Muutama päivä sitten aloimme ympäristöystävällisiksi ja tiputimme sähkönkulutustamme radikaalisti asennuttamalla itsellemme ilmalämpöpumpun.
Jaa että minkä? Ilmalämpöpumppu on lämmityslaite: se “imee” lämpöä ulkoilmasta ja työntää sen sisätiloihin. Tosin vain kuvaannollisesti: oikeasti vekotin toimii samalla periaatteella kuin pakastin ja jääkaappi. Ulkoseinään asennettavan kompressorin ja sisätiloihin laitettavan puhaltimen välillä kulkee kylmäainetta, joka tuo ulkoilmassa olevaa lämpöenergiaa taloon sisälle. Käytännössä laite siis yrittää pakastaa ulkoilmaa ja siinä sivussa tuottaa sisälle lämpöä.
Perinteisiin sähköpattereihin verrattuna siinä on yksi ylivoimainen etu: jokaista kuluttamaansa sähköwattia kohden pumppu tuottaa lämpöä parhaimmillaan yli kolmen watin edestä. Suoraa säästöä siis. Hyötysuhde riippuu ulkolämpötilasta: mitä lämpimämpää ulkona on, sitä helpommin sieltä voi tuoda energiaa. 20 asteen pakkasessa ja sitä kylmemmässä etua ei enää saavuteta ja silloin on aika taas käynnistellä perinteisiä sähköpattereita. Onneksi tällaisia säitä on kuitenkin suhteellisen harvoin. Mainokset lupailevat ilmalämpöpumpulla saavutettavaksi jopa 50% tiputuksen sähkölaskussa – itse olen tuon suhteen hieman skeptinen, mutta luulen että 30% on ihan mahdollista. Ja sekin on sievoinen summa rahaa sähköllä lämpiävässä omakotitalossa.
Ilmalämpöpumpussa on lisäksi myös muitakin hyviä puolia: lämpötilan säätö sujuu tyylikkään nykyaikaisesti kaukosäätimen avulla – valitset vain astemäärän ja puhallin pitää talon sen lämpöisenä. Kesällä laitteen voi säätää toimimaan päinvastoin: se ottaakin lämpöä sisäilmasta ja työntää sen ulos. Eli toimii siis ilmastointilaitteena. Tervetuloa helteet! Eikä siinäkään vielä kaikki: laitteen puhallus pitää huolen siitä, että lämpö jakautuu tasaisesti niin katon rajaan kuin lattiaankin. Kolme erilaista suodatinta keräävät pölyn itseensä. Hyvästi imurointi! (Noh, tuo valitettavasti ei pidä ihan paikkaansa)
Olemme nyt sulkeneet kaikki lämpöpatterit talosta ja eteisessä sijaitseva pumppu on saanut huolehtia talon lämmityksestä. Lämpö on ollut miellyttävän tasaista ja sitä on riittänyt – myös viime yön kymmenen asteen yöpakkasilla. Perimmäisissä nurkissa olevat huoneet ovat asteen verran viileämpiä, mutta sitäkin voi halutessaan paikata perinteisellä lämpöpatterilla.
Eli ihan positiviisia ensikokemuksia siis. Luulenpa että jos ensi kesänä saadaan nauttia pitkistä kuumista kausista, en voi vastustaa kiusausta palata aiheeseen ja hieman leuhkia ilmastoinnilla.
Laitteen merkki on siis Panasonic E12 ja asennuksen hoiti hienosti IVT Center. Terveisiä :)
Olen jo tilannut Sanyo SAP-KRV 123 ilmal�mp�punpun – onko hyv�,kohtuullinen vai huono valinta, hiukan yli 100 m2, entinen suoras�hk�l�mmitys ja takka.
Unto: mik�s nykyinen p��l�mmitysmuoto on jos ennen oli suoras�hk�? Sanyot ovat p�rj�illeet ihan hyvin, niin testeiss�, kuin k�yt�ss�. Takkaa vaan l�mmit�t kaverina kovemmilla pakkasilla.
T�np�iv�n lehdest� kattelin noita ultimaten pumppuja jos niiss� hinta laatusuhde on kohdallaan neh�n kuittaa itsens� alta aikayksik�n kun vertaa n�ihin Toshiboihin ja YM.
