Muutama päivä sitten aloimme ympäristöystävällisiksi ja tiputimme sähkönkulutustamme radikaalisti asennuttamalla itsellemme ilmalämpöpumpun.
Jaa että minkä? Ilmalämpöpumppu on lämmityslaite: se “imee” lämpöä ulkoilmasta ja työntää sen sisätiloihin. Tosin vain kuvaannollisesti: oikeasti vekotin toimii samalla periaatteella kuin pakastin ja jääkaappi. Ulkoseinään asennettavan kompressorin ja sisätiloihin laitettavan puhaltimen välillä kulkee kylmäainetta, joka tuo ulkoilmassa olevaa lämpöenergiaa taloon sisälle. Käytännössä laite siis yrittää pakastaa ulkoilmaa ja siinä sivussa tuottaa sisälle lämpöä.
Perinteisiin sähköpattereihin verrattuna siinä on yksi ylivoimainen etu: jokaista kuluttamaansa sähköwattia kohden pumppu tuottaa lämpöä parhaimmillaan yli kolmen watin edestä. Suoraa säästöä siis. Hyötysuhde riippuu ulkolämpötilasta: mitä lämpimämpää ulkona on, sitä helpommin sieltä voi tuoda energiaa. 20 asteen pakkasessa ja sitä kylmemmässä etua ei enää saavuteta ja silloin on aika taas käynnistellä perinteisiä sähköpattereita. Onneksi tällaisia säitä on kuitenkin suhteellisen harvoin. Mainokset lupailevat ilmalämpöpumpulla saavutettavaksi jopa 50% tiputuksen sähkölaskussa – itse olen tuon suhteen hieman skeptinen, mutta luulen että 30% on ihan mahdollista. Ja sekin on sievoinen summa rahaa sähköllä lämpiävässä omakotitalossa.
Ilmalämpöpumpussa on lisäksi myös muitakin hyviä puolia: lämpötilan säätö sujuu tyylikkään nykyaikaisesti kaukosäätimen avulla – valitset vain astemäärän ja puhallin pitää talon sen lämpöisenä. Kesällä laitteen voi säätää toimimaan päinvastoin: se ottaakin lämpöä sisäilmasta ja työntää sen ulos. Eli toimii siis ilmastointilaitteena. Tervetuloa helteet! Eikä siinäkään vielä kaikki: laitteen puhallus pitää huolen siitä, että lämpö jakautuu tasaisesti niin katon rajaan kuin lattiaankin. Kolme erilaista suodatinta keräävät pölyn itseensä. Hyvästi imurointi! (Noh, tuo valitettavasti ei pidä ihan paikkaansa)
Olemme nyt sulkeneet kaikki lämpöpatterit talosta ja eteisessä sijaitseva pumppu on saanut huolehtia talon lämmityksestä. Lämpö on ollut miellyttävän tasaista ja sitä on riittänyt – myös viime yön kymmenen asteen yöpakkasilla. Perimmäisissä nurkissa olevat huoneet ovat asteen verran viileämpiä, mutta sitäkin voi halutessaan paikata perinteisellä lämpöpatterilla.
Eli ihan positiviisia ensikokemuksia siis. Luulenpa että jos ensi kesänä saadaan nauttia pitkistä kuumista kausista, en voi vastustaa kiusausta palata aiheeseen ja hieman leuhkia ilmastoinnilla.
Laitteen merkki on siis Panasonic E12 ja asennuksen hoiti hienosti IVT Center. Terveisiä :)
Älä. Ettäkö lisälaite jota ei tarvita pohjolan olosuhteisiin suunnitelluissa pumpuissa olisi jossakin halpapumpussa jotta se ei jäätyisi täällä pohjolassa. Sehän on hieno asia. Sehän voi siis jopa toimia jonkun ajan täällä pohjolassakin.
Myyjä kertoi että kompressorin lämmitin ehdottoman välttämätön pohjolassa,vähän niinkuin auton lohkolämmitin? Ota näistä selvää,yksi lupaa tätä toinen tota.Toisella ei tarvii,toisella välttämätöntä.
Heippa taas täältäPirkanmaalta
Pihalla lämpömittari näyttää -19,5 ja halpispumppu puksuttaa kuin juna.
