Muutama päivä sitten aloimme ympäristöystävällisiksi ja tiputimme sähkönkulutustamme radikaalisti asennuttamalla itsellemme ilmalämpöpumpun.
Jaa että minkä? Ilmalämpöpumppu on lämmityslaite: se “imee” lämpöä ulkoilmasta ja työntää sen sisätiloihin. Tosin vain kuvaannollisesti: oikeasti vekotin toimii samalla periaatteella kuin pakastin ja jääkaappi. Ulkoseinään asennettavan kompressorin ja sisätiloihin laitettavan puhaltimen välillä kulkee kylmäainetta, joka tuo ulkoilmassa olevaa lämpöenergiaa taloon sisälle. Käytännössä laite siis yrittää pakastaa ulkoilmaa ja siinä sivussa tuottaa sisälle lämpöä.
Perinteisiin sähköpattereihin verrattuna siinä on yksi ylivoimainen etu: jokaista kuluttamaansa sähköwattia kohden pumppu tuottaa lämpöä parhaimmillaan yli kolmen watin edestä. Suoraa säästöä siis. Hyötysuhde riippuu ulkolämpötilasta: mitä lämpimämpää ulkona on, sitä helpommin sieltä voi tuoda energiaa. 20 asteen pakkasessa ja sitä kylmemmässä etua ei enää saavuteta ja silloin on aika taas käynnistellä perinteisiä sähköpattereita. Onneksi tällaisia säitä on kuitenkin suhteellisen harvoin. Mainokset lupailevat ilmalämpöpumpulla saavutettavaksi jopa 50% tiputuksen sähkölaskussa – itse olen tuon suhteen hieman skeptinen, mutta luulen että 30% on ihan mahdollista. Ja sekin on sievoinen summa rahaa sähköllä lämpiävässä omakotitalossa.
Ilmalämpöpumpussa on lisäksi myös muitakin hyviä puolia: lämpötilan säätö sujuu tyylikkään nykyaikaisesti kaukosäätimen avulla – valitset vain astemäärän ja puhallin pitää talon sen lämpöisenä. Kesällä laitteen voi säätää toimimaan päinvastoin: se ottaakin lämpöä sisäilmasta ja työntää sen ulos. Eli toimii siis ilmastointilaitteena. Tervetuloa helteet! Eikä siinäkään vielä kaikki: laitteen puhallus pitää huolen siitä, että lämpö jakautuu tasaisesti niin katon rajaan kuin lattiaankin. Kolme erilaista suodatinta keräävät pölyn itseensä. Hyvästi imurointi! (Noh, tuo valitettavasti ei pidä ihan paikkaansa)
Olemme nyt sulkeneet kaikki lämpöpatterit talosta ja eteisessä sijaitseva pumppu on saanut huolehtia talon lämmityksestä. Lämpö on ollut miellyttävän tasaista ja sitä on riittänyt – myös viime yön kymmenen asteen yöpakkasilla. Perimmäisissä nurkissa olevat huoneet ovat asteen verran viileämpiä, mutta sitäkin voi halutessaan paikata perinteisellä lämpöpatterilla.
Eli ihan positiviisia ensikokemuksia siis. Luulenpa että jos ensi kesänä saadaan nauttia pitkistä kuumista kausista, en voi vastustaa kiusausta palata aiheeseen ja hieman leuhkia ilmastoinnilla.
Laitteen merkki on siis Panasonic E12 ja asennuksen hoiti hienosti IVT Center. Terveisiä :)
Heh. Ilmalämpöpumpussa voi vesi todellakin olla menemättä alamäkeen. Mutta onhan siinä paljon pahempiakin sudenkuoppia. En ole ammattileinen joten en ala selittamään miksei se mene.
allu, koitahan miettiä
Siihen voi olla kaksi syytä. Voi toki olla muunlaisiakin syitä, kuten kennosta tippuvat jäänpalat. Mutta, olen nähnyt kun vesi menee ylämäkeen.
Meinaatko että sisäyksiköstä tippuu jääpaloja ENPÄHÄN USKO TÄLLÄSYÖNNILLÄ ei ainakaan mun pumpusta
Olen 30 vuotta tehnyt putkihommia ja putkessa menee vesi kyllä alamäkeen jos laskua vain on ja kyllä mun pumpussa se systeemi toimii
Moi!
