Hurricane Dennis

Originally uploaded by Pandarine.

Hurrikaani Dennis lähestyy Floridaa, Alabamaa ja Mississippiä moukaroituaan Kuubaa. Myrsky on osoittautunut voimakkaaksi joten tiedossa voi olla jopa viimesyksyisen Hurrikaani Ivanin veroista tuhoa.

Ylläoleva kuva on poimittu Flickristä, jonka kautta näkee ajantasaista kuvamateriaalia paikallisilta ihmisiltä. Kun klikkaat kuvaa, pääset selailemaan kuvan napanneen Pandarinen tuoreimpia valokuvia. Sitä kautta pääset edelleen katsomaan muidenkin käyttäjien hurrikaanikuvia seuraamalla kuvien luokituksia (tageja). Kansalaisjournalismia parhaimmillaan? Olen viime aikoina ollut erittäin innostunut Flickristä ja pyrin kirjoittamaan siitä lähiaikoina enemmänkin.

Siellä täällä netissä löytyy linkkejä, joita klikkaamalla Google Earth avautuu ja rullaa maapallon linkin osoittamalle kohdalle. Linkit vaikuttivat niin hauskoilta että päätin opetella itsekin sellaisen tekemisen. Tässä sama tieto lukijoillekin!

Näin teet linkin Google Earthiin:

1. Rullaa kartta haluamaasi kohtaan ja asettele kallistukset ja pyöritykset sopivaan asentoon.
2. Tee uusi Placemark sivun alareunan nuppineulapainikkeesta. Voit siirtää nuppineulan oikeaan kohtaan tarttumalla ja siirtämällä.
   
3. Täytä haluamasi tiedot avautuneeseen ikkunaan (linkin nimi, lisätietoteksti jne). Kun painat OK, kirjanmerkki ilmestyy vasemman reunan My Places -valikkoon.
4. Klikkaa vasemman reunan valikosta juuri tekemääsi kirjanmerkkiä hiiren kakkospainikkeella ja valitse ponnahdusvalikosta Save As. Kirjanmerkki on kmz-päätteinen tiedosto – anna sille nimi ja tallenna se tietokoneellesi johonkin sellaiseen paikkaan mistä löydät sen seuraavassa vaiheessa.
5. Siirrä kmz-tiedosto nettisivuillesi (samalla tavalla kuin siirtäisit kuvia tai mp3-tiedostoja) ja tee siihen linkki. Esimerkkinä kuvassa tekemäni linkki: holmenkollen.kmz.

Jos olet Macin tai Linuxin käyttäjä tai Google Earth ei muuten jaksa pyöriä koneellasi, voit tehdä linkkejä kaksiulotteisiin karttoihin.

1. Mene Googlen kaksiulotteisiin karttoihin osoitteessa maps.google.com.
2. Etsi haluamasi paikka kartalta hakusanoilla, vierittämällä ja zoomailemalla.
3. Kun näyttö esittää haluamaasi kohtaa, kopioi sivun osoite kohdasta Link to this page. Voit esimerkiksi klikata sitä hiiren kakkospainikkeella ja valita Copy Link Location. Tärkeää: älä kopioi selaimen osoiterivillä olevaa linkkiä, se näyttää väärään paikkaan.
4. Tee linkki juuri kopioimaasi osoitteeseen: Holmenkollen.

Nytpä voit näyttää helposti lukijoillesi erilaisia paikkoja kartalta.

Lontoon terroristi-iskujen aikana istuin palaverissa ja olin autuaan tietämätön maailmalla sattuneesta pahasta. Ulos astuessa kännykkää avatessani näin Riitan lähettämän tekstiviestin. Helsingistä kotiin ajaessa kuuntelin BBC Worldia niin pitkälle kuin Yle Capital FM kuului autoradiosta.

Joku ihmetteli miksi Pinseri ei ollut reagoinut uutiseen millään tavalla. Meistä tuntui että ei ollut mitään uutta kerrottavana. Wikinewsin uutinen sisälsi kaiken oleellisen tiedon. Wikipedian tietoartikkeliin suodattuu tapahtuman historia. Kuvia löytyy Flickristä (katso tuoreita kuumia luokituksia). Kaikki netin uutissaitit sisälsivät päivittyvää tietoa.

Mutta blogitkin ovat käsitelleet asiaa: Blogilistan haku termille lontoo* löytää liki 200 Lontoosta viime aikoina puhunutta blogia.

Siitä taitaa olla aikaa kun olen viimeksi lähettänyt tänne kuvia Totista. Tässä siis yksi. :-)

Kesän ensimmäinen ukkonen yllätti matkalla Helsingistä Kangasalle. Komeita salamoita, jyrinää, veden ropinaa.

Ja kuvien lähettäminen Flickristäkin näyttää sujuvan aika näppärästi.

Google Earth on kuin huume. Voisin viettää tietokoneen ääressä tuntikausia lennellen ympäri maapalloa ja katsellen yhä uusia paikkoja. Ohjelman monipuolisuus ei lakkaa hämmästyttämästä. Kun aikoinaan ensimmäisen kerran kallisti kuvaa ja näki pinnanmuodot, oli aivan ällikällä lyötynä. Jatkuvasti parantuva kuvien tarkkuus mahdollistaa todellisen nojatuolimatkailun.

