Pinserin Sami Köykkä pääsi tänään vastaanottamaan valtion tiedonjulkistamispalkintoa muiden sukellus.fi:n tekijöiden kanssa. Tässä palkinnon myöntämisen perustelut kiinnostuneille:

Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto myönnetään

toimitusjohtaja Alex Niemiselle, toimittaja Petri Ahoniemelle, sukellusyrittäjä Janne Miikkulaiselle, järjestelmäinsinööri Matti Anttilalle, IT-asiantuntija Sami Köykälle, projektijohtaja Mimmu Pekkaselle ja urheilusukeltaja Kalle Valkamalle nopeasta ja ammattimaisesta kriisitilanteen verkkotiedotuksesta internetsivuston www.sukellus.fi välityksellä.

Internetin merkitys tiedonhaun välineenä on kasvanut erittäin voimakkaasti 1990-luvulta lähtien. Sisältötietoa eri asioista on tarjolla hyvinkin runsaasti, mutta tiedon käyttöön ja luotettavuuteen liittyy monia ongelmia. Internetin kiistattomimpia etuja ovat sen nopeus tiedonvälityksessä, sen laaja kansainvälinen kattavuus ja mahdollisuus päivittää esitettyjä tietoja nopeasti.

Sähköisten tietopalveluiden tuottaminen kansalaisille on yksi kansainvälisen ja suomalaisen tietoyhteiskunnan kulmakivistä. Yhteiskunnan palvelutarjonnassa erityisen tärkeää on kehittää peruspalveluiden lisäksi sellaisia toimintamekanismeja, jotka hyödyntävät internetin parhaita ominaisuuksia tiedonvälityksessä.

Kaakkois-Aasian tsunamikatastrofin suomalaisessa tiedotuksessa www.sukellus.fi –verkkosivusto osoitti erinomaisella tavalla internetin välityksellä tapahtuvan osaavan ja nopean tiedonvälityksen vaikuttavuuden. Verkkoviestinnän vahvan ammatillisen osaamisen ansiosta www.sukellus.fi kykeni nopeasti sekä kokoamaan tietoa että päivittämään sitä olosuhteiden jatkuvasti muuttuessa. Ammattimaiseen toimintaan kuului myös kyky ottaa olosuhteiden edellyttämällä tavalla huomioon tietosuojaan liittyvät kysymykset. Verkkotiedolle ominaisella tavalla myös käyttäjät löysivät hämmästyttävän nopeasti tietoa tarjoavat sivustot, jotka useimmille olivat olleet aikaisemmin vieraat.

Ennen kaikki oli paremmin, eikös juu? Elokuvissa oli sitä jotain, musiikki ei ollut aina sitä samaa ja tietokonepelit keskittyivät olennaiseen. Tai ehkä ei.

Mutta ennen ainakin oli paljon helpompaa löytää hyvää sci-fi-kirjallisuutta. Kirjaston ja kirjakaupan hyllyt olivat täynnä toinen toistaan parempia sense of wonder -elämyksiä tarjoavia eepoksia. Sitten joskus 90-luvun puolivälissä alkoi äkkiä tuntua siltä että kaikki on luettu ja tarjolla oli enää väljähtäneitä jatko-osia.

Nyt heräsi kuitenkin taas tarve lukea futuristisista teknologioista, syvästä avaruudesta ja uusista perspektiiveistä. Kirjoitetaanko nykyisin enää hyviä tieteiskirjoja? Hyvät lukijat, kirjoittakaapa kommentteihin vinkkejä seuraavaa kirjakauppakäyntiäni varten. Fantasiakirjojen suosittelijat älkööt vaivautuko – Harry Potterit saavat riittää siltä osastolta.

Maantieto ja kartat ovat aina kiinnostavia, siksi net.nytistä löytyneen Wetter.de:n pääkaupunkipelin kanssa kului monta hauskaa hetkeä. Vielä hauskempi oli Geosense, jossa samanlaista peliä voi pelata myös maailmankartalla ja kaksinpelinä toisia saitin käyttäjiä vastaan! Eikä pidä unohtaa kotimaista vastinetta, Kuntavisaa.
Continue reading →

Sukellus.fi:n tiedotustoiminta viime joulukuun Aasian luonnonkatastrofin aikana on saanut tunnustusta. Tietoasiantuntijat ry palkitsi blogin Vuoden tietoteko 2004 -kunniakirjalla tietoammattilaisten parhaiden käytäntöjen mukaisesta toiminnasta.

