Muutama päivä sitten aloimme ympäristöystävällisiksi ja tiputimme sähkönkulutustamme radikaalisti asennuttamalla itsellemme ilmalämpöpumpun.
Jaa että minkä? Ilmalämpöpumppu on lämmityslaite: se “imee” lämpöä ulkoilmasta ja työntää sen sisätiloihin. Tosin vain kuvaannollisesti: oikeasti vekotin toimii samalla periaatteella kuin pakastin ja jääkaappi. Ulkoseinään asennettavan kompressorin ja sisätiloihin laitettavan puhaltimen välillä kulkee kylmäainetta, joka tuo ulkoilmassa olevaa lämpöenergiaa taloon sisälle. Käytännössä laite siis yrittää pakastaa ulkoilmaa ja siinä sivussa tuottaa sisälle lämpöä.
Perinteisiin sähköpattereihin verrattuna siinä on yksi ylivoimainen etu: jokaista kuluttamaansa sähköwattia kohden pumppu tuottaa lämpöä parhaimmillaan yli kolmen watin edestä. Suoraa säästöä siis. Hyötysuhde riippuu ulkolämpötilasta: mitä lämpimämpää ulkona on, sitä helpommin sieltä voi tuoda energiaa. 20 asteen pakkasessa ja sitä kylmemmässä etua ei enää saavuteta ja silloin on aika taas käynnistellä perinteisiä sähköpattereita. Onneksi tällaisia säitä on kuitenkin suhteellisen harvoin. Mainokset lupailevat ilmalämpöpumpulla saavutettavaksi jopa 50% tiputuksen sähkölaskussa – itse olen tuon suhteen hieman skeptinen, mutta luulen että 30% on ihan mahdollista. Ja sekin on sievoinen summa rahaa sähköllä lämpiävässä omakotitalossa.
Ilmalämpöpumpussa on lisäksi myös muitakin hyviä puolia: lämpötilan säätö sujuu tyylikkään nykyaikaisesti kaukosäätimen avulla – valitset vain astemäärän ja puhallin pitää talon sen lämpöisenä. Kesällä laitteen voi säätää toimimaan päinvastoin: se ottaakin lämpöä sisäilmasta ja työntää sen ulos. Eli toimii siis ilmastointilaitteena. Tervetuloa helteet! Eikä siinäkään vielä kaikki: laitteen puhallus pitää huolen siitä, että lämpö jakautuu tasaisesti niin katon rajaan kuin lattiaankin. Kolme erilaista suodatinta keräävät pölyn itseensä. Hyvästi imurointi! (Noh, tuo valitettavasti ei pidä ihan paikkaansa)
Olemme nyt sulkeneet kaikki lämpöpatterit talosta ja eteisessä sijaitseva pumppu on saanut huolehtia talon lämmityksestä. Lämpö on ollut miellyttävän tasaista ja sitä on riittänyt – myös viime yön kymmenen asteen yöpakkasilla. Perimmäisissä nurkissa olevat huoneet ovat asteen verran viileämpiä, mutta sitäkin voi halutessaan paikata perinteisellä lämpöpatterilla.
Eli ihan positiviisia ensikokemuksia siis. Luulenpa että jos ensi kesänä saadaan nauttia pitkistä kuumista kausista, en voi vastustaa kiusausta palata aiheeseen ja hieman leuhkia ilmastoinnilla.
Laitteen merkki on siis Panasonic E12 ja asennuksen hoiti hienosti IVT Center. Terveisiä :)
hyötysuhteella on loppujenlopuks aika pieni merkitys ku suomen talvi on niin lyhyt riippuu tietysti kuinka pohjosessa asuu ja pakkasista jos keski arvo on -10 vaikka kuukaudessa niin ei siinä paljo copit paina euroissahan ne on jonkun kympin vuodessa erot toi lämmityksestä viilennyshän on taas mukavuutta sehän ei oo hinnoteltu millään sen saa halvallakin pumpulla ku suomen kesä on niin lyhyt ku sitäkin tarvii että halpis vai laatu siinäpä kysymys.