Olen tässä pähkäillyt.Kun lämmitän takkaa/leivinuunia ja ILP automaatilla sehän pyrkii jäähdyttämään huoneilman pyydetylle tasolle.Olisiko viisainta aina lämmityspäivinä pitää ainoastaan sisäkierrolla eli PURE:lla.Muuten pidättekö ilmanpuhdistuksen eli Puren päällä koko ajan vai vaan muutaman tunnin päivässä.Mikä olisi järkevää?Ei kai siitä ole haittaakaan jos se on koko ajan päällä?
allu
Jos kondenssi johdetaan ulos voi esim. ilmastoinnin aiheuttama paine-ero vaikuttaa pitämällä imua huoneistoon päin. Jos kondenssiputkessa on mutkia ns. hajulukko, voi kupla putkessa aiheuttaa ettei kondenssivesi lähdekkään valumaan. Jälkimmäiseen olen törmännyt jonkun kerran.
Arja
Älä pidä talvella koskaan pumppua automaatilla.
allu
jäänpalojen tippuminen on enemmän on/off pumppujen ongelma. Jos kylmäainetta on vähän saattaa osaan höyrystimestä kasvaa iso jää. Kun sitten pumppu on sammuksissa voi jäätä tippua kondenssiputken suulle ja vesi ei pääse ulos.
Arja, älä käytä automaattia talvella lisälämmönlähteiden kanssa, siinä käy juuri kuvaamallasi tavalla; uuni lämmittää ja ILP jäähdyttää. Ja lämpö menee harakoille. Minä käytän koko ajan lämmitystoimintoa ja automaattista puhallusnopeutta. Tuntuisi toimivan kohtuullisen hyvin.
Minulla on takan kanssa ollut sellainen ongelma, että 2-kerroksisessa asunnossa ei alakerran takan lämpö tahdo levitä ylöspäin, kun sisäyksikkö on rapussa ja puhaltaa alaspäin. Nyt olen pystynyt löytämään kohtuullisen asetuksen, laitan ilpin puhaltamaan lähes vaakasuoraan, eli siis pääosin lämpö menee ylös. Nyt tuntuu lämpö nousevan rapun kautta edes jonkun verran ylöspäin.
Toshiba daiseikai tuntuu lämmittävän vielä tässä -20 asteen korvilla kohtuullisesti atuomaattipuhalluksella. Lämmön pyynti on 20 ja yläkerta on 20,6 asteinen. Tammikuun kylmässä jaksossa huomasin, että kun mennään tämän alle, ei lämpöä enää paljon heru. Mutta tuohon voi kuitenkin olla aivan tyytyväinen, sillä näitä paukkupakkasia ei yleensä kovin monena päiväna vuodessa täällä Vantaalla ole.
Yksi kysymys, jota olen pohdiskellut, on ilman kuivuminen. Ilma on ollut todella kuivaa näinä pakkasjaksoina ja hankin tänään kolme pientä ilmankostutinta. Niiden vaikutus lienee marginaalinen, mutta seurailen tilannetta mielenkiinnolla. Mielestäni nykyisessä asunnossani ei ole aiemmin, ennen ilmalämpöpumppua, ollut aivan näin kuivaa ilmaa. Olen seurannut tilannetta jo vuosia pienellä yhdistelmämittarilla. Sen luotettavuus voi tietenkin olla kyseenalainen.
Kiitos vastauksestasi Ahmaboy.
ILP sama kuin sinulla.Ollut vasta viikon käytössä.Huomaan saman kuivumisilmiön.Iho+huulet,nenän limakalvot tuntuvat kuivemmilta kuin aiemmin.Kävin jo lueskelemassa lämpöpumppu sivulla ja laitoin pumpun lämmitysasetukselle.Pidin aiemmin A:lla jossa voin säätää tuuletusvoimakkuutta.Pumppu työnsi kyllä lämmintä ilmaa vaikka uunit oli lämmitettykin.Laitoin pumpun yöksi automaatille ja huomasin että takan kylki oli aamulla viileä.Talo 1 1/5 kerroksinen laajennettu versio.Pumpun paikka keittiö.Kenelläkään muulla näillä sivuilla käyneillä se ei sijaitse keittiössä.Olohuoneen halusin rauhoittaaa ylimääräisiltä suhinoilta.Yläkerran rappukäytävään ei soveltunut.Puhallus olisi törmäillyt seiniin eikä olisi ollut muuta iloa kuin yläkerran viilennys.Yläkerrassa makuuhuoneet.Siellä patterit pienellä,koska tykkäämme nukkua viileässä.Jos pumppu osoittautuu mainioksi voimme lisätä yläkertaan toisen yksikön.Opetellaan käyttöä.Paljon hyvää tietoa olen näiltä sivuilta saanut ja seuraankin sivua päivittäin.
