Muutama päivä sitten aloimme ympäristöystävällisiksi ja tiputimme sähkönkulutustamme radikaalisti asennuttamalla itsellemme ilmalämpöpumpun.
Jaa että minkä? Ilmalämpöpumppu on lämmityslaite: se “imee” lämpöä ulkoilmasta ja työntää sen sisätiloihin. Tosin vain kuvaannollisesti: oikeasti vekotin toimii samalla periaatteella kuin pakastin ja jääkaappi. Ulkoseinään asennettavan kompressorin ja sisätiloihin laitettavan puhaltimen välillä kulkee kylmäainetta, joka tuo ulkoilmassa olevaa lämpöenergiaa taloon sisälle. Käytännössä laite siis yrittää pakastaa ulkoilmaa ja siinä sivussa tuottaa sisälle lämpöä.
Perinteisiin sähköpattereihin verrattuna siinä on yksi ylivoimainen etu: jokaista kuluttamaansa sähköwattia kohden pumppu tuottaa lämpöä parhaimmillaan yli kolmen watin edestä. Suoraa säästöä siis. Hyötysuhde riippuu ulkolämpötilasta: mitä lämpimämpää ulkona on, sitä helpommin sieltä voi tuoda energiaa. 20 asteen pakkasessa ja sitä kylmemmässä etua ei enää saavuteta ja silloin on aika taas käynnistellä perinteisiä sähköpattereita. Onneksi tällaisia säitä on kuitenkin suhteellisen harvoin. Mainokset lupailevat ilmalämpöpumpulla saavutettavaksi jopa 50% tiputuksen sähkölaskussa – itse olen tuon suhteen hieman skeptinen, mutta luulen että 30% on ihan mahdollista. Ja sekin on sievoinen summa rahaa sähköllä lämpiävässä omakotitalossa.
Ilmalämpöpumpussa on lisäksi myös muitakin hyviä puolia: lämpötilan säätö sujuu tyylikkään nykyaikaisesti kaukosäätimen avulla – valitset vain astemäärän ja puhallin pitää talon sen lämpöisenä. Kesällä laitteen voi säätää toimimaan päinvastoin: se ottaakin lämpöä sisäilmasta ja työntää sen ulos. Eli toimii siis ilmastointilaitteena. Tervetuloa helteet! Eikä siinäkään vielä kaikki: laitteen puhallus pitää huolen siitä, että lämpö jakautuu tasaisesti niin katon rajaan kuin lattiaankin. Kolme erilaista suodatinta keräävät pölyn itseensä. Hyvästi imurointi! (Noh, tuo valitettavasti ei pidä ihan paikkaansa)
Olemme nyt sulkeneet kaikki lämpöpatterit talosta ja eteisessä sijaitseva pumppu on saanut huolehtia talon lämmityksestä. Lämpö on ollut miellyttävän tasaista ja sitä on riittänyt – myös viime yön kymmenen asteen yöpakkasilla. Perimmäisissä nurkissa olevat huoneet ovat asteen verran viileämpiä, mutta sitäkin voi halutessaan paikata perinteisellä lämpöpatterilla.
Eli ihan positiviisia ensikokemuksia siis. Luulenpa että jos ensi kesänä saadaan nauttia pitkistä kuumista kausista, en voi vastustaa kiusausta palata aiheeseen ja hieman leuhkia ilmastoinnilla.
Laitteen merkki on siis Panasonic E12 ja asennuksen hoiti hienosti IVT Center. Terveisiä :)
Onko kellään kokemuksia YORK merkkisistä pumpuista. Onninen myy tämmoistäkin merkkiä, olisi tuommoinen malli kuin 18 kahdella sisäyksiköllä kiikarissa. Ulkoyksikkö vain tuhottoman painava 79kg tehtävä pukille maahan turhan painava ja isokokoinen seinälle.
Jorma
Sanyo 93 pumppua on kaksi eri mallia. Niissä on täysin eri ohjelmointi. Mallit on 93EH ja 93EHN. Jälkimmäinen on nordic eli se ns. testivoittajamalli, missä on mm. pysäytys kun pakkanen laskee liian alas (myös käynnistyy kun lauhtuu) ja sulatusjaksot on erilaiset. Pelkkä EH on sama kuin Argon vastaava.