Hyötysuhteilla on nimenomaan merkitystä. Hyvä hyötysuhde on suoraan verrannollinen saatavaan säästöön. Esimerkiksi nykyisn myytävät Ultimate halpispumput maksavat noin 500 mutta laatupumppu 1500. Ero ostohetkellä 1000 euroa eli 66,66%. Halpapumppu säästää (arviolta) 25% kun laatupumppu 50%. Asennuksella on myös suuri merkitys. kallis asennetaan optimaalisesti oikeaan paikkaan. Halpapumppu arvioidusti oikeaan paikkaan. Olettaisin tuossa tulevan noin 5% hyötysuhteen lisäyksen laatupumpulle. Ultimatepumpulle ei anneta ohjeita käytöstä. Tämä on tärkeää koska kallispumppukin on hyödytön jos sitä käytetään väärin. Yksi tyypillinen virhe tehdään siinä, että termostaatit jätetään pari astetta alemmaksi kuin ilmalämpöpumpun säätö. Teoriassa tuo on oikein mutta vain asiantuntija tietää sen olevan väärin. Tuolla tavalla säästö jää saamatta. En perustele tuota nyt enempää mutta arvioisin tälle taas noin 5 % lisäsäästöedun kallispumpulle. Nyt lasketaan. Jos sunnon lämmityskustannukset ovat tasan 100 euroa. Ultimate tai mikä tahansa marketpumppu säästää silloin 25 euroa/kk ja kallis 50 Ollaan vielä realistisia ja oletetaan, että kallis kestää 10v ja Ultimatepumppu ehkä hajoaa 8 vuodessa. Säästölaskelmat tehdään 10 vuodelle, eli siihen asti kunnes molemmat pumput oletettavasti ovat hajonneet. Ultimate tai muulla vastaavalla päästään yksinkertaisella laskutoimituksella (oletetaan, että laite kestää moitteettomasti tuon 8v) 2400,- Seuraavat kaksi vuotta ovat ilman säästöä tai sitten uusitaan laite hintaan 500 euroa jolloin sille saataisiin vielä 100 euroa säästöä. Oletetaan ettei laitetta uusita. Laatupumpulla saadaan samassa ajassa säästöä 6000 euroa. Kun vähennetään laitteiden ostohinnat ja oletetaan laitteiden toimivan moitteettomasti eikä huomioida energiahinnannousua, tai häivytetään se esim lainan korkoina, saadaan seuraava tulos. Kallispumppu säästi 4500 euroa ja halpapumppu 1900. Näin ihan yksinkertaisesti laskien kallispumppu tuli 10v kuluttua 2600 euroa halvemmaksi kuin huonomman hyötysuhteen pumppu. Säästö saatiin nimenomaan hyvän hyötysuhteen ansiosta. Eli yhteenvetona voisi sanoa, että tässä on helppo mennä retkuun ja säästää väärässä paikassa. Edullinen ostohinta kostautuu melko salakavalasti ja aika kalliisti.
ultimatessa alle 3, joten ei Suomeen, Epsanjaan jäähytykseen.
joo onhan toi oikein laskettu noilla luvuilla mutta siinä on vaan se harha että toi on laskettu joka kuukaudelle vuodessa ku pumpua ei tarvi ku noin 5 kuukautta vuodessa lämmittämiseen jolloin saa noin laskettuna ton hyödyn ja toiseksi toi hyöty suhde on vähä yli ammuttu jos halpiksesta saa 3.5 copin niin sillonhan kalliista pitäis saada 7copin no ainakin olit rehellinen tos et voihan noi halpiksetkin toimia.
Ilmalämpöpumppumyyjä, kerroit että teillä on myynnissä sitä Panasonicin PW 18DKE mallia, minkähänhintaisena?
Hyvä ilmalämpöpumppumyyjä. Olen samaa mieltä. Sitä voi näköjään ihan helposti säästää väärässä paikassa.
Olen tuossa tuuminut noita coppeja. Jokainenhan voi ihan helposti lyijykynää ja viivoitinta käyttäen tehdä ihan itse hyötysuhdetaulukon. Se tehdään seuraavasti. Pystyakseliin kirjoitetaan alhaalta alkaen arvot o-6 ja vakajanalle arvot +7–25. Nyt vain tekemään janoja. Aloitetaan vaikka Keksisen Lexuxsesta jonka lähtöarvo +7 on noin 2,8 ja loppuarvo -15. Tuo -15 on arvo missä Lexuxet ja muut kopiopumput hyytyvät (jos siis vielä toimivat siihen asti mikä ei ainakaan huhujen mukaan pidä paikkaansa) Kallispumpuille voidaan loppuarvoksi laittaa aina -20 ja alkuarvoksi se minkä valmistaja ilmoittaa. Yleensä se on kallispumpuilla 4-5,22. Tosipahalla se vissiin on tuo loppuarvo -25. Siitä vaan vetelemään janoja ja helppo vertailla. En laske sulatuksen aiheuttamaa hyötylaskua koska se sotkee suoraa janaa. Näin meillä enne koulussa tällaisia lasketaan. Varmaan joku tietokonehakkeri nauraa ja sanoo “miksei Erkki käytä softaa joka sen laskee”?. No Erkki osaa laskea näinkin ja tulos on sama. Näin voi laskea hyötysuhteita ja säästöä. Tästä voi sitten todeta, että mitä kalliimpi pumppu niin sitä säästävämpi se on.
