Muutama päivä sitten aloimme ympäristöystävällisiksi ja tiputimme sähkönkulutustamme radikaalisti asennuttamalla itsellemme ilmalämpöpumpun.
Jaa että minkä? Ilmalämpöpumppu on lämmityslaite: se “imee” lämpöä ulkoilmasta ja työntää sen sisätiloihin. Tosin vain kuvaannollisesti: oikeasti vekotin toimii samalla periaatteella kuin pakastin ja jääkaappi. Ulkoseinään asennettavan kompressorin ja sisätiloihin laitettavan puhaltimen välillä kulkee kylmäainetta, joka tuo ulkoilmassa olevaa lämpöenergiaa taloon sisälle. Käytännössä laite siis yrittää pakastaa ulkoilmaa ja siinä sivussa tuottaa sisälle lämpöä.
Perinteisiin sähköpattereihin verrattuna siinä on yksi ylivoimainen etu: jokaista kuluttamaansa sähköwattia kohden pumppu tuottaa lämpöä parhaimmillaan yli kolmen watin edestä. Suoraa säästöä siis. Hyötysuhde riippuu ulkolämpötilasta: mitä lämpimämpää ulkona on, sitä helpommin sieltä voi tuoda energiaa. 20 asteen pakkasessa ja sitä kylmemmässä etua ei enää saavuteta ja silloin on aika taas käynnistellä perinteisiä sähköpattereita. Onneksi tällaisia säitä on kuitenkin suhteellisen harvoin. Mainokset lupailevat ilmalämpöpumpulla saavutettavaksi jopa 50% tiputuksen sähkölaskussa – itse olen tuon suhteen hieman skeptinen, mutta luulen että 30% on ihan mahdollista. Ja sekin on sievoinen summa rahaa sähköllä lämpiävässä omakotitalossa.
Ilmalämpöpumpussa on lisäksi myös muitakin hyviä puolia: lämpötilan säätö sujuu tyylikkään nykyaikaisesti kaukosäätimen avulla – valitset vain astemäärän ja puhallin pitää talon sen lämpöisenä. Kesällä laitteen voi säätää toimimaan päinvastoin: se ottaakin lämpöä sisäilmasta ja työntää sen ulos. Eli toimii siis ilmastointilaitteena. Tervetuloa helteet! Eikä siinäkään vielä kaikki: laitteen puhallus pitää huolen siitä, että lämpö jakautuu tasaisesti niin katon rajaan kuin lattiaankin. Kolme erilaista suodatinta keräävät pölyn itseensä. Hyvästi imurointi! (Noh, tuo valitettavasti ei pidä ihan paikkaansa)
Olemme nyt sulkeneet kaikki lämpöpatterit talosta ja eteisessä sijaitseva pumppu on saanut huolehtia talon lämmityksestä. Lämpö on ollut miellyttävän tasaista ja sitä on riittänyt – myös viime yön kymmenen asteen yöpakkasilla. Perimmäisissä nurkissa olevat huoneet ovat asteen verran viileämpiä, mutta sitäkin voi halutessaan paikata perinteisellä lämpöpatterilla.
Eli ihan positiviisia ensikokemuksia siis. Luulenpa että jos ensi kesänä saadaan nauttia pitkistä kuumista kausista, en voi vastustaa kiusausta palata aiheeseen ja hieman leuhkia ilmastoinnilla.
Laitteen merkki on siis Panasonic E12 ja asennuksen hoiti hienosti IVT Center. Terveisiä :)
Kun katselee asennuksia, huomaa että nimekkäimmät laitteet on siististi asennettu, yleensä kiinteistöihin jotka ovat muutenkin siistejä ja hoidettuja ympäristöineen. Sitten näkee huonommin hoidettuja kiinteistöjä joiden seinään on nakattu joku halpis ultimaatti, jonka pakkausmateriaalikin lojuu vielä tontin nurkalla muun romum seassa. Kannattais kysyä asiantuntijalta ennenkuin mättää ulkoyksikön keskelle julkisivua. Muuten räystäälle ripustettu ulkoyksikkö tekee yleensä kattotuolin kautta hirveän resonointivärinän.
Mitähän väänsit tonkin tarinan on vähän kuin väkisin väkästetty.”ARKKITEHTI” Onhan meitä joka lähtöön.