Automaatilla ja leivinuunin kanssa. Ei voi olla totta. No huomasit kuitenkin itsekin, että jokin on pielessä. Tuo autamaatti kuulostaa hienolta mutta on tarpeellinen vain asukkaan poissaollessa, jos silloinkaan. On aivan totta, että ilmalämpöpumppusi toteaa leivinuunin paahtaessa, “huh huh, tulipas kuuma” ja alkaa työntää kylmää minkä kerkeää. Niin sen automaatilla kuuluukin tehdä. Mutta jos haluat säästöä laitteestasi niin ehkäpä kannattaisi näin talvipakkasilla pitää pelkästään lämmitystoiminteella.
Mainostan tässä vähän mutta ei kai se ole kiellettyä.
Niin ja Allu. Ilmeisesti olet päätynyt aina laatumerkkeihin niin et ole koskaan törmännyt seuraavaan. Eräs kaimani hankki Ultimatemarketista ilmalämpöpumpun (nimi ei vieläkään ole jäänyt mieleeni mutta jokin kiinalainen se oli) ja pisti sen viilentämään kesäkuumalla. Jo viikon kuluttua se roiski vettä silmille. Tilannetta pähkäiltiin pitkään ja kas kummaa. Vesi tuli ylämäkeen, oli nimittäin kertynyt jäätä väärään paikkaan. Siis kesähelteillä. 30 vuodessa oppii paljon Allu mutta oppiakseen tämän pitää kyllä ensin hankkia ns. “halpispumppu” jonka mukana saa ihan samaan hintaan “halpispumpun” ominaisuudet mm. sen, että vesi tulee ylämäkeen. Näitä “halpispumpun” ominaisuuksia ei vissiin opeteta putkityökoulussa. Jos ei oteta huomioon syntynyttä vesivahinkoa ja siitä tulleita kustannuksia niin pumppu on muuten toiminut hyvin. Tosin hyytyy jo -15 pakkasessa mutta muuten. Ostohinnassa hankittu säästö kanssa hupeni parketin uusimisen myötä mutta se oli huomioonotettu riski ja nyt tälläkertaa teki lisähintaa mutta muuten ihan “soiva peli”.
Olen sitä mieltä ettei nimettömiä kinuskeja kannata hankkia. Eihän niihin löydä osiakaan jos kukaan ei tiedä edes pumpun oikeaa nimeä, on vain ultin tarra kylessä. Jos haluaa halpaa kinuskia niin panalta löytyy PE malli johon ainakin saa osia jos ja kun tulee semmonen tilanne eteen. Meillä on mökillä kinuski astianpesukone ja se riittää kinuskeista. Pumppumerkki on vielä auki.
jore,mulle kävi ihan samalla tavalla tosiban kanssa,tai melkein samalla tavalla,mätäni pohjoisen puolinen seinä kun oli tippa allas rikki ja lirutteli vedet seinän eristeisiin,eikä huomattu ennen kuin ulkoyksikkö tipahti mädältä seinältä.no ei siinä mitään tehtiin uusi seinä ja vaihdettiin pumppu ultimate 12 invertteriin,todettiin että kuolettaa itsensä nopeimmin. ollaan oikein tyytyväisiä.
Totta, Arja, mitä sanoit tuosta hyvästä tiedosta. Tämä blogi ja ilmalampoput.info on todella arvokas tiedonlähde. Ilmalämpöpumpuista on tosi vähän mitään syvempää tietoa saatavilla, ainakaan suomalaisiin olosuhteisiin sopeutettuna.
Monet negatiivisetkin kokemukset ovat arvokkaita meille muille, kuten esim. joopa joon vesivahinko. Siitä voi oppia ainakin sen, että lämpöpumppu ei ole täysin huoleton koje, vaan se vaatii jonkinverran tarkkailua, siinä on mukana tuo kondenssivesi, joka saattaa olla hankala. Sinunkin kannattaa Arja tutkia sisäyksikön kondenssiputki, ettei ole jäätynyt umpeen, kun pidit laitetta automaatilla ja se ilmeisesti kävi myös viilennyksellä. Tuossa putkessa ei ole sulatusvastuksia ja jos se on johdettu ulos, on jäätymisvaara ilmeinen.
Tuosta sisäilman kuivumisesta ei ole kovin paljoa kommentteja missään, olisi kuitenkin kiinnostavaa tietää onko muilla samanlaisia kokemuksia?
Sillon kyllä ILP kuivaa ilmaa jos lämmittää uunilla ja jäähdyttää ILP:illä samaan aikaan muuten tuskin juuri merkitystä millä lämmittää ilmankosteuteen. ;-) Okei lattia lämmitys voi antaa mielyttävämmän lämmön jopa alemmalla lämpötilalla jne mutta ei se ILP muuten sitä ilmaa mitenkään kuivaa.