Oveer: En kilpailuta täällä hintoja vaan annan tietoa. Hinnan saat selville kysymällä lähimmästä myymälästä mutta huomioi, että vain asiaan keskittynyt liike tuntee kikkoja joita esim, tavaratalossa myytävään pumppuun et saa. Tämä tieto on rahanarvoista. Viittaan alla mainitsemaani toistooni Öölle jossa virke alkaa “yksi tyypillinen virhe tehdään….”
Öö: Kyllä siinä oli huomioitu koko vuosi. Olin vain jakanut sen tasaisesti kuten sähkölaitos tekee. Olet oikeassa siinä että laskutavalla saisi vaikka 7 copin kallispumpulle. Arvioosi syntyy virhe siitä ettet huomioinut kahta ilmoittamaani seikkaa jotka lisäävät hyötysuhteita kalliin eduksi halpaa vastaan. Toistan vielä tämän tärkeän seikan koska sillä ei voi nostaa cop-arvoa mutta se lisää hyötysuhdetta kallispumpun hyväksi. Eli sanoin ” kallis asennetaan optimaalisesti oikeaan paikkaan. Halpapumppu arvioidusti oikeaan paikkaan. Olettaisin tuossa tulevan noin 5% hyötysuhteen lisäyksen laatupumpulle. Ultimatepumpulle ei anneta ohjeita käytöstä. Tämä on tärkeää koska kallispumppukin on hyödytön jos sitä käytetään väärin. Yksi tyypillinen virhe tehdään siinä, että termostaatit jätetään pari astetta alemmaksi kuin ilmalämpöpumpun säätö. Teoriassa tuo on oikein mutta vain asiantuntija tietää sen olevan väärin. Tuolla tavalla säästö jää saamatta. En perustele tuota nyt enempää mutta arvioisin tälle taas noin 5 % lisäsäästöedun kallispumpulle.” Asiantuntijaliikkeestä saa muutaikin samaan hintaan joka siis vielä lisää hyötysuhdetta. En voi joka asiaa eritellä kuitenkaan ja laskentanihan perustuu puhtaasti matematiikkaan jossa parametrit ovat etukäteen määritellyt. Aina on muuttujia jotka muuttavat lopputulosta suuntaan tai toiseen.
Niin ja saatte nämä COP arvot myyjiltä varmaan 100% paikkansapitävinä vähän niinkuin automyyjiltä. En vaan ole vielä nähnyt testiä mitkä on pumppujen Cop arvot vaikka 10 asteen pakkasessa. Siihen asti ne on valmistajien ja myyjien höpinöitä USKOO KEN TAHTOO. Sitten kun näkyy mustaa valkoisella puolueeton vertailu kehukaa sitten omianne lisää.
Eihän kalliissa laatupumpussa mitään vikaa ole, vain sen hinnan kuoletus kun aika tulevaan mahdolliseen säästöön on tosiaan pitkä ja pitkällä matkalla todennäköisyys useampiin euroja kuluttaviin ongelmiin on suurempi.
Asia erikseen heillä joilla ilp on vain viilentäjä ja ilman laadun parantaja eikä ole säästöillä niin väliä.
“Laatupumppu” oikein asennettuna, oikein käytettynä ja hankittuna alle tonnin kaikkine kustannuksineen niin tuntuis aika hyvältä fiktiolta.
Yksi tyypillinen virhe tehdään siinä, että termostaatit jätetään pari astetta alemmaksi kuin ilmalämpöpumpun säätö. Teoriassa tuo on oikein mutta vain asiantuntija tietää sen olevan väärin.
Mikä on oikea tapa?? Itse en laatupumpulla, Pana, ole saavuttanut mainitsemiasi säästölukuja. Tietenkin vertailua on tosi paha tehdä muuttuvien talviolosuhteiden ja sähkön kotitalouskäytön lisääntymisen(?) suhteen.
