Monet jo varmaan tietävät, että harrastan mm. dekkareiden kirjoittamista omaksi iloksi – en ole vielä koskaan tarjonnut mitään kustantajalle. Kimmokkeen kirjailuun on jo toisena vuonna peräkkäin antanut Nanowrimo, jossa on tänä vuonna paljon suomalaisiakin osanottajia, erityisesti scifistejä. Kuukaudessa kirjoitetaan 50 000 sanaa. Aihe on vapaa, eikä tähtäimessä ole määrä vaan laatu. Tietty joillakin meistä sitä priimaa aina vain pukkaa. :-)
Tällä kertaa ajattelin kolkata muutamia hahmoja vuosilta 1989-1991. (Tai siis murhaaja kolkkaa ne, minä kirjoittajana vain avustan.) Törmäsin kuitenkin muistin lyhyyteen. En enää jaksa palauttaa mieleen tarpeeksi eläviä yksityiskohtia tuolta ajalta. Siitä olen varma, että ennen kännyköitä kaikki oli hankalampaa. Mieleeni on myös elävästi jäänyt hypetys kasinotalouden uhosta ja tuhosta. Sen sijaan monet arjen pikku asiat saavat mieleni tyhjenemään. Tuliko radiosta ohjelmaa yöllä? Mitä yökerhoissa tanssittiin? Joko kaikki söivät pitsaa ja vuokrasivat leffoja Makuunista?
Kuulisin mielelläni lukijoiden muistelmia tuolta ajalta!