Muutama päivä sitten aloimme ympäristöystävällisiksi ja tiputimme sähkönkulutustamme radikaalisti asennuttamalla itsellemme ilmalämpöpumpun.
Jaa että minkä? Ilmalämpöpumppu on lämmityslaite: se “imee” lämpöä ulkoilmasta ja työntää sen sisätiloihin. Tosin vain kuvaannollisesti: oikeasti vekotin toimii samalla periaatteella kuin pakastin ja jääkaappi. Ulkoseinään asennettavan kompressorin ja sisätiloihin laitettavan puhaltimen välillä kulkee kylmäainetta, joka tuo ulkoilmassa olevaa lämpöenergiaa taloon sisälle. Käytännössä laite siis yrittää pakastaa ulkoilmaa ja siinä sivussa tuottaa sisälle lämpöä.
Perinteisiin sähköpattereihin verrattuna siinä on yksi ylivoimainen etu: jokaista kuluttamaansa sähköwattia kohden pumppu tuottaa lämpöä parhaimmillaan yli kolmen watin edestä. Suoraa säästöä siis. Hyötysuhde riippuu ulkolämpötilasta: mitä lämpimämpää ulkona on, sitä helpommin sieltä voi tuoda energiaa. 20 asteen pakkasessa ja sitä kylmemmässä etua ei enää saavuteta ja silloin on aika taas käynnistellä perinteisiä sähköpattereita. Onneksi tällaisia säitä on kuitenkin suhteellisen harvoin. Mainokset lupailevat ilmalämpöpumpulla saavutettavaksi jopa 50% tiputuksen sähkölaskussa – itse olen tuon suhteen hieman skeptinen, mutta luulen että 30% on ihan mahdollista. Ja sekin on sievoinen summa rahaa sähköllä lämpiävässä omakotitalossa.
Ilmalämpöpumpussa on lisäksi myös muitakin hyviä puolia: lämpötilan säätö sujuu tyylikkään nykyaikaisesti kaukosäätimen avulla – valitset vain astemäärän ja puhallin pitää talon sen lämpöisenä. Kesällä laitteen voi säätää toimimaan päinvastoin: se ottaakin lämpöä sisäilmasta ja työntää sen ulos. Eli toimii siis ilmastointilaitteena. Tervetuloa helteet! Eikä siinäkään vielä kaikki: laitteen puhallus pitää huolen siitä, että lämpö jakautuu tasaisesti niin katon rajaan kuin lattiaankin. Kolme erilaista suodatinta keräävät pölyn itseensä. Hyvästi imurointi! (Noh, tuo valitettavasti ei pidä ihan paikkaansa)
Olemme nyt sulkeneet kaikki lämpöpatterit talosta ja eteisessä sijaitseva pumppu on saanut huolehtia talon lämmityksestä. Lämpö on ollut miellyttävän tasaista ja sitä on riittänyt – myös viime yön kymmenen asteen yöpakkasilla. Perimmäisissä nurkissa olevat huoneet ovat asteen verran viileämpiä, mutta sitäkin voi halutessaan paikata perinteisellä lämpöpatterilla.
Eli ihan positiviisia ensikokemuksia siis. Luulenpa että jos ensi kesänä saadaan nauttia pitkistä kuumista kausista, en voi vastustaa kiusausta palata aiheeseen ja hieman leuhkia ilmastoinnilla.
Laitteen merkki on siis Panasonic E12 ja asennuksen hoiti hienosti IVT Center. Terveisiä :)
Jorelle: http://www.lampopumput.info/foorumi/viewtopic.php?t=215
Make: Millainen tuo Panan uusin malli on?
http://www.lampopumput.info/ foorumissa
Sivulla on 17 eri keskustelua joissa 1913 viestiä. En ole päässyt vielä
niin pitkälle, että olisin löytänyt tuohon heikin viittaamaan testiin linkkiä.
Löytääkö joku muu missä osiossa testi jossa mukana Panan HE9-malli?
Niin Jaska: Tässä ainakin yksi testi jossa COP:ta voi verrata eri lämpötiloissa. http://www.toshibafinland.com/files/ilptesti_no.pdf
Oli niitä muitakin mutten nyt tähän tilanteeseen muuta löytynyt.