Vastoin kaikkia teorioita ja ennusteita ja jopa koneen omaa ohjetta.
Mitä nyt pitää pihalla ääntä aina välillä ja sisällä lämmintä. Ei valittamista.
Hyötysuhteen voisi taas joku insinööri laskea – paljonko tehoa tarvii 1000 kuution talon lämmittämiseen ? Ottoteho max 2,6kW. Ultimate 18S inverter.
Joku edellinen kommentoi, että vain invertteri vehje säästää sähköä ja että sillä on parempi hyötysuhde. on/off kävisi vain jäähdytykseen. Voisitko selittää miksi ?
Halpispumppuja on ns. kiinassa valmistetut länsipumpun kopiot ja karvan verran kalliimpia ovat kiinassa kootut merkkipumput joihin yleensä on varaosia saatavana. Ne joilla on ns. merkkipumppu voivat olla siitä varmoja että pumpuilla on merkkihuolto ja osia vielä kun pumppu täyttää 15 vuotta. Näin vain on tälläkin hetkellä.
Kysymyksiä.Onko kellään tällaista taloa.2000l varaaja läämmitetään yö sähköllä eli vesikiertoinen lämmitys.ilp sanyo 93 eh kaksi kerroksisen talon portaikossa ylä kerrassa.Suuntaus täysin alas säätö kakella 22 astetta.Alakerrassa on pakko pitää vähä patteria auki muuten on kylmä.Yläkerrassa kaikki patterit on kiinni ja lämpö ihan ok.Kake on alakerrassa .Talo 120 neliöinen jossa lto järjestelmä.Olen tätä kysynyt kerran aikasemminkin mutta onko niin että paras hyöty tulee nähtävästi vain suorasähkölämmitteisistä taloissa.Omia kokemuksia,ei säästöä 2kk aikana ollenkaan ,laite rikki ? kulutus Yö sähkön kulutus pudonnut n.200kw kuukaudessa ja päiväsähkö kulutus noussut 400kw kuukaudessa.Missä se säästö?
Jaakko
Kyllä kompressorin lämmitin on tietääkseni ainakin joissain Fujitsun malleissa. Kaikissa sitä ei tarvita mutta sen voi kyllä jokainen asennuttaa ja mihin kompuraan tahansa. Jos laitteet on teknisesti erilaisia ei se tee niistä huonoja.
juhani
säädä yksikön puhalluksen suuntaus viistosti pois aukon kuhdalta alakerran puolelle, koita lisätä puhallinnopeutta manuaaliasennolla. Pumpun koko on hiukan alakanttiin kovempaa pakkasta ajatellen.
Tietäjä: Täytyy myöntää että halvempi hinta ratkaisi.Tuli ikäänkuin kerralla 1800e jemmaan euroja.Nyt on osoittautunut että laite vielä säästää sähköäkin,suoraan sähkölämmitykseen verrattuna noin 30-40%.Ja kun muistan että jemmassa 1800e,ilmaista rahaa,niin valinta ei kaduta yhtään.Ei ollut tarkotustakaan hankkia laitetta kymmeniksi vuosiksi.
Kuten KeKe mainitsi, meillä on Fujitsu päivät 10-11.3. Kauppapuistikko 38 Vaasa. Terve tuloa!
Heka. Tuota ei tarvitse edes laskea.
kirjoitat:
“Hyötysuhteen voisi taas joku insinööri laskea – paljonko tehoa tarvii 1000 kuution talon lämmittämiseen ? Ottoteho max 2,6kW. Ultimate 18S inverter.”
Tuo kulutushan on tuplaten siihen mitä pumput yleensä kuluttavat. Eli hyötysuhde lienee nollilla. Samaan olisit päässyt sähkölämpöpatterilla.
Nuuka. Paremman säästön olisit saanut pelkällä lämpöpatterilla. Olet ikäänkuin säästänyt väärässä paikassa. Laatupumppu on todellakin kymmenen vuoden investointi ja säästää todellakin lämmityskustannuksia. Laatupumpuissa eli ihan normaaleissa Pana, Mitsu, Toshiba, Fujitsu, Sanyol, iVt ym pumpuissa on hyötysuhdetta. Se on ihan vieras käsite halpapumpuille joissa hyötysuhde keskittyy eteläeuroopan lämpötiloihin. Tosin Mitsu noista on yliveto.
