Muutama päivä sitten aloimme ympäristöystävällisiksi ja tiputimme sähkönkulutustamme radikaalisti asennuttamalla itsellemme ilmalämpöpumpun.
Jaa että minkä? Ilmalämpöpumppu on lämmityslaite: se “imee” lämpöä ulkoilmasta ja työntää sen sisätiloihin. Tosin vain kuvaannollisesti: oikeasti vekotin toimii samalla periaatteella kuin pakastin ja jääkaappi. Ulkoseinään asennettavan kompressorin ja sisätiloihin laitettavan puhaltimen välillä kulkee kylmäainetta, joka tuo ulkoilmassa olevaa lämpöenergiaa taloon sisälle. Käytännössä laite siis yrittää pakastaa ulkoilmaa ja siinä sivussa tuottaa sisälle lämpöä.
Perinteisiin sähköpattereihin verrattuna siinä on yksi ylivoimainen etu: jokaista kuluttamaansa sähköwattia kohden pumppu tuottaa lämpöä parhaimmillaan yli kolmen watin edestä. Suoraa säästöä siis. Hyötysuhde riippuu ulkolämpötilasta: mitä lämpimämpää ulkona on, sitä helpommin sieltä voi tuoda energiaa. 20 asteen pakkasessa ja sitä kylmemmässä etua ei enää saavuteta ja silloin on aika taas käynnistellä perinteisiä sähköpattereita. Onneksi tällaisia säitä on kuitenkin suhteellisen harvoin. Mainokset lupailevat ilmalämpöpumpulla saavutettavaksi jopa 50% tiputuksen sähkölaskussa – itse olen tuon suhteen hieman skeptinen, mutta luulen että 30% on ihan mahdollista. Ja sekin on sievoinen summa rahaa sähköllä lämpiävässä omakotitalossa.
Ilmalämpöpumpussa on lisäksi myös muitakin hyviä puolia: lämpötilan säätö sujuu tyylikkään nykyaikaisesti kaukosäätimen avulla – valitset vain astemäärän ja puhallin pitää talon sen lämpöisenä. Kesällä laitteen voi säätää toimimaan päinvastoin: se ottaakin lämpöä sisäilmasta ja työntää sen ulos. Eli toimii siis ilmastointilaitteena. Tervetuloa helteet! Eikä siinäkään vielä kaikki: laitteen puhallus pitää huolen siitä, että lämpö jakautuu tasaisesti niin katon rajaan kuin lattiaankin. Kolme erilaista suodatinta keräävät pölyn itseensä. Hyvästi imurointi! (Noh, tuo valitettavasti ei pidä ihan paikkaansa)
Olemme nyt sulkeneet kaikki lämpöpatterit talosta ja eteisessä sijaitseva pumppu on saanut huolehtia talon lämmityksestä. Lämpö on ollut miellyttävän tasaista ja sitä on riittänyt – myös viime yön kymmenen asteen yöpakkasilla. Perimmäisissä nurkissa olevat huoneet ovat asteen verran viileämpiä, mutta sitäkin voi halutessaan paikata perinteisellä lämpöpatterilla.
Eli ihan positiviisia ensikokemuksia siis. Luulenpa että jos ensi kesänä saadaan nauttia pitkistä kuumista kausista, en voi vastustaa kiusausta palata aiheeseen ja hieman leuhkia ilmastoinnilla.
Laitteen merkki on siis Panasonic E12 ja asennuksen hoiti hienosti IVT Center. Terveisiä :)
Macc
Onko sinulla ko. pumppu ja onko jäätynyt. Tiedän että naapurilla jäätyi ja sitä tutkitaan. Vikaa ei ole kuulemma kaikissa yksilöissä.
Täällä on jutusteltu tuosta HE9:n ja HE12:n jäätymisongelmasta:
http://www.lampopumput.info/foorumi/viewtopic.php?t=290
Eipä ole jäätynyt, mutta mieluusti kuulisin, onko ongelmia odotettavissa. Itselläni siis on HE9, eikä minkään sorttisia jäätymisongelmia ole (toistaiseksi) näkynyt.
Olisin varsin hyvilläni, jos maahantuoja/valmistaja tiedottaisi (esim. verkkosivuillaan), mitkä sarjanumerot kuuluvat riskiryhmään.
Onko laskelmani oikein ?