Hankin tuossa muutama aika sitten Sanyo SAP-KRV93EHN pumpun. Nyt askarruttaa ulkoyksik�n ��net sis�tiloihin. Meill� on lautavuorattu talo ja ulkoksik�n ��net resonoi jonku verran koko huusholliin. Mit� ne on sitten talvi kuukausina, kun pumppu tekee t�it� koko rahan edest�? Onko ainut konsti rakentaa erillinen “pukki” ulkoyksik�lle, vai onko olemassa muita konsteja?
Sanyo SAP-KRV93EHN asennettiin 1,5 kerroksiseen rintamamiestaloon viime viikolla. Ulkoyksikk� kiinitettiin kivijalkaan. Viikon kokemuksen jalkeen olen kaikin puolin tyytyv�inen. Ei kuulu mink��nlaista resonanssi��nt� ulkoa.
Meill� on t�n� loivassa rinteess� ja korkeahko kivijalka kohdassa, johon ulkoyksikk� pultattin (on muuten l�hes olohuoneen ikkunan alla).
Kimbe. Varmasti kovemmat. Hanki kuminpalat (siis paremmat mit� niiss� nyt on). Jostain syyst� monessa pumpussa on olemattomat kumit resonanssi��ntenestoon.
Minulla panelisein��n kiinnitetyn Sanyon resonanssi��niin auttoi huomattavasti Etolasta hommatut vaimenninkumit jotka heill� oli ihan hyllyyn merkitty ilmal�mp�pumppuja varten. Hintaa nelj�lle kertyi alle 15 �. On selv�sti pehme�mp�� materiaalia kuin pakoputken kumit tms. ja pit�� kuitenkin yksik�n suorassa, vaikka kompuran p�� onkin painavampi. Nyt pienen� ulos kuuluvana murheena on yksik�n sis�lt� tietyill� kierrosalueilla kuuluv� pieni r�min�. T�m�n jos saisi viel� pois niin sitten alkaa olla aika hiljainen laite.
Kiitti vinkeist�, sen verran viel� kys�isin. Onko kenell�k��n kokemuksia kumimuttereiden k�yt�st� ulkoyksik�n kiinnitykseen? Niit�h�n kehutaan ett� ne vaimentaa t�rin��, tiivist��, erist�� jne.
jos pumpun asennus tehd��n kunnolla ja k�ytet��n kuunnon vaimennin kumeja puusein��n asennettuna ei anna juuri mink��nlaista ��nt�.
ultimateja ostajessa kannatta huomijoida siin� on pelkk� laitteen hinta.
p��lle tulee rahti,vakuutus,tarvikkeet,laitteen asennus,s�hk�ty�t,
eli lis�� noin 800e..siin� se halpuus,ja viel� laitteesta ei ole mink��n laisia
cop..arvoja saatavilla eli l�mp�kerrointa,sama kuin ostais auton ilman
jotta tiet�is mik� on teho ja kulutus..eli sian s�kiss�
Oletpa ihmeellinen myyj�. N�ytt�� kaikin puolin h�p�h�p�lt� tuo tekstisi.
Tuollaista soopaako puhut myydess�si? Mit� muuten myyt?
Tein ulkopuolisen telineen pumpulle kun se painoi 85kg sekin antaa ��nt� vaikka on n.1m sein�st� joten �lk�� puppua puhuko etteik� sein��n asennettu teline anna ��nt�. T�m� on kahdella sis�yksik�ll� eik� tullut mieleenk��n viritt�� sit� sein��n, t�ytyy olla melkonen kivitalo jos se ei mit��n ��nt� anna. �lk�� uskoko kaikkia kehuja. Ruostumattomasta putkesta tein kehikon kest�� meik�l�isen i�n ja pumpun.
En voi tietenk��n puhua toisten asennuksista ja pumpuista, mutta sen tied�n, ett� oman pumppuni kivijalkaan asennettu ulkoyksikk� ei resonoi eik� muutenkaan metel�i (kuten aikaisemmassa viestiss�nikin jo totesin).