Hieman samaan asiaan liittyy myös uutinen valtioneuvoston kanslian asettamasta työryhmästä, jonka tehtävänä on selvittää internetin hyödyntämistä kriisitiedottamisessa. Spontaanisti alkaneella toiminnalla näyttää olevan kauaskantoisia seurauksia…

Helsingissä käydessäni oli tarkoitus käydä katsastamassa Control Freak, taiteilija Eija Keskisen näyttely Kaapelitehtaan galleriassa. Olen kuitenkin hajamielinen ja lähdin matkaan maanantaina. Niinpä jouduin tarkastelemaan teoksia lasiseinän takaa… ne vaikuttivat etäämpääkin kiinnostavilta. Keskinen pohtii tällä kertaa töissään “missä on vika kun mikään ei tunnu riittävän”.

Kaapelitehtaalla poikkeaminen ei muutenkaan ollut turhaa, sillä samalla tulin tutkineeksi viereisen tilan taidemyyntinäyttelyn. Ilokseni löysin runsaasti kiinnostavia teoksia, joita taiteesta innostuneet voivat hankkia myös korottomalla osamaksulla. Hevosaiheisen taiteen harrastajana pistin erityisesti merkille Paula Nurmisen Iloisen ponin ja Eeva-Liisa Mölsän keraamiset hevosveistokset.

Pikkulinnut ovat tuottaneet meille vuosien varrella paljon iloa ruokailemalla puusta riippuvalla lintulaudalla. En tiedä, tarvitsevatko luontokappaleet varsinaisesti tarjoamiamme herkkuja täällä taajaman keskellä. Iloisesti ne ovat kuitenkin parveilleet omenapuussa ja palkinneet kauniilla laulukonserteilla pähkinöistä ja jyvistä.

Nyttemmin kuitenkin harakat ovat keksineet, miten lintulaudasta saa keikautettua ruokintakelkan. Ne heittävät pähkinät maahan ja rohmuavat kerralla kaiken. Ennen kultainennoutajamme pelotteli niitä ikkunassa terhistelemällä, mutta sittemmin harakat ovat käyneet niin röyhkeiksi, että Totti jaksaa vain katsella niitä kyllästyneesti sohvalta.

Onkin sydäntäsärkevää nähdä, miten pikkulintu toisensa jälkeen joutuu kiertelemään tyhjän ruokintapaikan ympärillä. Kaiken huipuksi harakat vielä tekevät ylilentoja koettaen pelotella muut linnut pois.

Tarvittaisiin siis jokin pitävä ratkaisu, harakkavarma ruokinta-automaatti. Mielelläni kuulisin myös keinoja, joka pelottaa harakat, mutta ei pikkulintuja.

Mikael Hytönen, Elina Knihtilä, Mika Häkkinen, Kimi Räikkönen, Tarja Halonen, Jari Sarasvuo, Juhana Helmenkalastaja ja Mervi Tapola. Mitä yhteistä?
Continue reading →

Tänään alkavat taas Tampereella filkkarit. Varsinkin kilpailusarja on aina ollut täynnä iloisia yllätyksiä. Muutaman tunnin oleskelu pimeässä salissa valkokankaalle vyöryvien lyhytfilmien parissa tarjoaa enemmän yllätysmomentteja kuin mikä tahansa megaluokan traileri (linkki via Kasa -spoilerivaroitus SW-faneille :-)). Pinseriraati suosittaa vuosien kokemuksella myös arkistojen aarteita. Ja erikoisnäytöksiä. Ja kaikkea, mitä mukaan vain saa mahdutettua – sekä sitä erityistä kansainvälistä tunnelmaa, joka hetkeksi muuttaa Tampereen kuin toiseksi kaupungiksi.

Pinserin roskakommenttifiltteri oli äitynyt toimimaan hieman liian tehokkaasti, joten kommenttien lähetys oli parisen päivää rikki. Nyt homma toimii kuitenkin taas entiseen tapaan, joten kaikki kommentit ovat tervetulleita. Kiitoksia viasta ilmoittaneille!
Continue reading →

Jonkin aikaa on taas tullut painiskeltua ruoka-aiheisen käännösprojektin parissa. Täytyy ohimennen kehua Raholan syötäviä sanoja, josta on löytynyt monenlaista termiapua jo vuosien ajan. Sivusto varmasti ansaitsisi oman laajan juttunsa, mutta olen tällä ja ensi viikolla hieman kiireinen.

Vauhdin myötä myös karmeiden typotusten määrä on lisääntynyt räjähdysmäisesti. :-) Vai mitä arvelemme äsken kirjoittamastani lauseesta: “greikkalainen ruoka, joka koostuu kiksiherneistä, valosipulista jaa seesamitahasta (hummus)”.