Jaska:
http://www.lampopumput.info/ sivulta poimin nämä allaolevat linkit. Siellä löytyy lisää cop-vertailuja eri asteissa.
http://forbrukerportalen.no/filer/4Varmepumpe.pdf Norjalainen testi
http://www.geocities.com/nenoppee/050923_08_luftvarmepumpar.pdf Ruotsalaisen Råd&Rön uusin 08/2005 julkistettu testi
http://www.radron.se/upload/tabeller/2004/nr_10/041203_10_varmepumpar.pdf Ruotsalaisen Råd&Rön 2004 tekemä testi
http://www.radron.se/templates/test____2470.asp Ruotsalaisen Råd&Rön 2001 tekemä testi
http://www.radron.se/templates/test____3250.asp Ruotsalaisen Råd&Rön 2000 tekemä testi
http://www.radron.se/templates/test____3251.asp Ruotsalaisen Råd&Rön 1997 tekemä testi
http://www.promotelec.com/produits/labels/materiels/liste_pro_1080_22c.zip Paljon pumpputestejä Ranskaksi
http://www.eurovent-certification.com/ Euroventin taulukkoja eri lämpöpumppujen teknisistä tiedoista (mm. tehot, COP, äänenvoimakkuudet)
Laitoin yllä olevan viestini aamulla, mutta tullut esille vasta nyt iltapäivällä, Jore uudesta viestistä päätellen.
Kiitti Jore! Oli just oikeaa tietoa. Elikkä olin oikeilla jäljillä … IVT Nordic oli paras alhaisissa lämpötiloissa ja kun ottaa huomioon että kesällä heitetään ikkunat auki ja kuunnellaan linnunlaulua … Inverter säätöinen, ulkoyksikön sulatus, Plasmacluster ja sisäyksikön itsepuhdistava lamellipatteri … Se on siinä … yrityksellä lähes 40 vuotta lämpöpumppujen kanssa ja takana Bosh konserni löytyy uskottavuutta. Panasonic petti puhelimissa … oli hyvät puhelimet mutta maahantuonti loppui ja tuli merkin vaihto. Muihin merkkeihin ei löydy riittävästi luotettavuutta. IVT toimii pohjoismaissa joten aina löytyy apu naapurissa jos kotimaasta katoaa. Nyt ostoksille … Kiitos Jore vielä kerran!
IVT:tä minäkin olin hankkimassa, ja pidän sitä kyllä hyvänä laitteena. Hinta vain on kohtuuton. Päädyin sitten Mitsubishiin. Joissain ominaisuuksissa parempikin, ja selvästi edullisempi. Häviää kyllä kovien pakkasten lämmitystehossa, mutta se ei ole kovin oleellista täällä Etelä- ja Keski-Suomessa.
Itse asiassa http://www.lampopumput.info:ssa on 234 eri keskustelua, joissa yhteensä yli 1900 viestiä.
Tuo viitattu Panan HE9DKE:n testi on Ruotsalaisen maahantuojan Kinnanin teettämä, eikä siten ole lie aivan “virallinen”. Mutta kaippa siihen voi luottaa. Tuloksia ei ole annettu kuin yhdessä lämpötilassa.
En tiedä tarkkaan panan uusista malleista, mutta maahantuoja kehoitti odottamaan vielä.Panan Virallinen maahantuoja on Kaukomarkkinat Oy. Kai ne on kehittäneet koneitaan taas paremmaksi. Itse olen hankkimassa ilp:n vasta ensi vuonna, koska kotitalousvähennys on jo tälle vuonna täysi.
Panalta tosiaan tulee uudet mallit ensi vuonna, mutta maahantuojallakaaan ei ilmeisesti vielä ole tarkkaa tietoa millaisia parannuksia pumpuissa on. Elikkä odottelen vielä vähän aikaa.
Pinserin ylläpitäjältä terveisiä:
Useampia linkkejä sisältävät viestit tulevat foorumissa näkyviin vasta kun olen hyväksynyt ne.
Valitan tästä johtuvaa harmia: se johtuu jatkuvista roskapostihyökkäyksistä. Jos tuota hyväksymistoimintoa ei olisi käytössä, täällä kommenttien välissä olisi valtavat määrät englanninkielistä roskapostia.
Älkää antako tämä kuitenkaan häiritä – tarkistan hyväksymistä odottavat kommentit aina koneella käydessäni eli useita kertoja päivässä. Linkkejä saa siis postittaa niin paljon kuin haluaa, mutta jos kommentissa on monta linkkiä, sen esiintulemista joutuu ehkä odottamaan jokusen hetken.
Luen näitä keskusteluita muutenkin erittäin mielelläni joten jatkakaa ihmeessä.