Asentaja epäili, että -25..-30C pakkasella Mitsun FA-35 kaasuuntuminen loppuu ja paine laskee, kompura pysähtyy ja laite tekee vikailmoituksen eikä käynnisty automaattisesti uudelleen sään lauhtuessa. Mitsuun kaiketi tarvitsisi asentaa ulkotermostaatti katkaisemassa esim. -20C’ssa sähkönsyöttö, jolloin koje käynnistyy vanhoilla asetusarvoilla uudelleen, aivan kuten sähkökatkon jälkeen.
Kokemuksia Mitsusta noissa asteissa?
pakkasmittari näyttää -21 astetta .Ei vielä muita lämpöjä päällä,kuin toshiba daisekai 10.kauimmaisessa huoneessa +21.Kestäs nyt pakkaset pitempään näkisi miten pitää lämmön ilman muita lämmönlähteitä.
Kuinka usein teillä pumppu menee sulatukselle tämmösillä -15 pakkasilla.
Eilen seurasin niin laite puhalsi lämmintä 35min ja sitten sulatusta 15min ja taas lämmitystä 35min ja sulatusta 15min jne….
Onko normaalia että sulatusta on näin useasti ja että se kestää tuon 15min ?
Laskeekohan valmistajat sulatus jaksoa mukaan siihen ilmoitettuun hyötysuhteeseen…..
Lokakuun alusta asennettu Mitsun FA-35. Hyvin on toiminut ja kaikin puolin tyytyväinen. Ehkäpä ainoa heikkous on plasmojen puhdistus, valo kun alkaa vilkkua 330 käyttötunnin jälkeen eli 2 viikon välein. Nyt menossa 3. viikko puhdistamatta eikä pumpun tehossa/kulutuksessa eroa joten paras tapa toimia on tehdä puhdistus joka toinen kerta = 1 krt/kk.
Hei Asko!!!
Kerro kun pohjoisessa on -25 pakkasta että pystyykö Toshiba lämmittää 120 neliötä, aika lähellä jo jos -21 pakkasessa pystyy lämmittää ilman muita lämmönlähteitä koko talon, hurjaa…
Herra-X, Pekka ja Teukka. Herra-x, tiesit nämä “rinnakkaismallit” tarkkaan, mulla Argo 125 AH, onko Nordig malli vain sillä, että sulatusvastus valmiina, muihin asennetaan paikanpäällä? Ja sitten Argon kovista Copeista. Mittasin tänä iltana “suutinkuviot” sisäyksiköltä. Pitot-mittauksella ilmamäärät oli samat tuuletuksella ja lämmityksellä samalla FAN-asetuksella. Lämmöt oli tasaiset koko suutin alueella. Suutinaukko vaikea mitata, että saisin tarkat ilmamäärät, täytyy uskoa valmistajan tietoihin. Cop-laskentaan täytyy ilmeisesti laittaa valmistajan kerroin.
Ja sitten vielä noista sulatuksista. Ihmetellyt noita tiuhaan esiintyviä sulatuksia. Argon sulatukset näkee hyvin, koska kone “kuittaa” sulatuksen MAX-teholla. Esim. eilen ei tehnyt sulatusta koko päivänä, aamulla nollasin mittarin n. 7.00, oli sulattanut joskus seuraavana yönä. Pakkasta n. 8 astetta. Ulkoyksiköllä ei mitään erikoista, lievää huurretta.
Olen Mitsu FA 35:n onnellinen omistaja. Kokemus nyt noin puoli vuotta. Olen puhdistanut laitteen joka toinen viikko aina kun se on siitä (vilkkuvalla valolla) ilmoittanut. Viimeisen kahden viikon jaksolla käytin sitä koko ajan puhalluksen kolmosteholla. Tehon nosto teki sen, että ilmavirtaus on paljon kovempi. Kun kaksi viikkoa oli kulunut ja oli puhdistuksen aika, olivatkin karkeasuodattimet yllättävästi harmaan pölyn peitossa. Minkähänlaiset olisivat olleet kuukauden kuluttua? Joku vääräleuka voi todeta “ompas joren kotona paljon pölyä”. Joka tapauksessa tuo kahden viikon puhdistusväli tällä nopeudella on juuri oikea.
