Kuu ei ole juustoa. Mutta yksi Jupiterin kuista, Io, varmaankin on. Katso vaikka valokuvaa. Olen varmaankin linkittänyt Nasan päivän astronomiakuvaan ennenkin, mutta menkööt taas. On siellä sen verran hienoja kuvia.
Tiesit varmaan että Stonehenge ja monet muut muinaisten kansojen temppelit suunniteltiin siten, että aurinko paistoi niiden läpi juuri oikealla tavalla tiettyinä juhlapäivinä. Elokuvissa laskevan auringon säteet yleensä osoittavat aarteeseen. Mutta tiesitkös, että Manhattanin pilvenpiirtäjien reunustamat katukuilut ovat vähän kuin nykyajan Stonehenge: niistä voi nähdä auringonlaskun vain kahtena iltana vuodessa, eli 28.5. ja 12.7. Tämänkin opin APOD:in hienosta valokuvasta.
Näyttää aika pilaantuneelta, tuo juustopallo.
Mielenkiintoinen yhteys Stonehenge ja Manhattan, en olisi kuvitellut! Kiitos linkistä, kirjoitin myös omaan blogiin asiasta
http://www.marja-leena-rathje.info/archives/000151.php
Jännä juttu tuo miten aurinko paistaa eri aikoina ja varsinkin kaupunkeihin.
Siitä tulikin mieleeni eräs rakennus, jossa juuri kävin. Se oli ulkoa tylsän näköinen hallintorakennus, mutta siinä oli sisätiloissa paljon lasiseiniä.
Eräs työntekijä kertoi, että kaamoksen aikaan aurinko paistaa kello kahdentoista aikoihin suoraan heidän kahvihuoneeseensa erään toisen sisätilan ikkunoiden läpi. Siis vain ruokatunnin ajan. Paikalla lienee paljon ruokailijoita. Sitä kutsuisin todelliseksi arkkitehtoniseksi suunniteluksi täällä pohjan perillä!