Muutama päivä sitten aloimme ympäristöystävällisiksi ja tiputimme sähkönkulutustamme radikaalisti asennuttamalla itsellemme ilmalämpöpumpun.
Jaa että minkä? Ilmalämpöpumppu on lämmityslaite: se “imee” lämpöä ulkoilmasta ja työntää sen sisätiloihin. Tosin vain kuvaannollisesti: oikeasti vekotin toimii samalla periaatteella kuin pakastin ja jääkaappi. Ulkoseinään asennettavan kompressorin ja sisätiloihin laitettavan puhaltimen välillä kulkee kylmäainetta, joka tuo ulkoilmassa olevaa lämpöenergiaa taloon sisälle. Käytännössä laite siis yrittää pakastaa ulkoilmaa ja siinä sivussa tuottaa sisälle lämpöä.
Perinteisiin sähköpattereihin verrattuna siinä on yksi ylivoimainen etu: jokaista kuluttamaansa sähköwattia kohden pumppu tuottaa lämpöä parhaimmillaan yli kolmen watin edestä. Suoraa säästöä siis. Hyötysuhde riippuu ulkolämpötilasta: mitä lämpimämpää ulkona on, sitä helpommin sieltä voi tuoda energiaa. 20 asteen pakkasessa ja sitä kylmemmässä etua ei enää saavuteta ja silloin on aika taas käynnistellä perinteisiä sähköpattereita. Onneksi tällaisia säitä on kuitenkin suhteellisen harvoin. Mainokset lupailevat ilmalämpöpumpulla saavutettavaksi jopa 50% tiputuksen sähkölaskussa – itse olen tuon suhteen hieman skeptinen, mutta luulen että 30% on ihan mahdollista. Ja sekin on sievoinen summa rahaa sähköllä lämpiävässä omakotitalossa.
Ilmalämpöpumpussa on lisäksi myös muitakin hyviä puolia: lämpötilan säätö sujuu tyylikkään nykyaikaisesti kaukosäätimen avulla – valitset vain astemäärän ja puhallin pitää talon sen lämpöisenä. Kesällä laitteen voi säätää toimimaan päinvastoin: se ottaakin lämpöä sisäilmasta ja työntää sen ulos. Eli toimii siis ilmastointilaitteena. Tervetuloa helteet! Eikä siinäkään vielä kaikki: laitteen puhallus pitää huolen siitä, että lämpö jakautuu tasaisesti niin katon rajaan kuin lattiaankin. Kolme erilaista suodatinta keräävät pölyn itseensä. Hyvästi imurointi! (Noh, tuo valitettavasti ei pidä ihan paikkaansa)
Olemme nyt sulkeneet kaikki lämpöpatterit talosta ja eteisessä sijaitseva pumppu on saanut huolehtia talon lämmityksestä. Lämpö on ollut miellyttävän tasaista ja sitä on riittänyt – myös viime yön kymmenen asteen yöpakkasilla. Perimmäisissä nurkissa olevat huoneet ovat asteen verran viileämpiä, mutta sitäkin voi halutessaan paikata perinteisellä lämpöpatterilla.
Eli ihan positiviisia ensikokemuksia siis. Luulenpa että jos ensi kesänä saadaan nauttia pitkistä kuumista kausista, en voi vastustaa kiusausta palata aiheeseen ja hieman leuhkia ilmastoinnilla.
Laitteen merkki on siis Panasonic E12 ja asennuksen hoiti hienosti IVT Center. Terveisiä :)
Naapuri asensi talliinsa tuon ultin pikkupumpun ja vuoden on pelittänyt ilman ongelmaa, pollet on tykännyt.
Itsellä tuvassa maalla Toshiba 10 ja hyvin sekin on pelittänyt 18kk.
Nyt on mietinnässä kaupunki asuntoon lähinnä viilennykseen joku edullinen, ulkoyksikkö menossa parvekkeelle. Työkaveri laittoi kanssa ja on kehunut ….