Ps. Itsell�ni ja varsinkin vaimollani on kuulo varsin hyv�ss� ter�ss� :)
Kotikissa:
Kuten Vanha Erkkikin totesi, on porakaivon tekeminen melko suuri kustannus. Toinen merkitt�v� kustannus s�hk�l�mmitteisess� talossa maal�mp�pumppuun siirrytt�ess� lienee mahdollinen l�mmitysvesikierron rakentaminen. N�m� kustannukset (itse laitteiston korkeamman hinnan ohella) ovat ilmal�mp�pumppuun verrattuna hyvin suuret, jolloin takaisinmaksuaika (nykyisell� s�hk�n hinnalla) kasvaa j�rjett�m�n pitk�ksi.
No, makuasioitahan n�m� ovat. Itse pid�n maal�mp�pumppua oivana vaihtoehtona uudisrakennuksen l�mmitysmuodoksi, mutten l�htisi sit� laittamaan saneerauksessa rakennukseen, jossa l�mmitysvesikierrot puuttuvat. Ehk� kuitenkin siin� tapauksessa, ett� rakennukseen ollaan muutenin tekem�ss� t�ysi sis�tilaremontti, jonka yhteydess� lattioiden auki repiminen ei aiheuttaisi kohtuutonta lis�riesaa…
teukalle voin sanoa ett� mainitsemani hinnat ovat suoraan ultimatemarketin sivuilta,siit� vain yhteen laskemaan ja jos l�yd�t ett�
jossain kohti on kerrottu pumppujen cop arvo niin kerro t�nnekkin p�in.
kyll� kivijalkaan esennettu teline on hyv�,ei varmaan anna mink��nlaista
��nt�,mutta jos asentaa puu sein��n niin vaimennin kumit pit�� olla riitt�v�n paksut ja oikea kovuus ja mik� t�rkeint� pultit eiv�t saa l�pi
kumityynyn vaan valettu molempiin p�ihin
Miss�h�n niit� sun COP arvojasi on vertailtu SUOMESSA ihan rehellisesti KERRO mutta �l� mit��n ulkomaan paperista luettuja juttuja.
En ole t�h�n kollegan mielipiteeseen koskaan ottanut kantaa mutta nyt on pakko kun teukka tuomitsee ilman tuomiota tai p��t�st� kuten vakuutusyhti� maksamattoman laskun, riippumatta oliko saanut korvausta vakuutetusta vahinkotapahtumasta. Tarkistin asian moneen kertaan ja itse asiassa kaikki mit� myyj� 2 sanoo on totta. Ei siit� ole mit��n poistettavaa mutta voisi lis�t� viel�, ett� jos min� ilmoittaisin laitteelle hinnan ja sitten se nousisisikin niin olisin kyll� heti kuluttajaviranomaisen “hampaissa”. Asiasta ei ole kokemuksia mutta olen siit� varma. Viite: http://www.pinseri.com/2004/04/03/ilmalmppumppu/all-comments/#comment-24104 asiasta toiseen, macc, tuo suora s�hk�l�mmitys on kaikessa varteenotettava tekij�. Vierailin motivan sivuilla jossa oli l�mmitysj�rjestelm�laskelmat 30 vuoden ajanjaksolle. S�hk�l�mmitys ilman ilmal�mp�pumppuakin oli l�hes edullisin. Ei pannun tai polttimon tai s�ili�n huoltoa. Jos itse rakentaisin taloa niin laittaisin suoran s�hk�l�mmityksen ja ilmal�mp�pumpun. Jo rakennusvaiheessa jokainen huone saisi ylim��r�isen ilmanvaihtimen jotta ovet voisi olla kiinnikin ja ilma kiert�isi paremmin. Yksinkertainen aukkopari noin 50cmx30cm suojataan ritil�ll�. Ei maksa paljoa. S�hk�patterij�rjestelm� ei aiheuta yll�tt�en suurta kustannusta vaan s�hk�patteri voidaan vaihtaa yksikk� kerrallaan kun siihen on tarve.
