Muutama päivä sitten aloimme ympäristöystävällisiksi ja tiputimme sähkönkulutustamme radikaalisti asennuttamalla itsellemme ilmalämpöpumpun.
Jaa että minkä? Ilmalämpöpumppu on lämmityslaite: se “imee” lämpöä ulkoilmasta ja työntää sen sisätiloihin. Tosin vain kuvaannollisesti: oikeasti vekotin toimii samalla periaatteella kuin pakastin ja jääkaappi. Ulkoseinään asennettavan kompressorin ja sisätiloihin laitettavan puhaltimen välillä kulkee kylmäainetta, joka tuo ulkoilmassa olevaa lämpöenergiaa taloon sisälle. Käytännössä laite siis yrittää pakastaa ulkoilmaa ja siinä sivussa tuottaa sisälle lämpöä.
Perinteisiin sähköpattereihin verrattuna siinä on yksi ylivoimainen etu: jokaista kuluttamaansa sähköwattia kohden pumppu tuottaa lämpöä parhaimmillaan yli kolmen watin edestä. Suoraa säästöä siis. Hyötysuhde riippuu ulkolämpötilasta: mitä lämpimämpää ulkona on, sitä helpommin sieltä voi tuoda energiaa. 20 asteen pakkasessa ja sitä kylmemmässä etua ei enää saavuteta ja silloin on aika taas käynnistellä perinteisiä sähköpattereita. Onneksi tällaisia säitä on kuitenkin suhteellisen harvoin. Mainokset lupailevat ilmalämpöpumpulla saavutettavaksi jopa 50% tiputuksen sähkölaskussa – itse olen tuon suhteen hieman skeptinen, mutta luulen että 30% on ihan mahdollista. Ja sekin on sievoinen summa rahaa sähköllä lämpiävässä omakotitalossa.
Ilmalämpöpumpussa on lisäksi myös muitakin hyviä puolia: lämpötilan säätö sujuu tyylikkään nykyaikaisesti kaukosäätimen avulla – valitset vain astemäärän ja puhallin pitää talon sen lämpöisenä. Kesällä laitteen voi säätää toimimaan päinvastoin: se ottaakin lämpöä sisäilmasta ja työntää sen ulos. Eli toimii siis ilmastointilaitteena. Tervetuloa helteet! Eikä siinäkään vielä kaikki: laitteen puhallus pitää huolen siitä, että lämpö jakautuu tasaisesti niin katon rajaan kuin lattiaankin. Kolme erilaista suodatinta keräävät pölyn itseensä. Hyvästi imurointi! (Noh, tuo valitettavasti ei pidä ihan paikkaansa)
Olemme nyt sulkeneet kaikki lämpöpatterit talosta ja eteisessä sijaitseva pumppu on saanut huolehtia talon lämmityksestä. Lämpö on ollut miellyttävän tasaista ja sitä on riittänyt – myös viime yön kymmenen asteen yöpakkasilla. Perimmäisissä nurkissa olevat huoneet ovat asteen verran viileämpiä, mutta sitäkin voi halutessaan paikata perinteisellä lämpöpatterilla.
Eli ihan positiviisia ensikokemuksia siis. Luulenpa että jos ensi kesänä saadaan nauttia pitkistä kuumista kausista, en voi vastustaa kiusausta palata aiheeseen ja hieman leuhkia ilmastoinnilla.
Laitteen merkki on siis Panasonic E12 ja asennuksen hoiti hienosti IVT Center. Terveisiä :)
Olen jo tilannut Sanyo SAP-KRV 123 ilmalämpöpunpun – onko hyvä,kohtuullinen vai huono valinta, hiukan yli 100 m2, entinen suorasähkölämmitys ja takka.
Unto: mikäs nykyinen päälämmitysmuoto on jos ennen oli suorasähkö? Sanyot ovat pärjäilleet ihan hyvin, niin testeissä, kuin käytössä. Takkaa vaan lämmität kaverina kovemmilla pakkasilla.