Pystyin lentämään takaisin Death Valleyyn, jossa oli hiljaisuus suhisi korvissa:

…tai kokeilla lavastaa ottamani valokuvat uudelleen. Virtuaalinen Bolzano:

…ja vertailun vuoksi aito:

Tänään tajusin, että palvelusta löytyy myös tieinformaatiota – koko Suomen tiestö piskuista kotikatuamme ja mökkitietä myöten on näkyvissä. Käytössä lieneekin todennäköisesti sama tiestöinformaatio kuin GPS-vastaanottimessani. Alla esimerkki Helsingin keskustasta:

Googlen karttaohjelmiston ympärille syntyy uusia palveluita kuin sieniä sateella. Parhaista nähtävyyksistä on kerätty hakemistoja, esim. Google Sightseeing ja Sightseeing with Google Satellite Maps. Jälkimmäinen sisältää linkkejä, joiden avulla Google Earthin kartan voi pyörittää suoraan haluttuun kohtaan yhdellä napsautuksella. Suomestakin on listattu lukuisia linkkejä, joiden avulla voi löytää läheltäkin mielenkiintoisia nähtävyyksiä. Vaikkapa Söderfjärdenin meteoriittikraatterin Vaasan läheltä. (Google Earth -linkki)

Google Earthin maksullinen versio osaa keskustella myös GPS-vastaanottimien kanssa. Nettiyhteydellä ja GPS-vastaanottimella varustettu kannettava tietokone olisi esimerkiksi autossa tai patikoidessa kerrassaan ylellinen nörttilelu.

Sama ajatus on varmasti tullut muillekin mieleen. Eikä kestänyt kauaakaan kun kännykkään saatiin ensimmäinen Googlen satelliittikarttoja hyödyntävä sovellus: Mobile Gmaps. Tavallisella GPRS-yhteydellä varustetulla puhelimilla karttojen lataus on ehkä hieman vielä nihkeää, mutta tämä on mainio esimerkki siitä, millaisia palveluita paljon parjattu 3G-verkko mahdollistaa matkapuhelimiin.

Kun ohjelman kytkee G-force-navigation -tilaan, maapallolla voi liikkua ikään kuin lentosimulaattorilla. Kun sijoitan itseni n. 10 kilometrin korkeuteen ja sysään hiirellä näytön rullaamaan hitaasti eteenpäin, näkymät ovat samanlaiset kuin lentokoneen ikkunasta. Nostamalla korkeutta 200 kilometriin, voin katsella maapalloa sellaisena kuin avaruussukkulan lentäjät sen näkevät.

Kiinan muuria en vielä löytänyt, joten en ole voinut tarkistaa pystyykö sen näkemään avaruudesta kuten urbaani legenda kertoo. Avaruuteen näkyy kyllä monenlaisia muita ihmisen luomia rakennelmia, kuten Kiinan rannikon riisiviljelmät:

Loppuun vielä pari kuva-arvoitusta. Kuka arvaa, missä sijaitsee tämä värikäs mosaiikki:

Ja mitä ja missä ovat nämä kuuden kilometrin korkeudesta kuvatut ufojen laskeutumisalustoilta näyttävät ympyrät:

Aiheeseen liittyen, kannattaa lukea nimimerkki zachen kommentti tuhatsanaa.net-blogin kommenttipalstalta.

Digitodayn toimittaja Tuomas Karhu matkustaa junalla Siperian halki ja kirjoittaa matkastaan blogia. Tätä kirjoittaessa juna on kahden päivän päässä Vladivostokista, ja sieltä tullaan vielä takaisinkin.

Moskova-Vladivostok on mielenkiintoista luettavaa, mutta ehkä hieman toisista syistä kuin muut matkailublogit. Tuomas ei ole nimittäin tainnut vielä kertaakaan kuvailla junan ikkunasta avautuvia maisemia tai ylipäätään sitä, millaista Siperiassa on. Sen sijaan ruoka- ja juomatarjoilusta sekä samassa junassa matkustavasta puolalaisesta Annasta on saatu kuulla paljonkin:

Ravintolavaunussa on pari muuta asiakasta minun ja Annan lisäksi. Taustalla soi hiljaa venäläinen musiikki.
(Moskova-Vladivostok, 5.7.2005)

Blogista onkin muodostumassa kuumien kesäpäivien internet-saippuaooppera jota on ihan pakko seurata säännöllisesti.

Aiemmin visioin äänimaisemablogia joka julkaisisi säännöllisesti päivän luonto/kaupunkiäänen. Idea ei näemmä ollut mikään uusi: 100 äänimaisemaa -projektissa pyydettiin suomalaisia luetteloimaan heille tärkeitä äänimaisemia. Varsinaisia äänitiedostoja tuolla ei vielä ole, mutta monia mielenkiintoisia kuvauksia löytyy – joukossa sellaisia jotka herättävät itsellä välittömästi muistoja omista äänimaisemista.