Kun nyt kerran tässä kirjoitan niin vastaan samalla Jormalle vaikkei hän minulta mitään kysynyt. Tietoni ei ole ihan varmaa, kun en sitä vakavasti kuunnellut mutta jotenkin muistaisin, että tuo Sanyon nordic mallin ero ei olisi siinä sulatusvastuksessa koskapa malli on vartavasten pohjolan olosuhteisiin suunniteltu ja kennoston sulamisvesi ei siinä edes pääse kertymään ulkoyksikön kotelon pohjalle siellä olevien aukkojen johdosta, joten siinä ei tietääkseni edes tarvita sulatusvastusta. Vastuksen tehtävänähän on pitää ulkoyksikön peltikotelon pohja lämpimänä jotta sulamisvesi pääsisi valumaan ja sillä saadaan laitteet toimimimaan pohjolan arktisissa olosuhteissa. Kyseinen vastus kuluttaa hieman virtaa ja sehän on poissa laitteen hyötysuhteesta. Eli aikalailla erilainen laite on tuo Sanyo EHN verrattuna Sanyo EH malliin. Koska äsköisestä en ollut ihan varma niin on syytä mainita, että seuraava tieto on aivan varmaa. Tuo EHN mallihan oli vain ja ainoastaan tuossa http://www.geocities.com/nenoppee/050923_08_luftvarmepumpar.pdf testissä ja vain EHN mallista voi puhua kun puhutaan kyseisen testin testimenestyjästä.
Niin tänään näin ensimmäisen kerran omin silmin Mitsubishissä lievää huurretta. Noin litra päivässä tuntuu tulevan sulmisvettä näillä keleillä.
Jore epäili, että pohjapellin aukoista poistuu vesi ilman lämmitysvastuksia. Eiköhän ne aukot jäätyne umpeen. Ainakin minulla jäätyivät.
Kertokaa Haier-pumpuista,itsellä ollut Huhtikuusta asti.
Elokuusta asti seurannut sähkönkulutusta mittarilla. 1.8-11.12. 490kwh
Hyvin toimii!
pekalle!
täällä lähellä Rovaniemä kävi -22 parhaillaan ja vielä talo lämpesi ilman muita lähteitä.
Hei ASKO!
Tosi kovia tuloksia Toshiballekin mutta eihän Pohjoiseen voi oikein muuta laittaa kun Toshiban, esim käsittääkseni Sanyo sammuu jo automaattisesti -20 ja alkaa uudelleen sään lauhduttua -16, voi olla pohjoisessa jopa kuukauden käymättä, koristeena niinkuin muutkin pumput mutta pumppu pitääkin valita myös paikkakunnan mukaan. Loistavia arvoja Toshiballa pitäisi tulla sitten vielä -25C jos -22 pakkasessa lämmittää 120 neliötä, todella hurjaa.
Pekka pysy asialinjalla kommenteissasi.
Jore, kiitos tiedoista !
K-Raudan Pana PE9 ollut nyt käytössä 14 vrk, kulutus 16,7 kWh/vrk. Kulutusmittari on näyttänyt lähes koko ajan 800 watin tehoa, ulkolämpötila täällä Uudellamaalla ollut 0:n vaiheilla. Taitaa olla ILP:n maksimiteho.
En sitä sinänsä ihmettele, koska isohko talo on 1960-luvulla rakennettu, lämpöeristys 10 cm ja isot vain 2-lasiset ikkunat. Öljyä kuluu kattilan uusimisen jälkeenkin n. 3 000 litraa vuodessa.
ILP menee sulatustilaan 1-1,5 tunnin välein 12 minuutiksi. Onko se normaalia? Mittasin putkien pituuden, on 2,6 metriä ulkoyksikön kyljestä sisäyksikön kylkeen.
Hei Jallu!
Huumoria, ei oteta liian vakavasti…
kaverini osti Fujitsun 17 max 8,5 kw pumpun ja lämmittää täällä Itä-Suomessa -12 pakkasessa 150 neliötä ilman muita lämmönlähteitä. Pakko myöntää, oli aika hieno pumppu kun puhdisti itse itsensä napin painauksella kaukosäätimestä ja näytti digitaalisesti sisä ja ulkolämpötilan, uv-lamput ja ionisaattori. Katsotaan miten toimii kun pakkanen on -25 mutta oli aika edistynyt ja monipuolinen kun hyötysuhdekin oli 4,26, minusta se on isoksi pumpuksi aika korkea.
chunlan lämpöpumput ei sovi suomen oloihin kun ehkä autotalliin ÄLKÄÄ ihmeessä ostako.JA TÄMÄ ON TÄYSIN TOTTA
Miksi?
Tämmöisiä asioita pitäis perustella!
Onko täällä mitään havaintoa Panan HE9/12 -pumppujen jäätymisongelmista, joita ruotsissa on havaittu?