Tänpäivän lehdestä kattelin noita ultimaten pumppuja jos niissä hinta laatusuhde on kohdallaan nehän kuittaa itsensä alta aikayksikön kun vertaa näihin Toshiboihin ja YM.
Hankin tuossa muutama aika sitten Sanyo SAP-KRV93EHN pumpun. Nyt askarruttaa ulkoyksikön äänet sisätiloihin. Meillä on lautavuorattu talo ja ulkoksikön äänet resonoi jonku verran koko huusholliin. Mitä ne on sitten talvi kuukausina, kun pumppu tekee töitä koko rahan edestä? Onko ainut konsti rakentaa erillinen “pukki” ulkoyksikölle, vai onko olemassa muita konsteja?
Sanyo SAP-KRV93EHN asennettiin 1,5 kerroksiseen rintamamiestaloon viime viikolla. Ulkoyksikkö kiinitettiin kivijalkaan. Viikon kokemuksen jalkeen olen kaikin puolin tyytyväinen. Ei kuulu minkäänlaista resonanssiääntä ulkoa.
Meillä on tönö loivassa rinteessä ja korkeahko kivijalka kohdassa, johon ulkoyksikkö pultattin (on muuten lähes olohuoneen ikkunan alla).
Kimbe. Varmasti kovemmat. Hanki kuminpalat (siis paremmat mitä niissä nyt on). Jostain syystä monessa pumpussa on olemattomat kumit resonanssiääntenestoon.
Minulla paneliseinään kiinnitetyn Sanyon resonanssiääniin auttoi huomattavasti Etolasta hommatut vaimenninkumit jotka heillä oli ihan hyllyyn merkitty ilmalämpöpumppuja varten. Hintaa neljälle kertyi alle 15 €. On selvästi pehmeämpää materiaalia kuin pakoputken kumit tms. ja pitää kuitenkin yksikön suorassa, vaikka kompuran pää onkin painavampi. Nyt pienenä ulos kuuluvana murheena on yksikön sisältä tietyillä kierrosalueilla kuuluvä pieni räminä. Tämän jos saisi vielä pois niin sitten alkaa olla aika hiljainen laite.
Kiitti vinkeistä, sen verran vielä kysäisin. Onko kenelläkään kokemuksia kumimuttereiden käytöstä ulkoyksikön kiinnitykseen? Niitähän kehutaan että ne vaimentaa tärinää, tiivistää, eristää jne.
jos pumpun asennus tehdään kunnolla ja käytetään kuunnon vaimennin kumeja puuseinään asennettuna ei anna juuri minkäänlaista ääntä.
ultimateja ostajessa kannatta huomijoida siinä on pelkkä laitteen hinta.
päälle tulee rahti,vakuutus,tarvikkeet,laitteen asennus,sähkötyöt,
eli lisää noin 800e..siinä se halpuus,ja vielä laitteesta ei ole minkään laisia
cop..arvoja saatavilla eli lämpökerrointa,sama kuin ostais auton ilman
jotta tietäis mikä on teho ja kulutus..eli sian säkissä
Oletpa ihmeellinen myyjä. Näyttää kaikin puolin höpöhöpöltä tuo tekstisi.
Tuollaista soopaako puhut myydessäsi? Mitä muuten myyt?
Tein ulkopuolisen telineen pumpulle kun se painoi 85kg sekin antaa ääntä vaikka on n.1m seinästä joten älkää puppua puhuko etteikö seinään asennettu teline anna ääntä. Tämä on kahdella sisäyksiköllä eikä tullut mieleenkään virittää sitä seinään, täytyy olla melkonen kivitalo jos se ei mitään ääntä anna. Älkää uskoko kaikkia kehuja. Ruostumattomasta putkesta tein kehikon kestää meikäläisen iän ja pumpun.
En voi tietenkään puhua toisten asennuksista ja pumpuista, mutta sen tiedän, että oman pumppuni kivijalkaan asennettu ulkoyksikkö ei resonoi eikä muutenkaan metelöi (kuten aikaisemmassa viestissänikin jo totesin).