Meidän E12 Panasonicimme on nyt puolitoista vuotta vanha ja toimii edelleen oikein hienosti. Sisäyksikön puhallin pitää ehkä hieman suurempaa ääntä kuin ennen, aivan kuin laakerit olisivat alkaneet sirisemään. Ehkä niihin on mennyt koirankarvoja. Voisikohan niitä huoltaa mitenkään omatoimisesti?
Kiitokset Sampalle hyvästä keskustelupalstasta, ilp on näemmä herättänyt keskustelua kun sivuja ei ole tällä palstalla kuin 47 kpl + lämpöpumput.info
Mutta asiaan.
Onko kenelläkään oikeita vertailuja sähkön kulutuksesta, paljonko ilp säästää sähkö kun laitetta käytetään oikein, eli ennen ja nyt tilannetta pidemmältä ajalta??? Eräs tilasto täällä jossain oli jonka mukaan säätöä ei ole. Tiedä sitten.
Oliskos täällä vinkkejä tai suosituksia hyvien perustelujen kera tällaiseen tapaukseen:
Tarve:
Keskuslämmityksessä oleva 83m2 kerrostalohuoneisto lämpenee kesäisin tolkuttomasti koska ikkunaa on runsaasti (8 m2 lasipintaa suoraan länteen).
Eli lämmitystarvetta ei ole lainkaan, jäähdytyskuormaa sen sijaan lisää myös kesäisin elektroniikan tuottama poikkeuksellinen lämpö (tietokoneet). Viime kesänä joka oli varsin viileä viiteen edelliseen (keskimäärin) verrattuna lämpö ei laskenut 2 viikkoon alle 29C vaikka miten oli yöt läpiveto päällä, päivällä (n. klo 9-17) kaihtimet kiinni kaikissa ikkunoissa ja ikkunat kiinni aina kun ulkona on lämpimämpää kuin sisällä.
Lisäksi olemme molemmat varsin allergisia, joten vain plasma-suodattimelliset mallit tulevat kyseeseen. Hyvä kosteudenpoisto on oleellinen ominaisuus, koska parkettimme ei kestä kovin korkeaa kosteuspitoisuutta (liiankin herkästi kosteudesta laajeneva puulaji) ja suhteellisen ilmankosteuden pitäisi mielummin olla 35-45 % välillä kesälläkin kuin sen yli.
Vaihtoehdot:
1) Toshiba Daiseikai II RAS-10EAVP-E / RAS-B10EKVP-E
2) Mitsubishi MSZ-FA25VAH
3) LG AS-W096RLM0
sekä edellisten tehokkaammat versiot (RAS13EAVP, FA35, AS-W126).
Putket asennetaan siten koko matkalta piiloon alakaton yläpuolelle että ne voidaan ja on tarkoitus lisäeristää huomattavasti vakioeristystä paremmin, pituutta niille kun tulee kuitenkin n. 6–7 m kaikkinensa (yksiköiden välinen etäisyys n. 5 m).
Kysymykset:
A) Mitoitus: olisiko perustetta valita tuo pienempitehoinen malli? Laitetta on tarkoitus pitää kesällä päällä 24h/7vrk/vk eli jatkuvasti, ja luultavasti myös jatkuvasti samalla jäähdytysasetuksella joka voisi hyvin olla 24C. Ei ole tavoitteena jäähdyttää luultavasti koskaan alle 23C, koska liiallisen jäähdyttämisen tuomia kurkkuoireita yms. halutaan toki välttää, ja tarkoitus on vain estää asunnon lämpeneminen 26-27 saati 32-35 asteen tietämiin (nyt oli kesällä vain kaksi kuumaa päivää yhteensä ja sattuivat peräkkäin jolloin sisällä oli 32C useamman tunnin ajan). Tuntuisi mahdolliselta että pienemmän laitteen teho voisi riittää hyvinkin, ja sähkölaskukin jäisi ilmeisesti pienemmäksi? Näin ainakin täällä on väitetty, mutta en aivan ymmärrä mihin tämä perustuisi. Toisaalta isompi laite kävisi myös pienemmillä puhallinkierroksilla jolloin myös melutaso olisi alhaisempi (Toshiballa ainakin samat kierrokset mutta eri tehot joten samalla lämpökuormalla tehokkaampi malli käynee n. 25-30% alemmilla puhallinkierroksilla. Eli luultavasti tehokkaampi laite on käytännössä äänettömämpi vaikka sille teknisissä tiedoissa ilmoitetaankin 2dB(A) korkeampi melutaso, sillä tuo mittaus on tehty nimellisteholla 2500/3500W tai ainakin vähintään keskenään samalla %-teholla ja kuorma olisi todellisessa tapauksessa aina sama joten tehokkaampi laite toimisi pienemmillä kierroksilla ellei sitten pienemmän mallin teho loppuisi jo kesken).