Ilmal�mp�pumppumyyj�:
En v�it�, etteik� suora s�hk� + ilmal�mp�pumppu olisi nykyisill� s�hk�n hinnoilla j�rkev� vaihtoehto. S�hk�n hinta kun vain on hitaassa mutta vakaassa nousussa (pitk�ll� t�ht�imell�, ei nyt huomioida oletetun tulevan merikaapelin oletettua hintoja hetkellisesti alentavaa vaikutusta), en itse v�ltt�m�tt� l�htisi sellaista uuteen rakennukseen laittamaan. Etenk��n jos suunnittelen asuvani siin� rakennuksessa pitemp��n kuin muutaman vuoden, jolloin korkeammillakin investointikustannuksilla on aikaa kuolettua. Mutta kuten jo aiemminkin totesin – makuasia. Itsell�ni l�mmitysmuotona on suora s�hk� ilmal�mp�pumpulla, ja olen moiseen ratkaisuun toistaiseksi ollut tyytyv�inen.
Motivan laskuriin en aivan varauksetta luottaisi, koska luvut tuntuvat olevan hieman omituisia: jos energiakulutuksen ilmoitetaan olevan vuodessa 1153 euroa, miten 30-vuoden kulutukseksi saadaan laskettua 22598 euroa? Ei astu minu aivooni… Jos rakentamaan ryhtyisin, tekisin luultavimmin ihan itse oman vertailun tarjousten perusteella, painottaen tietenkin niit� seikkoja, jotka katson itse olennaisiksi. Esimerkiksi kattiloita ja takkoja en l�mmitystarkoituksessa talooni laittaisi, laiska kun olen…
Katselin tarkemmin noita Ultimarketin sivuja. Siell� on mm. itseannettava pikaliittimill� varustettu malli, johon lis�tarvikkeet maksavat rahteineen v�h�n yli sata euroa. Lis�ksi on pistokeliit�nt�.
Miten siit� syntyy tuo myyjien 800 euron asennus? Pit�isi palkata asentaja kahdeksi p�iv�ksi ihmettelem��n hommaa!
COP-arvoista luulisi myyjien olevan edes v�h�sen perill�. Niill� ei ole paljon merkityst�, koska ne ilmoitetaan yl�kanttiin ja on m��ritetty jonkun standardin mukaan +7 asteessa, jolloin l�mmityst� ei tarvita. Kaikille pumpuille voisi ilmoittaa, ett� COP on noin 4 tuossa l�mp�tilassa – jonkun verran vaikuttaa j��hdykeaineen tyyppi. Vuotuinen arvo liikkunee Suomen oloissa noin kahden paikkeilla.
Kun myyd��n pumppuja COP-arvojen perusteella, niin se on sama kuin autoja myyt�isiin huippunopeuden perusteella.
macc, kommenttisi: 1000 �/v * 30 vuotta onkin jotain muuta kuin 30000 ?
En kerinnyt avata motivan sivuja, mutta todenn�k�isesti laskennassa on otettu huomioon, ett� tulevaisuudesa syntyv�t kulut (esim 1000 � vuonna 2012) on nykyrahassa v�hemm�n kuin 1000�. T�m� johtuu siit�, ett� rahalle on laskettava korko. Ajattele k��nteisesti, jos nyt laitat tonnin pankkiin niin viiden vuoden p��st� siell� on tonni + korko + koron korko.
Tai jos nyt otat tonnin lainaa niin lyhent�m�tt� sit� oletkin viiden vuoden p��st� velkaa noin 1200 �.
T�m� pelaa toisinkin p�in; jos nyt vaikka 1000� ILPiin. Se raha menee oikeasti nyt. Jos s��st�si on 500�/vuosi, niin nykyrahassa s��st�t t�n� vuonna 500�, mutta ensi vuonna 500 – (korko* 500), vuonna 2008 taas koron verran v�hemm�n jne.
heka:
Voitpa olla oikeassa! Eip�h�n tullut mieleeni koko diskonttaus… Toisaalta s�hk�yhti� kyll� huolehtii, ett� sen kWh:sta saama hinta nousee v�hint��n samaa tahtia kuin inflaatio sy� rahan ostovoimaa. Eli s�hk�n hinta kontra keskiverto-kuluttajan ostovoima pysynee samana tai nousee tulevaisuudessa. Eli kannattaakohan diskonttaus t�ss� tapauksessa? Perusteltua se kyll� sin�ns� on, ett� silloin voidaan vertailla investointikustannuksia ja energiakustannuksia samalta viivalta.