Alappa aapeli seurata silmilläsi kuinka törkeitä paikanvalintoja ulkoyksiköillä on. Huomaat että kalliimmilla malleilla on ammattitaitoisemmat asentajat. Jos keskelle julkisivua on heitetty laite, se useimmiten on halpa postimyyntituote jonka asentaja on pelle peloton. Minusta viranomaisten olisi puututtava paikan valintaan.
HÖPÖPÖ Kyllä noita on tullut seurattu jo kymmenkunta vuotta
Aapelilla ei taija olla minkäänlaista taiteellista näkemystä. Kyllä näkee kaikenlaisia puuhasteluja julkisivuilla. Rakennusluvalla tulisi jokin järki paikanvalinnoille.
Meillä on kahdessa naapurissa Toshibat keskellä seinää julkisivulla ja sisäänkäynnin vieressä, joten se siitä estetiikasta. Ehkä se on ollut käytön kannalta järkevin paikka. Tiedä häntä sitten.
Itselläni on Panasonic talon “takana” pohjoispuolella, näkymättömissä. Paikan määräsin itse, asentaja vaan asensi. Sisäyksikön paikka päätettiin yhdessä asentajan kanssa.
Liittyen aikaisempaan kirjoitukseeni 29.10.2009 ilmalämpöpumpun ulkoyksikön kiinnitystavasta. Täytyy todeta että eipä taida tarvita maatelinettä enää miettiä. Ei ole millään keleillä ulkoyksikkö resonoinut talon ulkoseinään eikä myöskään kattotuolien kautta ole tullut minkäänlaisia ääniä sisälle. Ääni kuuluu itse ulkoyksiköstä vain kovilla pakkasilla läheiseen huoneeseen mutta kun ei minkäänlaista resonointia niin ei se enää ole häiritsevää. Seurataan tilannetta.
Täällä pinserissä jauhetaan samoja, usein täysin asiantuntemattomia kannanottoja. Aiemmin kävin usein itsekin hakemassa tietoja näiltä sivuilta, mutta nykyisin ei toinna.
Kannattaa käydä lukemassa asiantuntijakommentit ilmalämpöpumppu foorumista.
Kyllä siellä Foorumissakin välillä täyttä PASKAA jauhetaan.Kehutaan omia ja mollataan muiden vaikka ei mitään tiedetäkään.OMA MERKKI AINA PARAS??
laitettiin 100m2 talliin panasonic 12 ja lämpömittari n.5m etäisyydelle puhallus as.4man ja heat päälle niin jaksaa pumppaa +15c kun ulkolämpötila on -3c. aika viilee vehe kun toshiban 10 puhaltaa talossa sisällä helposti +26c sisälämmöksi.
että eroja on kovasti uusissakin laitteissa
Ilmalämpöpumpuista on keskusteltu niin paljon, että aiheet alkavat loppua. Nyt on kuitenkin mahdollista verrata käyttökokemuksia. Tässä kuten kaikessa asiassa tyytyväisiä ja tyytymättömiä asiakkaita löytyy niin halpispumppujen käyttäjistä kuin laatupumppujen. Tälläkin palstalla on varmasti joitain joille olen myynyt pumpun. Nyt haluaisinkin tietää käyttökokemuksia niiltä joilla pumppu on ollut vähintään 3 vuotta ja mitä kaikkea sinä aikana on sattunut ja oliko investointi kannattava vai tuliko tappiota.
Aloitan itse yhden asiakkaani kertomuksesta. Hänellä on Mitsubishi FA 35 ollut nyt neljä vuotta. Sisäyksikön puhallinmoottori on vaihdettu kahdesti ja takuu korjasi molemmat kerrat. Muuta korjausta laite ei ole tarvinnut. Laite tekee laskennallista säästöä noin 25€/kk laskettuna ympäri vuoden kuukauden keskiarvoksi sisältäen kaiken laitteen kulun eli viilennyksen kesällä. Toisen suodattimen muovinen koukku tai otin katkesi jolloin hän liimasi sen kiinni.
Kaikenlaiset niin hyvät kuin huonot mielipiteet olisivat tervetulleita. Älkää keksikö juttuja vaan kertokaa ihan niinkuin ne ovat.