Nuukana sinun kannattaisi ottaa halpakorkoinen laina ja ostaa jokin näistä yllämainituista merkeistä niin olisit nimesi veroinen. Nykyisellä toiminnalla nimeksesi sopisi ennemmin “tuhluri”.
Vaikken itse ole kovinkaan nuuka, ei minulla ole varaa ostaa “halpispumppua”.
Heka
ulti 18 S invertterin ilmoitettu max ottoteho on 3kw.
Ensimmäinen asia on se että sinun pitäisi saada edellisien ja tämän vuoden lämmönkulutukset vertailukelpoisiksi keskenään hae lisätietoa esim Motivan sivuilta sieltä lämmöntarveluku.Pumpun sijoitus paikka tuntuisi lonkalta olevan pielessä jos katsotaan lämmityksen kannalta asiaa. Lämpö kun ei putoa alas vaan nousee ylös siitä johtunee tarpeesi pitää pattereita (vähän) auki.Patteriventtiilien säätäminen niin että ne todella ovat kiinni ja ILP:pistä otetaan täysiteho on hankalaa.Sinulla pitäisi olla hyvä säätökeskus jolla saisit asetettua jyrkän säätökäyrän patteriverkostossa ja lämpötilan nosto yöllä ja pudotus päivällä.Säästön kannalta sinulla kyllä on hankalasti viritettävä yhdistelmä.
Jore:Tuskin omistat mitään pumppua.Ehkä toimit lämpöpumppu alalla,ja tiedät totuuden,näistä helistimistä.Jokinhan näissä keskusteluissa ei täsmää.Nämä menee silleen,haukutaan jokin halvempi vaihtoehto.Tietämättä taustoja sen enempää.Jollekin riittää autoksikin joku kansan malli,toiselle pitää olla jotain erikoista,ja erottuvaa.Vanhat ja viisaat sanovat,kun potenssi pienenee niin autot kasvaa.Minun pumpussa ei tarvita happi,ioni,sensori,ym. helyä hajoomassa.Toistan vielä,kohdallani ei ole tarkoituskaan mistään kymmenien vuosien hankinnasta,enkä edes usko,että hinta on se mikä määrää iän.Uskon mitä yksinkertaisempi laite on niin sen pitempi ikäinen se on.Ja mitä nimeni muuttamista “tuhluriksi”tulee.Mielestäni rahoitus ehdotuksesi perusteella ja jääräpäisyytesi mukaan,sinun nimesi pitäisi olla “Idiootti”.
Rauhallisesti, nuuka. Mikä pumppu sulla on koska nähtävästi talosi on tosi iso jos muut mallit maksavat niin paljon taloosi. Hyvä jos pumppusi pelaa, mutta säästöt tuntuvat epäilyttävän isoilta on/offiksi jo pelkän hyötysuhteen vuoksi. Tutullani on panasonic on/off malli ja hirmuisen työn ja vaivan käytön suhteen hän on säästänyt 2- 5% lämmityskuluissa suorasähkötalossa.
Tietäjä: Noin 45 neliötä,2,5 korkeeta.!900 luvun alun hirsi,lisäeristeellä.Säästö on noin 30-40%,aikaisempaan ei vertailukohdetta muuta mitä sähkölaskusta voi päätellä,nyt kuitenkin ollut kylmempää kuin edellisenä vuonna joten aika lähellä totutta mennään.Tarjokset olivat kirjallisia 3 kpl,pelkissä matkoissa oli 160e ero,kalliimman ja halvimman välillä,kirjallisena!
Tietäjä, kun kerran tiedät, niin voitko selittää millä perusteella on/off -pumpun säästöt ovat lämmityksessä minimaaliset? Millä perusteeella on/off -pumpun hyötysuhde on huonompi kuin invertterimallin?
