
1. Laitteet on huijattu käymään täydellä teholla:
Seuraus:Toimenpide joka on melko luonnollinen on-off laitteille mutta sotkee täysin invertterilaitteiden ajatuksen. Lopputuloksena tarkkaan säädetty invertteri antaa huonon arvon mutta mitä huonommin tai karkeammin säädetty antaa paremman ja on-off pumppu saa hyvän arvon.
Vihjasin jo auton täydellä kaasulla ajosta. Jatkan siitä. Autojakin voidaan testata monella tavalla ja niistä saadaan tietynlaisia arvoja. Jos samat testit tehdään taydellä kaasulla niin matalaviritteinen kehno auto joka ei täydellä kaasullakaan saa kunnon tehoja ulos, pärjaa todennäköisesti hyvin tuollaisessa testissä ja hajoamatta.
Kallis viimeisen päälle säädetty auto todennäköisesti ylikuumenee ja kuluttaa paljon polttoainetta ja ennen pitkää hajoaa.
Tosiasia on kuitenkin toinen. Jos laitteet säädetään mahdollisimman lähelle luonnollisia ja todellisia oloja, niin testikin pitäisi tehdä siten. Ruotsalainen Råd&Rönn on siinä mielestäni onnistunut parhaiten. Jo sekin, että siinä on testattu eri tehoilla ja eri paikkakunnilla, antaa käsityksen huolellisuudesta. Häthätää kyhätty testilaboratorio
jossa laitteen omalle säädölle Joka nimenomaan on se joka vaikuttaa laitteen lämpökertoimeen, ei anneta mahdollisuutta, vääristää tuloksia oikeastaan varmasti.
Yhteenveto: Testiä ei voida pitää luotettavana vaan antaa melkoisella varmuudella vääränlaisen tuloksen ja suosii nimenomaan huonolaatuisia karkeasäätöisiä lähellä vanhanaikaisia on-off pumppuja olevia. Perustelu. Laitteet huijattu käymään kuten on-off eli täysillä joka on
tila jossa melkein joka toinen jo sammuttaa pumppunsa ja jossa tiedetään jo entuudestaan, että hyötysuhde on huono. Eli käytännössä tapa jolla ne on testattu antaakin lähes käänteisen lopputuloksen jolla ei ole mitään tekemistä todellisten olosuhteiden kanssa.
I-diileri
Huomasitko että Toshibasta ei löytynyt huonoja puolia. Tässä näkyy herrojen tietämys tekniikasta. Meidän Toshiba käynnistyy ja samoilla asetuksilla.
Asentaja
Niin vielä,mutta suunta muuttuu.
Oletkohan asentaja ollenkaan,olen ymmärtänyt,että kalliiden pumppujen asentajat eivät koske halpamalleihin,ja ultiin edes pitkällä tikulla.
Klapi
Teen mitä työnantaja käskee.
Asentaja
Ymmärrän.
jule-
Siellä lämpöpumppuinfossa.Sinulle saattaisi olla paras lämmitysmuoto,pistotulpallinen sähköpatteri,minkä saisit itse törkätä seinään.Tai puukamiina,mihin voisit itse kasvattaa poltettavat puut,ja lasi luukku mistä voisit seurata oikean väristä palamislämpötilaa,tai peräti pelkkä nuotio.Sinun juttusi alkavat hiukan muistuttaa erään tuttavani juttuja.Tuttava on ollut naimisissa 8 kertaa,ja eronnut 8 kertaa.Aina kun tapaamme,hän kummastelee kun ei vaan meinaa kunnon naista löytyä.
On se kauhea poru kun ei testi mennyt suunnitelmien mukaan. Näiltä palstoiltako ne asiantuntijat ja ammattitaito olisi pitänyt hakea. ÄLY HOI ÄLÄ JÄTÄ
IITU
Luulen että näillä palstoilla käy huomattavasti ammattitaitoisempaa ja lukeneempaa porukkaa kuin testin tehneet toimittajat. Herrojen ammattitaito tulisi olla edes sillä tasolla että osaisivat laittaa Toshiban asetukset niin että se käynnistyy sähkökatkon jälkeen.