Sen talliasennusjutun kannattavuus on kyseenalainen, meillä hepat pitää tallin sulana aina -15 ulkoasteeseen ja sen alle on tavallinen lämpöpuhallin yksinkertaisempi. Toisaalta jos on paljon kuivattavaa ja iso satulahuone, homma saattaa kannattaa. saatampi laittaa kanssa….
Näkee asennusten ulkonäöstä, että ilmalämpöpumpputoiminta on uutta.
Kun meille asennettiin pumppu, ulkoyksikön mustan sähköjohdon töpseli pistettiin ulkoseinässä olevaan pistorasiaan. Musta johto erottuu vaaleasta rapatusta seinästä räikeästi. Olisi varmaan voinut tehdä sähköjohdollekin hienomman lähdön pistorasiasta ja jotenkin peittää sähköjohtoa seinään paremmin sopivalla peitelistalla.
Ulkoyksikkö jouduttiin meillä asentamaan sivu näkösuuntaan päin. Ei siinä muuten, mutta yksikön takana olevat putket jäivät ikävästi näkyviin (muuten seinää pitkin kulkevat putket laitettiin peitelistan suojaan). Tällaisia tapauksia on varmaan enemmänkin, joten olisi hienoa, jos olisi ollut valmiiksi tehtyjä levyjä ulkoyksikön ja seinän väliin peittämään rumia putkia.
Vielä vähän aikaa sitten erään firman nettisivuilla oli kuvia asennuksista, joissa ulkoyksikkö oli lekaharkkojen päällä ulko-oven vieressä.
Lainaus
“Kun meille asennettiin pumppu, ulkoyksikön mustan sähköjohdon töpseli pistettiin ulkoseinässä olevaan pistorasiaan. Musta johto erottuu vaaleasta rapatusta seinästä räikeästi.”
Järkyttävää. Voiko tuohon muutakaan sanoa.
Tervehdys!
Ennen juhannusta asennettiin meille se Mitsun GA35VA(H) pumppu ja enpä ole katunut päivääkään :). Ihanasti sai kesällä viilennettyä asunnon asumiskelpoiseksi ja nyt syksyn viileimmillä ilmoilla se on tuonut mukavasti lämpöä.
Asuntona on rivitalokolmio 77 neliötä ja laitteen lämpötilana näillä keleillä riittää hyvin +19-20 astetta ja lämpömittarit näyttää +22 astetta. Laitteen hinnaksi tuli 1650,- asennettuna ja kyllähän se vähän kirpaisi, mutta toivottavasti hyöty näkyy talven jälkeen sähkölaskussa. Meillä siis sähkölämmitys.
Lämpimästi suosittelen kaikille! Tehkää ympäristöteko :)
Hienoa Tinka.
Taisit olla ensimmäinen (minun liskäksi) joka edes mainitsi asian
“ympäristöteko”.
Se on kuitenkin yksi ilmalämpöpumpun tärkeinpiä ja tärkein
teko tulevaisuutta ajatellen. Emme ehkä ole näkemässä vaikutuksia
mutta aina joku on. Samalla tavalla lapsemme ja lastenlapsemme
tuntevat kuin mekin.
Tehkää ympäristöteko. Hankkikaa ilmalämpöpumppu.
Näyttää että puhutaan vähemman faktatietoa euro säästöstä ja myöskin energian kWh säästöistä Seuraavassa kahden vuoden tilastoa
Asensin itse Panasonic E9 mallin kaksikerroksiseen 120 m2 taloon Paikka alaaulasta puhallus rappukäytävästä ylös Talo suora sähkölämmitteinen
Hki seudulla
Kokonaiskulutus pieneni 2v aikajaksolla 35%
Hki Energian mukaan ko talossa lämmityksen osuus on 50%
Tämän mukaan laskien ilmalämpöpumpun vaikutus olisi pinennystä 70% lämmityskuluista Kaikkia en laske ilp hyväksi kun lämpötilaakin on samalla laskettu 1-2 C vuodenajoista riippuen ja muutenkin hiukan tarkkailtu sähkönkulutusta
Uskoisin että mainostetut 50% lämmityssäästöt on mahdollista saavuttaa useimmassa tapauksessa
Laitteiden kuoletusajaksi tullee n 4v
Rahasäästön lisäksi voi ympäristöystävyydelle huomioida yli 5000 kWh
säästön kahden vuoden aikana
Laite toiminut täysin motteettomasti
Tuota..köh köh, kyllähän se pumppu ihan hyvä vekotin on. On minullakin ollut sellainen. Tosin köh köh eri merkkinen.