Heippa taas
Juhanille, – voi hyvin olla että et saa energian säästöä. Sama voi olla meillä kaikilla. Mulla ainakin pitää pitää “pumppuhuone” olla 24ssa asteessa, jotta toiset alakerran huoneet olisi 20. Yläkerta sitten on siinä 22-24. Eikös yhden asteen nosto lisännyt energian kulutusta 5% ?. Tästä päätellen mulla ainakin lämmitetään enemmän. Suoralla sähköllä lämmönsäätö on tosi tarkka ja turhaa lämpöä ei mene minnekään. Toisaalta sun kokemuksesi tukee myös sitä että on virheellistä laittaa kone portaikkoon. Taloudelliset säästöthän me jo tiedetään olemattomiksi. Seuraa ny kumminkin pari vuotta ja kerro sitten.
Jorelle, en vieläkään osaa laskea hyötysuhdetta asennetun tehon pohjalta. Ajattelin, että joku tietäisi mitä tämmönen talo noin suunnilleen tarvii suoria kilowatteja pysyäkseen 19 asteen ilmalla asuttavana. Uskon, että 3kW ei siihen riitä. Sitten olis vaan kuvitellut, että laite vie täydet tehot ja suorittanut jakolaskun. Kävin vielä katsomassa poksin kylestä max input powerin lämmitettäessä, se oli 3,3 kW. Muistin vähän väärin, pienempi teho on ilmastointi mooodissa.
Niin kukaan ei sitten tiedä miksi On/off mallien hyötysuhde olisi huonompi ??
Onko siis niin ?
Äläs nyt nuuka hermostu. Tästä muodostuu helposti väittelypalsta joka ei missään nimessä ole ylläpitäjän tarkoitus. Oma tarkoitukseni on jakaa tutkimaani tietoa ja joskus “pistän” tiedon jotta se katsotaan monelta kantilta. Tarkoitukseni on aiheuttaa “rakentavaa kritiikkiä”. Itse hankin ilmalämpöpumpun noin 8 kk sitten ja tein sen huolella. Kävin kaikki samat asiat läpi mitä itse juuri käyt. Jatkossa tosin innostuin tutkimaan muitakin pumppuja vertailemaan niitä. Toimin ihan eri alalla kuin lämpöpumppuala ja voisin hyvin ottaa halpamyyntilaitteita myyntiin mutta jotenkin se tuntuisi ihmisten petkutukselta niin en ole niitä ottanut. Petkutukselta siten, että tiedän laitteet jo entuudestaan huonoiksi mutta myyjänä en voisi tätä asiaa kertoa. Siksi pysyn omalla alallani. Mutta minulle oli hankintahetkellä suuri apu juuri tämän palstan kirjoittelijoiden kokemuksista ja siten päädyin Mitsubishiin. Laite oli kallis mutta nyt sähkölaskuni (siis kokonaissähkölaskuni) “laahaa” 3 kk jäljessä. Eli olen saanut nyt ilmalämpöpumpulla 9 kk.n aikana 3 kk ilmaiseksi. Mutta laskennallisesti se tekee 33,33% sähkön säästöä. Euroissa sen voisi laskea 3×109=327,- mutta oikein laskien se olisi noin 35 euroa/kk.
lueskelin tietoja ilmalämpöpumpuista yllättävän vähän tällä sivulla on ollut
tietoja ivt imalämpöpumpuista ruotsin kuluttaja viranomaisten testissä
2006 oli selvä ykkönen cop -18 oli vielä 2,1,automaattinen suodatin putsaus,ylläpito automatiikka +10 ihanteellinen mökille,..ja peräti 5v takuu
taitaa olla ilmalämoöpumppujen(mersu)..alkoi todella kiinostama
On off pumpun huono hyötysuhde voisi arvioni mukaan perustua aiemmin mainitsemaani. On off pumput ovat yleensä halpapumppuja ja ovat kopioita aiemmista malleista. Uudella mallilla on taipumus aina ilmestyä paremmalla hyötysuhteella joten ainakin olisttain tuo perustuu vanhan tekniikan tehottomuuteen. On off pumppuja ei ilmeisesti enää kehitellä siten kuin invertteriä ja muutenkin invertteri tuli korvatakseen on offin. Syitä voi olla rakenteessakin mutta ainakin tämä voi olla yksi syy. Minäkään en osaa laskea hyötysuhdetta annetun tehon pohjalta joten en sitä siksi laske.