Ps. Itselläni ja varsinkin vaimollani on kuulo varsin hyvässä terässä :)
Kotikissa:
Kuten Vanha Erkkikin totesi, on porakaivon tekeminen melko suuri kustannus. Toinen merkittävä kustannus sähkölämmitteisessä talossa maalämpöpumppuun siirryttäessä lienee mahdollinen lämmitysvesikierron rakentaminen. Nämä kustannukset (itse laitteiston korkeamman hinnan ohella) ovat ilmalämpöpumppuun verrattuna hyvin suuret, jolloin takaisinmaksuaika (nykyisellä sähkön hinnalla) kasvaa järjettömän pitkäksi.
No, makuasioitahan nämä ovat. Itse pidän maalämpöpumppua oivana vaihtoehtona uudisrakennuksen lämmitysmuodoksi, mutten lähtisi sitä laittamaan saneerauksessa rakennukseen, jossa lämmitysvesikierrot puuttuvat. Ehkä kuitenkin siinä tapauksessa, että rakennukseen ollaan muutenin tekemässä täysi sisätilaremontti, jonka yhteydessä lattioiden auki repiminen ei aiheuttaisi kohtuutonta lisäriesaa…
teukalle voin sanoa että mainitsemani hinnat ovat suoraan ultimatemarketin sivuilta,siitä vain yhteen laskemaan ja jos löydät että
jossain kohti on kerrottu pumppujen cop arvo niin kerro tännekkin päin.
kyllä kivijalkaan esennettu teline on hyvä,ei varmaan anna minkäänlaista
ääntä,mutta jos asentaa puu seinään niin vaimennin kumit pitää olla riittävän paksut ja oikea kovuus ja mikä tärkeintä pultit eivät saa läpi
kumityynyn vaan valettu molempiin päihin
Missähän niitä sun COP arvojasi on vertailtu SUOMESSA ihan rehellisesti KERRO mutta älä mitään ulkomaan paperista luettuja juttuja.
En ole tähän kollegan mielipiteeseen koskaan ottanut kantaa mutta nyt on pakko kun teukka tuomitsee ilman tuomiota tai päätöstä kuten vakuutusyhtiö maksamattoman laskun, riippumatta oliko saanut korvausta vakuutetusta vahinkotapahtumasta. Tarkistin asian moneen kertaan ja itse asiassa kaikki mitä myyjä 2 sanoo on totta. Ei siitä ole mitään poistettavaa mutta voisi lisätä vielä, että jos minä ilmoittaisin laitteelle hinnan ja sitten se nousisisikin niin olisin kyllä heti kuluttajaviranomaisen “hampaissa”. Asiasta ei ole kokemuksia mutta olen siitä varma. Viite: http://www.pinseri.com/2004/04/03/ilmalmppumppu/all-comments/#comment-24104 asiasta toiseen, macc, tuo suora sähkölämmitys on kaikessa varteenotettava tekijä. Vierailin motivan sivuilla jossa oli lämmitysjärjestelmälaskelmat 30 vuoden ajanjaksolle. Sähkölämmitys ilman ilmalämpöpumppuakin oli lähes edullisin. Ei pannun tai polttimon tai säiliön huoltoa. Jos itse rakentaisin taloa niin laittaisin suoran sähkölämmityksen ja ilmalämpöpumpun. Jo rakennusvaiheessa jokainen huone saisi ylimääräisen ilmanvaihtimen jotta ovet voisi olla kiinnikin ja ilma kiertäisi paremmin. Yksinkertainen aukkopari noin 50cmx30cm suojataan ritilällä. Ei maksa paljoa. Sähköpatterijärjestelmä ei aiheuta yllättäen suurta kustannusta vaan sähköpatteri voidaan vaihtaa yksikkö kerrallaan kun siihen on tarve.