Alin säädettävissä oleva jäähdytysteho on pienemmällä Toshiballa 500W efektiivistä ja isommalla 600W. Tehokkuudet ovat parhaimmillaan samat 5,45 EER joten se tuolla alapäässä tuskin juuri vaikuttaa? Eikö tuo suurempi EER saavuteta nimenomaan alimmalla jäähdytysteholla? Nimellinen EER on vastaavasti 4,55 ja 3,80 mutta tässä kai pätee edelleen sama että samalla todellisella lämpökuormalla isompi laite käy alemmilla kierroksilla ja siten sen hetkellinen EER lienee samaa luokkaa tuon pienemmän laitteen kanssa kunnes tullaan rajalle jossa pienemmän laitteen teho jo loppuu kesken. Periaatteessa tuon pitäisi mielestäni noin toimia. Maksimissaan oletettavalla tyypillisellä kesäpäivän varjoisan paikan lämpötilalla (+26C) jäähdytyksen efektiivisyyskerroin on Toshiballa 1,12 (graafi huoltomanuaalissa sivulla 6, löytyy netistä googlella) jolloin jäähdytysteho täysillä käytettäessä olisi 2,8 kW (RAS-B10EAVP-E) ja 3,9 kW (RAS-B13EAVP-E). Ilmoitettu nimellisjäähdytysteho (100%) on Toshiboissa mitattu ulkoilman lämpötilalla +35C.
Aina kai on kuitenkin riski olemassa, että tuo pienempikokoinen laite johtaa alimitoitukseen, mutta jonkin vanhan takaraivossa olevan nyrkkisäännön perusteella olettaisin että lasiseinän aiheuttama lisälämpökuorma olisi välillä 600-900W (100m2 lasia etelään = sama kuin 1 kpl 6kW kiuas) ja siihen sähkölaitteet päälle 1kW niin 2,6kW jäähdytystehon pitäisi riittää mikäli huoneiston vaippa ei vuoda yli 500W (ylin kerros, 1. taso, tasakatto, katon kautta lämpöä kyllä tulee kesällä) ja toisaalta öisinhän tuo ulkoilma aina jäähtyy ja siten pitäisi tehojenkin paremmin riittää. Asukkaat tuottavat 60W joten niihin varasin karkeasti 100W. Noista tulisi yhteensä pahimmillaan 900+500+1000+100=2500W ja tehoa oli 26C ulkolämpötilassa saatavilla 2800W.
Vielä tulee mieleen, että laite saattaa tuntua itsestä alimitoitetulta jos kaihtimet pitää kääntää kesäisin aina päiväsaikaan edelleen kiinni, eikä siis riitä että ovat alhaalla mutta sentään näkisi läpi…
Onko kukaan täällä alimitoittanut ILP:tä ja kärsinyt kesäisin kuumasta? Jos niin millä neliöillä tuo tuli vastaan (asunto m2, rakennuksen muoto, ilmansuunnat, ikkunapinta-alat ja niiden suunnat jne… laitteen teho?). (Lienee aivan tarpeetonta sanoa ettei alan “ammattimiehet” osaa sanoa asiaan mitään mikä perustuisi mihinkään faktaan tai edes sofistikoituneempaan mutuun.)
Entä ylimitoitus, onko jollekin aiheutunut jäähdytyskäytössä todellisia ongelmia ylimitoituksesta?
B) Miten Mitsun ja Toshiban ulkoyksikön kennot on toteutettu? Meillä laite tulee varsin lähelle merenlahtea, joten LG:n kullattu suolaa kestävä kennosto tavallaan houkuttelee, vaikka laitteen tekniikka ei muuten vastaa kyllä em. kilpailijoiden tasoa ja sähköäkin syö selvästi enemmän. Kestääkö Mitsu ja/tai Toshiba suolaista ilmastoa?