luin tuossa vanhoja juttuja..siellä jokin ilmeisesti kauppias kehuskeli määrättyjä pumppu merkkejä….tässä pientä tieotoa eräästä merkistä
kuin ivt…cop ollut jo pari vuotta vanhassa koneessa 5,1 huom max 6kw lämmitys tehoisessa…ioni saatorit ja home ynnä muut ilmasta putsaava järjestelmä ollut ensinmäisenä..ei pakkasrajaa…ja kaupanpäälle 5v takuu..huom täystakuu.ei vaadi erillistä väli tarkastusta..niinkuin eräissä…hinta pyörii samoissa tossun kanssa
aika vähän tällä palstalla on puhuttu ivt ilmalämpöpumpusta cop:5,1 max 6kwn lämmitysteho
ionisaattorit vakiona,ei pakkasrajaa,koneen sisälle jo tehtaalla rakennettu
sulatusjärjestelmä,huom:5v täystakuu..pesnyt ruotsalaisten testeissä
tossut ym: mennen tullen hinta ei juurikaan muita kalliimpi
TOSHIBA ja IVT käytännössä todettu (Mersu ja Bmv) Japanissa valmistetuiksi huippulaitteiksi. Kumpi parempi? Bmv on autoissa ainakin todettu hyvin varustelluksi. Hinta,
Mersu ainakin pumpuissa halvempi. Minulla Toshiba purotti 2300€ :n sähkölaskusta tonnin pois.
Silloin n.parivuotta sitten kun Toshiba kympin ostin oli IVT-Nordig kyllä puolet kalliimpi tämänpäivän tilanne voi olla eri. Pumppu maksoi asennettuna 1500 ja säästöä on tullut tonni joten viisisataa kun vielä puhaltaa sit on sujut. Tulispa vaan kova talvi ja pitkä n.8kk
Taitaa pumppusi olla halvempi versio, eikä mikään Daiseikai. Itse maksoin 2050€, putket koteloituna ulkoseinään ja kondenssi koteloituna vc lavuaariin. Tonnin on säästänyt vuodessa, joten noin vuosi vielä. En kyllä merkkiä vaihtaisi.
Taitaa säästönne olla vieläkin suurempia kun otetaan huomioon että sähkön hinta nousee vuoden vaihtuessa noin 20%.
kyllähän tämän päivän laatupumput ovat ihan hyviä kaikki,säästäöä
syntyy suoraan sähkölämmitykseen verrattuna varmasti,se on hieona että
suomessakin on tajuttu kuinka pystyy säästämään euroja ja ympäristöä
ruotsihan on paljon edellä tässä suomea…mitä ivt..hin tulee se on japani-ruotsalainen tuote sharpin valmistama joka on ruotsalaisinsinörijen kanssa
yhteistyössä suunniteltu ilmalämpöpumppu pohjolan olosuhteisiin…
mitä hintaan tulee niin se pyörii 2300-2500e paikkeilla asennettuna
Monet ovat hyviä, mutta mikään pumppu ei ole täydellinen. Itselleni asennettiin Toshiba 13 (2200 euroa) nyt syksyllä. Lämpötilan säätö ei ole ihan yksinkertaista. Kun laitan alakerran eteisaulassa laitteen säädön 23 asteeseen, leudolla ilmalla muissakin huoneissa riittää lämpö. Jos ilma kylmenee, joutuu nostamaan säätöä 24 asteeseen.
Sanyossa olisi ollut mahdollisuus sijoittaa kaukosäädin (sisältää lämpötila-anturin) sopivaan paikkaan, jolloin lämpötila olisi ehkä paremmin pysynyt automaattisesti sopivana. Sanyon vika on se, että se sammuttaa itsenä – 20 asteessa ja alkaa taas toimimaan -16 asteessa. Minulla se vaikeuttaa lämmön säätöä, koska minulla on suuri osa lattialämmitystä, joka on joko ulkolämpötilaohjattua tai lattialämpötilaohjattua. Huonetermostaateillä ohjattuna se ei olisi ongelma.