Sähköenergiaa kuluu omakotitalossamme, 6 v. keskiarvo 12678 kwh. Jos lämmityksen osuus olisi 53%, olisi lämmitykseen käytetty 6678 kwh/v. Sähkön siirto- ja energiamaksut on yhteensä 7,21 s/kwh, eli yhteensä: 6678 kwh x 7,21 s/kwh on 482 €/vuosi.
Jos ILP säästäisi lämmityskuluja 20%, olisi säästö 96,4 €/vuosi.
Kauan täytyisi käytää ennen kuin laitte olisi kuoletettu ja sitten vasta alkaisi tulla todellista säästöä.
Olen miettinyt ILP:n hankkimista, mutta säästöt ovat tuntemattomassa tulevaisuudessa. Onko laskelmissani jotakin pielessä.
Olen seurannut pitkään tätä keskustelua.
ASarja:
Kyllähän se karkeasti ottaen noin menee. Lämmityskustannusten säästön olet arvioinut mielestäni vähän alakanttiin. Itse arvioin hankintaa suunnitellessani säästäväni noin kolmanneksen lämmityskustannuksista, nyt tuntuu että arvioni saattoi olla jopa alakanttiin (no, lämmin alkutalvi jne…). Pääsin johonkin 6-7 vuoteen takaisinmaksuajassa, huomioiden asennuksen kotitalousvähennyksen, ja totesin, että eiköhän tuo masiina sen aikaa kestä, että omilleni pääsen… Enkä ole hankintaa katunut, vielä.
Säästöjen arviointia vaikeuttavat seuraavat asiat:
– sähkön hintaa tulevaisuudessa ei tiedetä, nostopaineita on, sillä kotitalouksien sähkönkulutus on ollut kovassa nousussa. Lisäksi kasvihuoneilmiön torjunta vaikuttanee energian hintoihin.
– pumpun hinta sen sijaan on kiinteä ja maksetaan heti, mutta taloudellista käyttöaikaa on vaikea tietää. Kotitalousvähennys vähentää hankintahintaa
– lämmitettäessä taloa lämpöpumpulla kannattaa vähentää taloussähkönkin kulutusta, vaikkapa vaihtamalla energiapiheihin lamppuihin, kodinkoneisiin jne. Suorasähkölämmityksessä niillä ei käytännössä ole ollut paljon väliä, koska kaikki käytetty energia on muuttunut kuitenkin lämmitysenergiaksi. Pumppu muuttaa tuon asetelman antaessaan lämmön halvemmalla.
– säästöjä ei saisi arvioida vain yksityistalouden kannalta, sillä energiankäytön vähentäminen on koko yhteiskuntaa hyödyttävä asia
– arvotetaanko mukavuustekijät, esim. ilman kierto, suodatus ja lämmön tasainen leviäminen ja rangaistaanko viilennyksestä kesällä? Millä rahallisella arvolla?
Ilmalämpöpumpun hankintaa voi lähestyä joko äärimmäisen rationaalisesti, investointilaskelmat tehden, tai mukavuutta lisäävänä vekottimena. Joka tapauksessa näiden laitteiden hinnat ovat joka kukkarolle sopivia mini-investointeja. Mielestäni kovin mittavia investointilaskelmia ei kannata edes ryhtyä tekemään. Ostetaanhan koteihin tietokoneitakin samassa hintaluokassa, ja niistä saatava hyöty voi olla sangen vähäinen ja lyhyt ikäinen.
Niin, kyllähän tuo 6-7 vuotta olisi takaisinmaksuaikana noin investointi-mielessä aika pitkä, ellei huomioitaisi asumismukavuus-tekijää osana suunnittelua. Tuotto on kuitenkin nolla takaisinmaksuajan, eikä laitteen elinikä välttämättä ole paljon sitä pitempi. Sijoitetun pääoman tuotto jää aika vaatimattomaksi…
Energian kulutus!
Energiaahan kuluttaa ILP:ssa ulkoyksikön kompura, lämmityskaapeli ja tuulletin, sisäyksikössä tuulletin. Näiden kuluttama energia vähennettynä sisäyksikön puhaltamasta lämpöenerkiasta olisi energian säästöä.
Keskisuomessa on hyvin vähän vuorokausia jolloinka keskilämpö on -20. Tammi- ja helmikuussa voi olla vuorokausia muutama, mutta muina kuukausina päivällä lauhtuu huomattavasti. Talvikuukausien keskilämpö on yleensä muutama – astetta.