C) Koska laite joka tapauksessa joudutaan asentamaan paneeliseinänpätkään (länsiseinä, suojassa katoksen alla), ja melun johtuminen rakenteisiin pitäisi ehkäistä, löytyykö täällä kokemusta miten tulisi menetellä (kyseessä ainoa umpiseinä, lasipintaan ei voi laitetta kiinnittää). Seinärakennetta on mahdollista vahvistaa sisäpuolelta massiivisella puurakenteella kiinnityskohdista, se ei ole erityisesti ongelmana. Kumia voi toki laittaa myös teräksisten kannakkeiden ja seinän väliin (esim 3mm kumilevy kauttaaltaan kannakeen ja seinän väliin) laitteen “tassujen” kumipalluroiden lisäksi.
Eli onko joku menestyksekkäästi (ilman pärinöitä) asentanut puupaneeliseinään ILP:n? Mitä tekijöitä piti erityisesti huomioida?
Onko kenelläkään ylipäätään mitään kokemusta LG:n ILP-laitteista? Muuten LG on tuttu merkki (= entinen GoldStar E-Koreasta) ja osassa tuotteita oikein mainio valmistaja (mm. TFT-näytöt jne.) mutta ILP-kokemuksia en ole mistään löytänyt luettavaksi. Hinta kuitenkin on selvästi alhaisempi kuin näillä muilla vaihtoehdoilla ja duo-plasmasuodatin löytyy, samoin se kullattu ulkokennosto jonka sanotaan nimenomaan kestävän ilmankosteuden mukana suolaa ilman pintojen hapettumista. Pelkällä jäähdytyskäytöllä kun menee helposti 10v ennen kuin Toshiban ja LG:n laitteiden hintaero on kuoletettu sähkölaskun perusteella, ja sinänsä LG:n esitteen perusteella laite vaikuttaa kohtuullisen vakuuttavalta (varsinkin alhaisempi hinta huomioiden).
Jotakin tässä edelliseen jatkaakseni:
Eräs ystävällinen kirkkonummelainen maahantuoja vastasi suurimpaan osaan kysymyksiäni puhelimitse, joten laitetaanpa tänne nyt ne vastaukset jotka ovat ratkenneet:
A) ilmalämpöpumpun osalta ilmeisesti ylimitoitus ei ole erityinen ongelma, joten turvallisempaa lienee ostaa se tehokkaampi malli
B) kuulemma LG:n mainostama kennojen suolaa sietävä pintakäsittely on lähinnä mainosjippo, ja Toshiballa & Mitsulla ulkoyksikön kennostot kestävät sen saman. Hieman itseäni lisäksi mietityttää onko LG:n kennosto edes oikeasti kullattu kuten väittävät (kulta on tunnetusti kallista) vai vain eloksoitu kullanväriseksi (ei maksa juuri mitään…). Kuuluisi jotenkin markkinointijargoniin että tuollaisessa sattuisi pieni “vahinko”.
C) Edelleen täysin avoin, vastatkaapa jos teillä on ideoita. Lähinnä kiinnityksen pitäisi kai olla jäykkä ja massaa vastakappaleella mahdollisimman paljon. Esimerkiksi kylmähuoneiden kompuroissa käytetään lisämassaa jolla laitteen massa saadaan nostettua halutulle tasolle. Juju piilee siinä, että tietyn painoisella kappaleella on tietty ominaistaajuus, jolla se sitten värähtelee jos on värähdelläkseen. Massaa nostamalla saadaan tätä ominaistaajuutta laskettua niin alas, että resonointi katoaa (valitaan taajuus jota ihminen ei enää helposti havaitse). Eli käytännössä näissä tapauksessa asennetaan kumitalloille betomötikkä joka on valettu halutun painoiseksi, ja pultataan kompura tähän betonilaattaan sitten kiinni. Erittäin tehokasta, mutta ei ehkä kuitenkaan tule ensimmäisenä kyseeseen ilmalämpöpumpun tapauksessa (miksei tuota voisi harkita jos ei ratkea muuten, pitää joka tapauksessa ilmeisesti rakentaan seinän sisään järeähkö pystysuuntainen ranka laitteen molempien tukijalkojen linjoille).
Puuseinään ILP:n asentaneet joilla on ollut ongelmia meluanvuuden kanssa: miten pumppu on ollut asennett, suoraan paneeliin vain ruuveilla vai miten? (ts. saako huolellisella työllä siedettävän tai hyvän tuloksen vai tuleeko vaistämättä ongelmia?) Minkä merkkinen ILP ollut kyseessä? (ko. ominaisvärinöissä jne lienee eroja niin määrän kuin taajuuden suhteen).
allergiset “saunojat” :
A) Lämpöpumpun mitoituksesta…
http://www.lampopumput.info:ssa on mitoituksesta ollut puhetta mutta muistaakseni lähinnä lämmityksen näkökulmasta.