Pojat: Huomasin kyllä. Se, että toimittaja ei tiedä Toshiban käynnistymiesestä mahdollisen sähkökatkoksen jälkeen huomasin muutakin mielenkiintoista.
No niin. Nyt tuo testi on luettu ja huh huh. Toimittajalla tuntuu olla tarve jo ennen pumppujen testituloksia mainostaa Ultimatepumppua. Asentajamme eivät juurikaan arvosta pikaliittimä ilmalämpöpumpun
kylmäpiirissä ja korvaavat ne yleensä laippaliitoksin jotta niiden vuotoriski minimoitaisiin niin Tässä tapauksessa toimittja näkee asian ihan toisin. Sivulla 31 hän kääntää asian päälaelleen. Toimittaja väittää seuraavaa “Muissa malleissa oli ulkoyksikössä vain laippaliitoksin varustetut liittimet ja sisäyksikössä oli laippaliitoksin varustetut putket……..Laippaliitoksien myötä hitsattavat liitokset jäävät pois, mutta samalla saadaan neljä mahdollista vuotopaikkaa. Ultimatessa oli pikaliittimin varustetut letkut, jotka voitiin liittää ulkoyksikköön ja irrottaa suhteelisen helposti.”
Vuotoriskistä ei pikaliittimissä ole tietokaan. Laippaliitokset ovat “vain laippaliitoksia”. No huh huh. Tämä antaa jo käsityksen tulevasta. No loppuarvostelun oli tehnyt joku muu kuin kyseinen toimittaja koska siihen oli lipsahtanut sivulla 35 seuraava “Pikaliittimien kesto saattaa olla riski”.
Sitten mielenkiintoni keskittyi asiaan josta jo mainitsin. Sivulla 34 toimittaja kertoo. “Vertailun ilmalämpöpumpuista otettiin kaikki irti, niitä mm. käytettiin kuakin yhtäjaksoisesti viikko “nupit kaakossa”. Kaikki pumput toimivat….”
Eli tämä puoltaa sitä, että pumppuja käytettiin täysillä ilman tietoa invertteritekniikasta joka on ikäänkuin ajatus, että pumpuista saadaan täysi hyöty vajaatehoisenakin. Korjatkaa jos olen ymmärtänyt väärin?
Mutta ei siinä vielä kaikki. Toimittaja väittää vielä seuraavaa: “Mitä kylmemmäksi keli muuttuu sen vähemmän eroja laitteiden välille jää.”
Edes testi ei sitä puolla mutta yleinen käsitys on, että nimenomaan kylmässä pumpujen paremmuus punnitaan.
Sitä puoltaa jopa testisivulla lähes heti kyseisen väitteen alla sivulla 34 oleva COP-kertoimeksi nimetty käyrä. Toimittaja ei huomaa, että käyrästä käy selville suunta, mitä kylmemmäksi mennään, sitä kauempana pumput ovat toisistaan käyrätaulukossa. Jos suuntaa jatketaan samaan suuntaan kylmempään päin niin Ultimatepumppu on toiseksi huonoin. Vain Panasonic voisi testin käyrän mukaan olla sitä
huonompi vaikkakin mittauspisteessä Ulti on aivan keskellä ja Hitachi lähes ulkona taulukon huonoimpana. Toshiba, IVT tai Daikin näyttäisi pysyvän pisimpään taulukossa mutta sitä toimittaja ei huomaa. ”
Mitä tulee säästöihin “täysillä” ajettujen invertteripumppujen suhteen tuloksesta ei voi varmuudella saada muuta kuin virheellisen.
Kaiken kaikkiaan testi on vähintäänkin mielenkiintoinen ja kyllä siihen on vaivaa ja rahaa uhrattu. Kaikki kiitos siitä. Kiitoksen ansaitsee myös toimittaja joka osaa kääntää huononkin asian hyväksi.