Olen pudottanut huoneiden termostaatti ohjattua suorasähkölämmitystä 2-3 astetta alemmaksi kuin ILP:n asetus. Marraskuun ensimmäisillä kovilla pakkasilla, n. -20, meni sähköpatterit ekaa kertaa päälle, oli helppo huomata kun vastuksien päälle kertynyt pölykerros kärysi pois. ILP hoitaa lämmityksen lähestulkoon yksin kun pakkasta on alle -20 astetta.
Panalle tuli hintaa n. 900 euroa asennettuna (11/2004) kun kikkaili vähän kotitalousvähennyksellä.
MINÄ hei! http://www.lampopumput.info – foorumilta löytyy testi, missä on testattu -7 asteeseen pumppuja.
Timo. Kuten sanoin tuo on tyypillinen virhe. Tuolla tavalla et varmasti saa säästöä kuin korkeintaan oikeinkäytetyllä Lexuksella. Oikea tapa on pistää muut patterit kiinni. Koitan ihan lyhyesti kertoa miten se käy. Jos ilp on säädetty 24 asteelle ja lämpöpatterit 22 asteelle käy seuraavasti. Ikkunan luona missä lämpöpatterit sijaitsevat, on yleensä alempi lämpötila. Esim. 18 astetta. Ilmalämpöpumppu pitää kyllä huoneen 24 asteisena mutta lämpöpatteri kuluttaa salakavalasti energiaa pitäen seinän ja termostaatin välisen alueen 22 asteisena kuluttaen salakavalasti energiaa eikä säästöä synny. En moiti sinua koska teoriassa tuo on oikein säädetty mutta kokemut myyjä ja asentaja tietää ettei se käytännössä toimi. Eli patterit kiinni ja ilmalämpöpumppu töihin. Talosta riippuen säätö pitää säätää niin korkealle, että asunnossa on oikea lämpötila. Aivan pumpun välittömässä läheisyydessä se on aika korkea mutta jo parin metrin päässä erilainen. Jokainen talo on erilainen ja siksi lämpötolaerotkin erilaiset. Kun pakkanen kiristyy niin jossain vaiheessa tulee se piste vastaan jolloin alkaa olla kylmä. Laita lämpötila ylös ja kytke jatkossa lämmityspatterit astetta ennen kylmäntuloa ja katkaise välittömästi kun lämpötila ulkona on noussut. Yleensä astelukema on -17 astetta ja halpapumpuilla arviolta -13 astetta. Joskus tämä systeemi ei toimi ja silloin on ilmaa kierrätettävä tuulettimilla.
Tämän edellämainitun asian tietää jokainen kokenut asiantuntija. Tämä on vain yksi esimerkki siitä miten hyväkään ilmalämpöpumppu ei tuo säästöä jos se on hankittu ilman asiantuntija opastusta.
Ilmalämpöpumpun asennus ym. tekniikka vaikuttaa päällisin puolin yksinketaiselta mutta se ei ole sitä. Tämä on ala jossa tieto lisää tuskaa ja turha tee-se-itse pohjainen säästö keskittyy väärään paikkaan. Muita vastaavia esimerkkejä olisi 16 mutta en ala tässä selostelemaan.
eli jos mä oikein laskin niin sä meinaat että laatupumulla säästää 450euroo vuodessa eli 37.5 euroa joka kuukausi . Aika kova pumppu millä pakkasilla ton säästön saa.Täs vähän keskiarvoja tän talven keleistä lokakuu +6 marraskuu +3 joulukuu-6 tammikuu-4 helmikuu-8 maaliskuu-8 huhtikuu+3 astetta näin täällä vaasassa tämä talvi lämmityskausi taitaa olla ohi ei tuu säästöö ainakaan 5 kuukauteen et sillai.
Onko noissa on/off malleissa mitään nopeuden säätöä virtaukselle vai toimiiko vain vakionopeudella?
Ja muakin kans kiinnostostaisi tuo viilennyspuoli enemmän, että jos kesällä on sisällä esim. +30 niin onko mahdollista päästä vaikkapa +25 asteeseen tai sitä alhaisempaan lämpötilaan, ja pummpuna vaikkapa tuo Panan PW-18DKE tai sit toi E12. Ja talo on noin 120neliöinen tiilitalo. Kiitoksia.
Öö. Voi kun lukisit tekstini. Sitä ei laskettu millekään pakkaselle vaan oletusarvona käytettiin sitä, että “Jos asunnon lämmityskustannukset ovat tasan 100 euroa”. (Tarkoitan siis kuukaudessa), lämmityskustannukset olisivat vuodessa 12000 euroa eli jaettuna kuukausittain se tekee tasan 100 euroa. Lämmityskustannuksethan voivat olla mitä vaan mutta tässä tapauksessa, että jonkinlainen tulos saataisiin, oli pakko lukita tiettyjä parametreja. Esimerkkinä käytin omia kustannuksiani vaikken sitä maininnut.