Ilmalämpöpumppumyyjä:
En väitä, etteikö suora sähkö + ilmalämpöpumppu olisi nykyisillä sähkön hinnoilla järkevä vaihtoehto. Sähkön hinta kun vain on hitaassa mutta vakaassa nousussa (pitkällä tähtäimellä, ei nyt huomioida oletetun tulevan merikaapelin oletettua hintoja hetkellisesti alentavaa vaikutusta), en itse välttämättä lähtisi sellaista uuteen rakennukseen laittamaan. Etenkään jos suunnittelen asuvani siinä rakennuksessa pitempään kuin muutaman vuoden, jolloin korkeammillakin investointikustannuksilla on aikaa kuolettua. Mutta kuten jo aiemminkin totesin – makuasia. Itselläni lämmitysmuotona on suora sähkö ilmalämpöpumpulla, ja olen moiseen ratkaisuun toistaiseksi ollut tyytyväinen.
Motivan laskuriin en aivan varauksetta luottaisi, koska luvut tuntuvat olevan hieman omituisia: jos energiakulutuksen ilmoitetaan olevan vuodessa 1153 euroa, miten 30-vuoden kulutukseksi saadaan laskettua 22598 euroa? Ei astu minu aivooni… Jos rakentamaan ryhtyisin, tekisin luultavimmin ihan itse oman vertailun tarjousten perusteella, painottaen tietenkin niitä seikkoja, jotka katson itse olennaisiksi. Esimerkiksi kattiloita ja takkoja en lämmitystarkoituksessa talooni laittaisi, laiska kun olen…
Katselin tarkemmin noita Ultimarketin sivuja. Siellä on mm. itseannettava pikaliittimillä varustettu malli, johon lisätarvikkeet maksavat rahteineen vähän yli sata euroa. Lisäksi on pistokeliitäntä.
Miten siitä syntyy tuo myyjien 800 euron asennus? Pitäisi palkata asentaja kahdeksi päiväksi ihmettelemään hommaa!
COP-arvoista luulisi myyjien olevan edes vähäsen perillä. Niillä ei ole paljon merkitystä, koska ne ilmoitetaan yläkanttiin ja on määritetty jonkun standardin mukaan +7 asteessa, jolloin lämmitystä ei tarvita. Kaikille pumpuille voisi ilmoittaa, että COP on noin 4 tuossa lämpötilassa – jonkun verran vaikuttaa jäähdykeaineen tyyppi. Vuotuinen arvo liikkunee Suomen oloissa noin kahden paikkeilla.
Kun myydään pumppuja COP-arvojen perusteella, niin se on sama kuin autoja myytäisiin huippunopeuden perusteella.
macc, kommenttisi: 1000 €/v * 30 vuotta onkin jotain muuta kuin 30000 ?
En kerinnyt avata motivan sivuja, mutta todennäköisesti laskennassa on otettu huomioon, että tulevaisuudesa syntyvät kulut (esim 1000 € vuonna 2012) on nykyrahassa vähemmän kuin 1000€. Tämä johtuu siitä, että rahalle on laskettava korko. Ajattele käänteisesti, jos nyt laitat tonnin pankkiin niin viiden vuoden päästä siellä on tonni + korko + koron korko.
Tai jos nyt otat tonnin lainaa niin lyhentämättä sitä oletkin viiden vuoden päästä velkaa noin 1200 €.
Tämä pelaa toisinkin päin; jos nyt vaikka 1000€ ILPiin. Se raha menee oikeasti nyt. Jos säästösi on 500€/vuosi, niin nykyrahassa säästät tänä vuonna 500€, mutta ensi vuonna 500 – (korko* 500), vuonna 2008 taas koron verran vähemmän jne.
heka:
Voitpa olla oikeassa! Eipähän tullut mieleeni koko diskonttaus… Toisaalta sähköyhtiö kyllä huolehtii, että sen kWh:sta saama hinta nousee vähintään samaa tahtia kuin inflaatio syö rahan ostovoimaa. Eli sähkön hinta kontra keskiverto-kuluttajan ostovoima pysynee samana tai nousee tulevaisuudessa. Eli kannattaakohan diskonttaus tässä tapauksessa? Perusteltua se kyllä sinänsä on, että silloin voidaan vertailla investointikustannuksia ja energiakustannuksia samalta viivalta.