Ehdotan, että jos vakavissaan harkitsee ilmalämpöpumpun hankkimista niin on ehkä viisasta tutustua muihinkin testeihin. Myös testejä voi verrata. Muita testejä löydätte seuraavasti.
http://www.forbrukerportalen.no/filer/4Varmepumpe.pdf Norjalainen testi
http://www.geocities.com/nenoppee/050923_08_luftvarmepumpar.pdf Ruotsalaisen Råd&Rön uusin 08/2005 julkistettu testi
http://www.radron.se/upload/tabeller/2004/nr_10/041203_10_varmepumpar.pdf Ruotsalaisen Råd&Rön 2004 tekemä testi
http://www.radron.se/templates/test____2470.asp Ruotsalaisen Råd&Rön 2001 tekemä testi
http://www.radron.se/templates/test____3250.asp Ruotsalaisen Råd&Rön 2000 tekemä testi
http://www.radron.se/templates/test____3251.asp Ruotsalaisen Råd&Rön 1997 tekemä testi
http://www.promotelec.com/produits/labels/materiels/liste_pro_1080_22c.zip Paljon pumpputestejä Ranskaksi
http://www.eurovent-certification.com/ Euroventin taulukkoja eri lämpöpumppujen teknisistä tiedoista (mm. tehot, COP, äänenvoimakkuudet)
Korjaan vähän. Nyt en itse huomannut, että jos testin sivulla 34 olevia käyriä jatketaan kylmempään suuntaan niin Fujitsu olisi ylivoimainen voittaja. Taulukossa se on ainoa jonka COP-kerroin paranee -15 – -20 välissä. Testi on hyvin ristiriitainen monessa suhteessa. Taulukon mukaan siis paras pumppu on kuitenkin testin arvostelussa huonoin. Testistä on poimittu ikäänkuin juuri sellaiset seikat mitkä olisivat Ultimatepumpulle suotuisat tai jos ne eivät ole suotuisat niin ne käännetään suotuisiksi. Viite: edellinen kommenttini pikaliittimistä.
Jatkan vielä mutta kommentoin nyt muuta.
Tekniikan maailmassa 6/06 alkaa sivulla 48 artikkeli seuraavalla tekstillä.
LAKI KIELTÄÄ MUTTA MUU EI ESTÄ.
Teksti suorastaan kutsuu rikkomaan lakia. Mielestäni olisi riittänyt teksti LAKI KIELTÄÄ. Se olisi ollut ikäänkuin järkevämpi ja antaisi kuvan, että lehti toimii lakien kanssa yhteisymmärryksessä.
Toistan kysymykseni: onko “laatupumppu” sellaista ongelmajätettä, että sen hävittämiseen tarvitaan virallisesti siunattu asentaja?
Lisäkysymys: onko tilanne sama, jos kylmäaine on ehtinyt karata?
Mielestäni tityltä tasolta tulevaan kysymykseen pitää pyrkiä vastaamaan samalta tasolta. Kaikki muut, älkää ottako allaolevaa kovin vakavasti.
Tee itte
Vastaan vaikken pystykään. Kohdalleni ei ole tullut yhtään tapausta jossa ilmalämpöpumppu olisi pitänyt poistaa, mutta voin ottaa selvää jos joskus muistan. Toisaalta luulisi jonkun täälläkin siihen jo törmänneen. Mutta tuohon toiseen asiaan että aineet ovat haihtuneet taivaan tuuliin. Jos tilanne sattui omalle kohdallesi sinun tulisi tehdä siitä ilmoitus viranomaisille, että minkätyyppinen aine se oli ja maksaa siitä annettu rangaistusmaksu jos tilanne osui omalle kohdallesi. Näin vältyt kateellisen naapurin ilmiannolta. Tiedän kyllä ettei mahdollisesti syntynyttä ilmastollista vahinkoa enää voida korjata.
Diileri on kovasti moittinut TM:n testiä. Miksi siellä on vain tämä yksi mieluinen lause?
..”Tekniikan maailmassa 6/06 alkaa sivulla 48
artikkeli seuraavalla tekstillä.
LAKI KIELTÄÄ MUTTA MUU EI ESTÄ.
Teksti suorastaan kutsuu rikkomaan lakia.
Mielestäni
olisi riittänyt teksti LAKI KIELTÄÄ. Se olisi ollut
ikäänkuin järkevämpi ja antaisi kuvan, että lehti
toimii lakien kanssa yhteisymmärryksessä. “