Ennen oli käytössä astepäivälukema, nimi muutettiin, millä pystyi vertaamaan hyvien eri vuosien ja kuukausien kiinteistöjen lämmitysenergien kulutusta. Ilmatieteen laitos julkaisi astepäivälukemat.
Jos joku tietää mistä saa k.o. tiedot, niin kirjoittele sivuille.
Astepäiväluku = lämmitystarveluku. Vuoden alussa 1.1.2006 otetaan
käyttöön vuosien 1971-2000 lämpötilojen keskiarvot hae vaikka tuolta aluksi lisää tietoa.
http://www.motiva.fi/fi/julkaisut/kiinteisto-japalveluala/rakennuksenkulutusseuranta/lammitystarvelukuesite.html
Viellä jatkoa alkuperäiseen Asarja:jan kysymykseen.
Jos sinulla on nykyisellään noin pieni kulutus niin olet kyllä aika lähellä totuutta laskelmissasi.Se että tuoko asumismukavuutta niin on hyvin tapauskohtaista jos viihdyt nyt ja tuntuu lämpimältä niin älä sijoita turhaan.Jos taas hakkaat otsa hiessä halkoja ja se ei sinua kiinnosta niin
kannattaa harkita ;-) Mulla ei ole metsää niin oli mukava vaihtoehto.
Jos sinulla on jo noin energiataloudellinen talo muuten vaan niin unohda koko juttu.Sijoita vaikka pörsiin nekin rahat kummastakaan ei tiedä saako varmasti 6v päästä omansa takasin ;-)
Karille!
Kyllä 6 v:n keskiarvo kulutus on 12678 kwh. Talo on rakennettu 1990, asuntoneliöitä 89, lämmön talteenotto ilmanvaihto ja varaava takka. Talvella lämmitän 2-3 kertaa viikossa, kesällä kerran kk. Tähän asti polttopuut ovat olleet tontilta hakattuja ja rakennusjätteitä ja vähän saatuja puita. Nyt ilmaiset puut vähenevät.
Olen kokeillut pellettiä varaavassa takassa hyvällä menestyksellä, tilasi 1500 kg pellettejä.
Jos ILP halpenevat huomattavasti, niin paineet hankintaan kasvaa. Huoneiston tasaisen lämmön ja takan lämmön siirtyminen kauemmaksi takan ympäriltä, ILP auttaisi. Hinnat ovat vielä liian kovat ja toimintavarmuutta epäilen.
Kiitoksia Kari lämmitystarveluku tietojen saamisesta.
Masi. Onko kokemuksia Chunlanista? Mulla on ollut n. vuoden. Lämittää n. 100 m2 mainiosti. Vielä en ole tarvinnut muita lämmönlähteitä. Ei jäädy, ei pauku, puhaltaa hiljaisella äänellä. Kulutus tosi vähäinen. Näillä n. 6 asteen pakkasilla n. 320 w. Vetää vertoja kalliimmillekin. Säästää itsensä takaisin n. vuodessa.
En ymmärrä tuota Asarjan jutustelua kompressorin kuluttamasta energiasta? Sehän tulee sisälle siinä lämpöpuhalluksessa – samoin sisäpuhaltimen teho.
Tulipa hommattua tommoinen YORK 18 kahdella sisäyksiköllä.Alkoi lämmintä työntämään heti. Ihme peli ulkoyksikkö oli vai tuhottoman painava 79kg. Unohdettiin seinätelineet ja tehtiin Rosterista pukki eipähän kuulu ulkoyksiköstä pihaustakaan sisälle. Onko tämänmerkkisestä pumppua kellään että olisi kokemusta. ONNINEN myy tukussaan samaista merkkiä.