Janne. Kyllä niissä on sisäyksikölle eri puhallusnopeuden säätöjä kuten invertterimallissakin. Ainakin tuossa kyseisessä Panassa on.
Ikkunan luona missä lämpöpatterit sijaitsevat, on yleensä alempi lämpötila. Esim. 18 astetta. Ilmalämpöpumppu pitää kyllä huoneen 24 asteisena mutta lämpöpatteri kuluttaa salakavalasti energiaa pitäen seinän ja termostaatin välisen alueen 22 asteisena kuluttaen salakavalasti energiaa eikä säästöä synny.
Tämä pätee tietenkin silloin kun pattereita ohjaava termostaatti on integroitu itse patteriin. Minulla termostaatit on seinällä n. 1,5 mm korkeudella ja 2-3 m. päässä ikkunoista.
niin teoriassa voi säästää mitä vain mut todellisuus on ihan eri todellista hyötyä mä täs yritän selvittää. Mitä luokkaa se on näillä pakkasilla mitä tänäkin talvena on ollut niin tollanen 30 euroo on kuukaudessa jo kova sana puhun nyt noin 50 neliön alasta mut lämmitys kausi on 5-6 kuukautta niin luultavasti säästöt pyörii tos 100-200 euroo vuosi siitä sitä sit voi laskee sen takasin maksu ajan luultavasti lähempänä todellisuutta
Ilmalämpöpumppumyyjä, osaisitko vielä sanoa että onko tuollainen 5kin asteen pudotus mahdollinen 120 neliöisessä talossa juuri tuollaisella panan pw18dke:llä tai e12 pumpulla? Tokihan tämä riippuu monesta tekijästä, mutta jos ihan vaan heität arvion.
Timo: Totta. Säästössä sinun tulee keskittyä muuhun. Patterit pitää kaikesta huolimatta olla kiinni. Se on perusedellytys. Jos et tee näin, et saa säästöä. Lisäät ilmalämpöpumpulle vaikka 30 astetta jos pakko mutta anna ilmalämpöpumpun tehdä mitä se osaa. Tänä talvena säästöt olivat ainakin itselläni yli 50% johtuen sopivista lämpötiloista mutta osaan käyttää sitä oikein. Paikka keskinen suomi. (ei keskisuomi vaan jossain niillä main). Älä piittaa mitä jotkut insinöörit sanovat. Pumppu täysille jos on pakko ja puhallus mahdollisimman suureksi ja ovet auki. Jossei se ole mahdollista niin ilmanvaihtimet huoneisiin. Joko kaksi avointa ritilää tai esim Clas ohlsonista luettelosta sivu 103 erilaisia lämmönsiirtimiä. Jokin sinulla on pielessä. Yleensä se on ollut tuo mistä mainitsin mutta jos termostaattisi oli muualla on myös vikakin muualla. Pääsääntöisesti patterit saavat tuottaa lämpöä vasta -17 asteesta alkaen ja myös sammuvat. Jälkilämmitin pysyy kanssa kiinni tuohon asteeseen asti. Sehän kulluttaa ainakin kilowatin mutta usein kaksikin. Eli saman minkä ilmalämpöpumppu aivan maksimillaan ääriolosuhteissa.
Öö: Jokainen voi itse laskea. Oikein käytettynä ilmalämpöpumpulla saadaan noin 50% säästö lämmityskustannuksilla. Tarkoitan nimenomaan oikein käytettynä ja siten että sillä hallitaan kaikkea muuta paitsi saunaa ja pesutiloja ja kyseessä on suora sähkölämmitys.
Janne. Se todellakin riippuu monesta tekijästä mutta jos rajoitetaan tilannetta siten, että talon ikkunoista ei tule suoraa auringon lämpösäteilyä, eli on sälekaihtimet tai markiisit niin silloin molemmilla se on mahdollista. On toki muitakin muuttujia mutta jos tuo perusparametri täyttyy niin kyllä. Eli E12 kulkee juuri siinä 5 asteen rajalla mutta 18 pumpulla ei pitäisi olla ongelmaa sen ylittämiesessäkään. Yleensä ilmalämpöpumpun hankkija saa kesäkuumalla ihan kunnon kesäflunssan.