Sinulla taisi olla se jäähdytys pääasia. Lämmityksessä ei mielestäni (tämä on minun mielipide) kannata mitoittaa pumppua sen mukaan että se lämmittää kovimmillakin pakkasilla. Muut ajat tuo pumppu käy sitten vajaateholla ja huonolla hyötysuhteella . Eli kun optimi mitoitetun pumpun tehot loppuu kovilla pakkasilla niin sitten tulee “päälämmönlähde” avuksi.
Jäähdytyksessähän tämä systeemi ei toimi. Kun jäähdytysteho loppuu niin sitten se on siinä…Mistään siihen ei saa apuja. Kannattanee hankkia tarpeeksi iso pumppu että tehot ei sitten lopu kesken.Mutta sen “tarpeeksi” tehokkaan pumpun määrittely ei liene aivan helppoa.
Olisi mielenkiintoista jos olisi joitain kohteita missä voisi käydä tutustumassa pumppujen sijoituspaikkoihin ja olosuhteisiin. Saisi käytännön näppituntumaa asiaan. Muuten joutuu perustamaan mitoituksen arvioon.
C) Katso lämpöpumppufoorumin keskustelu kyseisestä kiinnitys/äänen siirtymisaiheesta, jos et ole vielä sitä katsonut.
Hyviä vinkkejä löytyy sieltäkin.
http://www.lampopumput.info/foorumi/viewtopic.php?t=219
Nyrkkisääntö on, että 1kW riittää n. 15m2:n jäähdytykseen:
http://lampopumput.info/yleista.php#_Toc116561864
Valmistajien esitteissäkin voi olla mainintaa, että mille neliömäärälle jäähdytysteho piisaa. Jos pumpun mitoittaa niin, että jäähdytystehoa on riittävästi, niin silloin myös lämmitystehon pitäisi riittää mainiosti.
Jos tarkoituksesi on jäähdyttää koko 83m2, niin kaavan perusteella tarvitsisit n. 5,5kW:n jäähdytystehoon pystyvän laitteen. Se on jo aika jämerä. Esim. luettelemasi laitteet pystyvät seuraavaan:
Mitsun MSZ-FA25VAH = 3,2kW (max)
Toshiba Daiseikai II RAS-10EAVP-E / RAS-B10EKVP-E = 3,5kW (max)
LG AS-W096RLM0 = 3,5kW
Käytännössä noistakin joku voinee piisata. Ja voihan sitä joitain tiloja rajata pois jäähdytyksen piiristä sulkemalla ovet (pesuhuone yms.).
Jos päädyt Mitsubishiin, suosittelisin ostamaan MSZ-FA35VAH mallin. Se on noin 30% tehokkaampi jäähdyttämään, ja vain vähän kalliimpi. Ulkonäkö, koko, äänet ja muut ominaisuudet lähes identtiset.
Onko kenelläkään kattomallista sisäyksikköä käytössä?Minkä merkkinen se on ja oliko kalliimpi kuin seinämalli?Onko äänekkäämpi kuin seinämalli?
On. Senkun vain luet tätä palstaa. Tässä kopsattu aiempaa.
tatu kirjoittaa:
13.09.2004 klo 21:01
Minulla on itselläni käytössä kattomallin argo, voit kysellä:
tatu@jemimar.fi
http://www.jemimar.fi
Hei
Onko kenelläkään kokemusta Daikin ilmalämpöpumpuista?
Hankin edellä mainitun K-Raudan tarjouksessa olleen invertteripumpun Panasonic PE9DKE:n, 599€. Eilen asennettiin paikalleen. Asennustyö oli mahdollisimman helppo, koska ulkoyksikkö seinässä lähes vastapuolella sisäyksikköä.
1) Kannakkeet propattiin sokkeliin ja ulkoyksikkö siihen kumivaimentilla kiinni.
2) Reikä poralla puuseinään.
3) Sisäyksikön pohja ruuvattiin seinään kiinni ja laite nostettiin paikalleen.
4) Yhdysputket kiinni laitteisiin.
5) Tyhjiöpumppaus 35 min., painetestaus, ym.
Asennustöiden alkamisesta 3,5 tunnin kuluttua laite oli käytössä.
Kustannukset: Laite 599€, asennus 120€, tarvikkeet n. 60€. Yhteensä 780€.
Asensin säköliitäntään kulutusmittarin, nyt yhden vuorokauden käytyään on kuluttanut 14 kWh.