Olen mitannut sähkönkulutusta v. 2006 lähtien ainakin pari kertaa kuukaudessa. Vuonna 2007 syksyllä hankittiin lämpöpumppu (Toshiba). Kulutukset ja ilmatieteenlaitoksen kuukauden keskilämpötilat on excelissä. Hyvin tarkkaan kulutus seuraa ulkolämpötilaa. Lämmityskaudella sähkön tarve on noin 25 kwh päivässä pienempi kuin ennen ilman pumppua samassa ulkolämpötilassa. Vuodessa säästyy runsaat 5000 kwh (25 kwh/vrk x 30 vrk x 7 kk).
Ensimmäisenä vuonna takuuseen meni sisäyksikön moottorin (tai sen laakereiden) vaihto kitinän vuoksi.
Kaksi ensimmäistä talvea olivat lauhoja, eikä suuria tehoja tarvinnut ja sulatusvedet eivät haitanneet. Nyt oli kova talvi ja ulkoyksikön ääni tuli kovan tehon aikana ikävästi sisälle. Vettä tuli paljon ja piti laittaa muovisaavi (90 l) alle, jottei vesi aiheuttaisi vahinkoa talolle synnyttäessään jäävuorta. Se piti tyhjentää kerran viikossa.
Lämpöä tuli kovimmillakin pakkasilla, eikä laitetta sammutettu talven aikana ollenkaan.
Sisäyksikön puhallustehoa olen pitänyt maksimissaan 2/5. Voimakkaammalla nopeudella äänen syntyy “vapinaääntä”, joka on ikävämpää, kuin humina.
Talven kokemuksen (ääni ja jää) perusteella haluaisin siirrättää ulkoyksikön toiseen paikkaan. Myös ulkonäöllisistä syyt puoltaisivat siirtoa. Lisäksi olisin hankkimassa toista yksikköä kellarikerrokseen. Ehkäpä uusi tulisi vanhan tilalle lämmittämään 1. ja 2 kerrosta ja vanha lämmittämään kellarikerrosta, mikäli se todella olisi hiljaisempi suuremmalla puhallinnopeudella.
Timo Espoo
Takerruin kovin pieneen säästöösi. Minä olen lämmittänyt lähes
yksinomaan Toshiballa. Muut lämmittimet on olleet kokonaan poissa ja
säästöt ovat olleen noin 10000kwh/vuosi. Näyttäisi siltä että lämpö
ei leviä jokaiseen kerrokseen ja huoneeseen, vaan patterit naksuu
päälle.
Tässä ilmalämpöpumppu oikein käytettynä tehokkaassa hyötykäytössä. http://www.jemimar.fi/Toshiba%20Tutkimus.htm
Itse asentelen lämpöpumppuja ja jos tarvetta asennuksille niin ottakee yhteyttä.
Pitää kyllä sanoa että 5K kWh / vuosi on aika maksimi säästöt / pumppu, joten puheet 10k kWh:n säästöissä vuositasolla yhdellä pumpulla normaali omakotitalossa on puppua, joten älkää kiusakko kanssaihmisiä!
Mikäköhän mittayksikkö asentajalla on tämä 5K kvh. Oletkohan asentaja vai tsi mies, jos ulostulo takertaa.
yh:lle tähdennyksenä;
5K kWh = 5000 kilowattituntia, ihan niinkuin 50K = 50 000.
Tonni ~ eli kilo. Eli tuhat, tai ykkönen ja kolme nollaa. (1000)
Ymmärrän että asia voidaan ilmoittaa näinkin, jos vastapuoli sen ymmärtää, mutta sähkötekniikkaa opiskelleena, voin sanoa että matemaattisesti käytäntö on toinen.
Yksi k eli kilo on jo kilowattitunnin lyhenteessä. Ei ole kilokilowattituntilyhennettä (KKwh). Tosin suure voidaan ilmaista vaikka megawattitunteina. Vastusarvot ilmoitetaan kaupallisesti käytännössä kiloa, eli K, jättämällä ohmi pois.
Ei tuollaisia kilo kilo yhdistelmiä saa käyttää sitäpaitsi kylmätekniikassa “K” kirjainta käytetään esittämään tulistusta tai alijäähtymistä. Ei taida asentajalla olla vielä uuden asetuksen(452/2009) mukaista pätevyyttä.