Lueskelin kommenttejanne eri ilmalämpöpumpuista. Sain käsityksen, että
jo 15 asteen pakkasilla tarvitaan panna lisäksi sähköpatterit päälle. Meillä
täällä Lapissa on pitkä ja kylmä talvi, eli pakkasta on lähes aina yli em astemäärän. Onko sitten enään kannattavaa, eli tuleeko säästöjä jos investoi hankkimalla lomakyläämme em lämmitysjärjestelmän. Meillä on varaavien takkojen lisäksi suorasähkö. Sähkön hinnan yhä noustessa tulee
harkittavaksi taloudellisempi lämmitysmuoto kuin suorasähkö. Meidän ongelmamme on myös epätasainen lämmön jakautuminen. Parvella on kuumaa, koska takkalämpö varsinkin nousee ylös. Ja parvelta laskeutuessa on kuin laskeutuisi kellariin. Minkälainen äänetön tuuletin siihen olisi paras asentaa jakamaan lämpöä tasaisemmin?. Mökit ovat 65 neliotä pohjapinta-alaltaan ja puolitoista kerroksisia.Eli olisiko Ilp-pumpun asentamisessa mitään muuta järkeä, kuin sisäilman parantuminen. Miten saisimme pienennettyä kohtuuttoman suuriksi nousseita lämmityskuluja?
tunturien tyttö:
Kyllä ilp:stä varmastikin olisi teidän tapauksessa apua. Mökit ovat sen verran “pieniä”, että ainakin Toshiba pitäisi ne luultavasti -20 asteeseenkin asti lämpimänä.
Lämpöhän nousee ylöspäin jatkossakin, mutta jos pumpun sijoittaa esim. oleskelutilaan suht korkealle ja laittaa puhalluksen alaspäin, niin uskoisin, että se tasoittaa melko tehokkaasti tilannetta. Pumppu imee silloin ylhäältä ilmaa ja puhaltaa sitä alas.
Teidän tapauksessa pumppuja tulisi aika monta (1kpl/mökki), jolloin kannattaa käydä neuvottelua alennuksista yms. Lisäksihän siinä saisi pumppumerkki “hyvää?” mainosta, kun vieraita käy paljonkin. Eli kannattaa ottaa kaikkea tällaista huomioon ja koittaa tingata hintaa alas.
Nyt mitä on juttuja seurannut, niin kallistuisin sille kannalle, että varteenotettavin vaihtoehto lapin pakkasiin on Toshiba.
Lue lisää juttuja pumpuista osoitteesta http://www.lampopumput.info
tunturin tytölle.
Kyllä lämpöpumppu lämmittää vielä noin -20 asteeseen saakka, paremmalla hyötysuhteella kuin suorasähkö ja tietenkin halvemmalla.
ultimate
ostin tuollaisen Ultimate invertteri mallin 18- muutamia kommentteja:
1) Asensin kokonaan itse, vaikka ei ollut mikään pikaliitosvekotin. Ajattelin ensin siihen ilmaukseen ottaa jonkin firman. mutta englannin kielisissä ohjeissa oli hyvä tapa – vähän niinkuin auton jarrujen ilmaus. Ajattelin että kokeilen, ei se mitään maksa. Ja vehje lähti heti lämmittämään ja hyvin. olen kyllä tehnyt vähän kaikkea ennenkin.
2) Sisäyksikön rakenne on aika yksinkertainen, “vanhanaikainen”. mutta toimii. selvästi kiinassa tehty. Ulkoyksikkö on tukeva. mukaan ostettu seinäteline on himpula.
3) tässäkin on joku “automaattinen” filtteri. mutta enpä usko että pöly mihinkään häviää.
4) HInta kotiin tuotuna 1140€ (eli mysö asennettuna). esitteen lämpöteho 8,5 kW ja cop 3. Koneen kyljessä max antoläpöteho kyllä 6,5 kW ottoteho 2,5 kW. veikkaan että esite liiottelee. En ole varma valitanko.
5) On 300 m2n, 1,5 kerroksisessa vanhassa hyvin eristetyssä puutalossa. ja näyttäisi että tämän viikon 6-7 asteen pakkasella lämmittää hyvin koko talon, kunhan ovet auki. Vähän kyllä sisäpuhallin äänekäs.
6) Ennen asennusta kokonaissähkö kulutus 26000kWh. Suora sähkö + jonkin verran puita pesässä. Palaan talven jälkeen lukuihin. Laskeskelin selllaista 500€ säästöä/an.
7) laite tuli viikossa tilauksesta. Maksoin pihassa, koska tuttu oli joskus “ostanut” rosendahlilta mökin….
8) Laitan nyt takuu/asennuslaput ultimatelle.. saas nährä.
Eli ensivaikutelma OK. Palaan kun kerrottavaa.
Muuten miten täytät käyttöönotto pöytäkirjan??