Viime vuonna ilman lämpöpumppua 220 kokonaisneliön (750 m3) taloni (kellari + 2 kerrosta) kulutti 33 000 kwh. Talo on rakennettu 1993, mutta siinä on arkkitehtuurisia kukkasia mm. lasitiilisiä ikkunoita, joiden lämmöneristävyys on pieni. Myös eräät ikkunat kaipaisivat vaihtoa parempiin. Kovilla – 20 pakkasilla kulutusteho oli noin 8 kw, 0:n tienoilla 5 kw. Kesälläkin sähköä kuluu noin 1,5- 2 kw:n teholla, kun kellarikerroksessa (mm. takkahuone, vierashuone, sauna, kh, wc) pitää lattialämmitystä päällä.
Pumppu on nyt 1 kerroksessa ja lämpö nousee kohtalaisesti 2 . kerrokseen. Kellaritiloihin se ei vaikuta, joten se vaikuttaa säästöihin.
Harkinnassa on ollut myös poistoilmalämpöpumpun hankinta, koska sillä saisi lämmön leviämään tasaisesti tuloilmasuuttimista eri puolille taloa. Oikeastaan tarvitsen kaksi poistoilmalämpöpumppua, koska markkinoilla olevien laitteiden ilmanvaihtoteho ei riitä 750 kuution vaihtamiseen tarpeeksi tehokkaasti. Toista laitetta voisi kesällä käyttää kellarin lämmittämiseen, kun toinen tuottaisi yläkerroksiin viileää ilmaa. Investointi olisi kyllä niin suuri, ettei sitä säästöillä pystyisi perustelemaan, mutta mukavuus (lämpötilan tasaisuus, säädettävyys jne) paranisi ehkä sitäkin enemmän.
Yksi naapureista asennutti kanavamallisen ilmalämpöpumpun talon sokkoloisen rakenteen ja kellari/autotalli yhdistelmän johdosta ja kertoi pelittävän ihan kohtalaisesti tosin huonekohtainen säätäminen on hankalahkoa mutta ajanmittaan ehkä oikea taso löytyy. Kyllä ammattilaiset osaavat neuvoa oikeaan ratkaisuun jos antaa mahdollisuuden.
Hei!
Kesämökille panan uusi Ne7 harkinnassa joten toivotaan
alan miehiltä mielipiteitä ajatuksen järkevyydestä.
Mökki lautarakenteinen, alakerta as.n.45m2 ja yläk.20m2.
Alakerran eristyksenä seinissä 15cm villaa, lattiassa ehken 10cm ja yläkerran katossa sitten 30cm. Välikatossa 30cm villaa ja porrasaukko ylös pieni joten yläkertaan ei lämmin ilma hetkessä virtaa.
Ajatus olisi avaraan alakertaan laittaa ilppi ja tarkoitus tulisi olemaan vain lämmitys ja talvisin peruslämmön esim 8 asteen ylläpito ja syksyllä/keväällä sitten ainakin 16 asteen ylläpito.
Nykyisin sähköpattereilla ollut 8 asteen ylläpito joka maksaa jo ihan riittävästi. Varaava uunikin on, puuta riittää ja uunia käytetään aina kun siellä oleillaan.
Tarkoitukseen “melkein” sopisi alle puolet halvempi on/of laitekin, vaan käyttömukavuus ja “laatu” painavat vaakakuppia myös.
Hei Pienipii!
Tiedätkö, mikä firma myy ja asentaa kanavamallisia ilmalämpöpumppuja pääkaupunkiseudulla? Minkä merkkisiä ne ovat?
Toshiba Carrier illa ainakin ja taitaa Panasonic olen muistavinani että aika monella valmistajalla on kanavamallisia koneita. Google löytää lähimmän firman Sinullekkin. Ystäväni autopeltiseppä teki itse kanavat ja ihan hyvin puhisee sekin.