Tuo automaattinen toiminta, jossa laite vaihtelee lämmityksen ja jäähdytyksen välillä, on tarkoitettu vain etelän oloihin. Siellä on kuumat päivät ja kylmät yöt.
Sitä ei täällä Suomessa tarvita ollenkaan ja sitäpaitsi se sotketaan puhalluksen automaattiseen toimintaan, joka on taas aivan eri asiaa.
Miten tärkeä on sisäyksikön sijoitus vai saako se ilman kiertämään,
vaikka paikka ei ole keskeinen asunnossa ??
Juhana. Sisäyksikön sijoitus on erittäin tärkeä tekijä. Yksi pumpun tärkeimmistä tekijöistä. Väärässä paikassa pumppu ei pääse työskentelemään sillä tarkoitetulla tavalla. Siitä seuraa hyötysuhteen menetys, epätasainen lämpö, kovat lämmityskustannuksen, tyytymättömyys pumppuun, (vaikka vika oli aivan muualla), ihmetys, että “se siitä säästöstä”, jatkuva paha mieli siitä, että tuli tehtyä virheinvestointi. Kaikilta noilta välttyy kun tekee asiat asiantuntijan kanssa yhdessä. Tässä mm. mahdollinen tulos siitä kun jokin on väärin. http://www.saunalahti.fi/airoil/kulutus.html
Kyllä minä ymmärrän tuon ilpin toimintaperiaatteen, kosteutta poistetaan sisältä vain jäähdytystoiminnossa. Lämmitystoiminnossa ei kosteutta poistu. Enkä ole näin väittänytkään. Mutta syy voi olla välillinen: lämpöpumppu kierrättää tehokkaasti lämmintä ilmaa, lto:n melko tehokas ilman kierto tähän yhdistettynä saattavat aiheuttaa sen, että huoneilmaan haihtuu kosteutta enemmän kuin “seisovammassa” ilmassa. Tunnettu tosiaasiahan on, että pyykit kuivuvat nimenomaan tuulella hyvin. Sisälläkin on tullut kokeiltua pientä pc:n tuuletinta pyykinkuivaustelineen päässä. Hyvin toimii, pyykit kuivuvat huomattavan nopeasti.
Eli väittäisin, että kun sisäilma kiertää tehokkaasti, kosteus poistuu rakenteista ja huoneistossa olevista esineistä nopeammin. Yhdistettynä tähän tehokas koneellinen ilmanvaihto kuivalla pakkassäällä johtaa se huoneilman ja rakenteiden nopeaan kuivumiseen.
Jos väitteeni pitää paikkansa (on siis pelkkä väite vielä) olisi sillä mielenkiintoinen sivuvaikutus, sisäilman laadun pitäisi parantua, koska homeiden ja sienien elinmahdollisuudet kaventuvat rakenteiden kuivuessa.
Olisi mielenkiintoista kuulla kommenttinne tästä.
Ahmaboy. Tässä yksi kommentti. Ihan mielenkiintoinen väite. Teoriassa se voi pitää paikkaansakin. Jos ilp vaikka vain tasaa kosteuden kuten se tekee ilmalle niin silloin sitä lienee enemmän myös ilmanvaihdon myötä meneväksi ulos. Jos ilma ei liiku joka paikassa, niin kosteus katoaa vain ilmanvaihdon imuputken läheltä ja sieltä missä se liikkuu, mutta kaikkialla kiertävä ilma ja siinä oleva kosteus löytävät tiensä imuputkeen ajan kanssa. Käytännössä on niin, että jossei uutta kosteutta tule niin ajan kanssa talosta tulee rutikuiva. Kun otetaan huomioon, että ilmalämpöpumpun sisäyksikön käydessä täysillä, sen läpi virtaa koko talollinen tunnissa, on se vain ajan kysymys.
Ahmapoy väitteesi on oikea
Pumputtomassa huoneistossa katon rajassa on kuumempi kuin alhaalla. Rakennuksen eri osissa saattaa olla kosteita paikkoja eri syistä. Pumppu pitää huoneiston lämmön ja aikaa myöten kosteuden samana joka paikasta. Näin voidaan todeta etta kosteus tasaantuu ja ilmastointilaite vie kosteuden ulos, edellyttäen ettei ulkoa tule kosteaa sisään. Jos on ilmalämpöpumppu, ei ilmastointilaitteessa kannata pitää ns. kesäkennoa. Ulkoa tuleva kostea ilma kuormittaa pumppua jäähdytyskäötössä.