Projekti päättyi kesäkuun lopussa, mutta listaanpa tänne omia äänimaisemiani läheltä ja kaukaa jotka tulivat mieleen sivustoa selaillessa.

Fouga Magister lakeuden yllä: etäinen kimeän vinkunan ja jyrinän yhdistelmä jota kuuli kirkkaina talvipäivinä Etelä-Pohjanmaan jäisten lumikenttien yllä. Ääni tuli Kauhavan lentokentällä tukikohtaansa pitävästä Fouga Magister -suihkukoneesta.

Ahkera naapuri: hiljainen ruohonleikkuukoneen ääni joka tulvii avoimesta ikkunasta helteisenä aamupäivänä. Minä nukuin lomalla pitkään, naapurit jo ahkeroivat.

Jäätelöauto: pi-pi-pi-pim pi-pi-pi-pim pi-pi-pi-pim. Jo useasti kaukaa kaikunut ääni kuuluu voimakkaana lähiristeyksestä. Totti innostuu, juoksee paikalle, hyppää melkein syliin. Jäätelöostoksille!

Music for Toyota: bum bum bum bum bubububububu bum. Tien päässä asuva poika ajaa ohi tuunatulla autollaan ja subbari raikaa teknobiittiä.

Ukkosen jälkeen: aurinko pilkistää ohi menneen mustan pilven takaa. Kirkas valo märässä maisemassa tekee huikean kontrastin. Autojen renkaat suhisevat. (mp3, 60 kb)

Puut puhuvat: tätä voi kuulla kahdessakin paikassa. 30 asteen pakkanen saa vieressämme olevan mäntymetsän naksumaan. Muir Woodsin korkeat punapuut naksuivat myös jatkuvasti. Tämän äänen olen onnistunut taltioimaan kuvan kera (DivX-video, 380kb). Saatavilla myös lisää ääni- ja kuvamaisemia Kaliforniasta.

Reverssit: lentokoneen pyörät osuvat kiitorataan (thump, thump), siipien jarrulaipat avautuvat kuin kovakuoriaisen siivet (kovaa kohinaa), suihkukoneen moottorit käännetään reverssille (kaikenpeittävä suhahdus) ja lopuksi lentokoneen jarruttaa pyörillään (laahaavaa rahinaa). Olemme ulkomailla (Windows Media File, 1,4 megatavua). Saatavilla myös lisää ääni- ja kuvamaisemia Italiasta.

Kiskot laulavat: kesätyö rautateillä, resiinalla keskelle ei-mitään nostelemaan ratapölkkyjä. Terva tuoksuu. Kisko alkaa suhista metallisesti. Ääni voimistuu jatkuvasti ja pian juna onkin kohdalla. Tälle äänelle on sukua Lontoon metron äänimaisema: tunnelista tulee viileä tuulahdus, kumea jylinä alkaa kuulua, metrojuna saapuu kolisten asemalle (mp3, 60 kb). Sounddogista löytyy lisää äänimaisemia esim. hakusanalla “London”.

Kuusamo

Papapapapaapapa
papapapapapaa
papapapaaaaa
Kuusamo
papapapapaapaaaaaaaa
Paapapaapapapapapaaa.

Täällä etsitään kaameimpia käännösbiisejä. Sen kisan voi voittaa vain yksi kappale: Dannyn esittämä suomicover ”Africa”-biisistä. Miksi? Papapapaapapa? Onko syynä kertosäkeen hillitön pakkotoisto? Vai sormi pystyssä saarnattu teksti:

”Helsinki.
Savuinen, sumuinen kaupunki.
Ihmiset ei tunne edes naapuriaan.
Kaikilla on kiire,
harva täällä hymyilee.
Näkymättömät laudat nykivät ja repivät sätkynukkeja,
jotka poukkoilevat kuin saaliskalat sumpussa.
Kaikilla on kiire ei minnekään.”

Laudat? Vai langat? Jokin repii sätkynukkeja, sillä… ”Kuusamo… Helsingissä ei asu enää helsinkiläisiä. On vain joukko yksinäisiä, ja heitä on monta, liian monta. En tahtoisi olla yksi heistä. Tahdon olla vapaa, ja hengittää havun tuoksua”. Juu, ”ainoa, lie paikka vailla vainoa…” Nyt, viimein, ymmärrän sen, on: ”Kuusamoo, nyt kutsuu mua Kuusamoo…”

Sitten kun podcast-fani ei jaksa enää kuunnella ajankohtaisista aiheista tai musiikin kuluttaja on kyllästynyt kovalevypoppiin, on aika alkaa sivistää itseään. Tuntemattomaksi jääneen unkarilaisen sivulta löytyy Nobel-palkitun fyysikon, Richard Feynmanin luentosarja mp3:sina. Täytyikin laittaa wget töihin ja imuroida kaikki jaksot itselleen ennenkuin tämä aarre katoaa verkosta. Mainion saitin löysi Jarno.

Jotta ei menisi ihan podcast-hehkutukseksi koko viikko, tässäpä juttu vuoden 2005 logojen suunnittelun trendeistä. Pni:n suunnittelema Pinseri-logo vaan ei vanhennu millään ja on mielestämme edelleen tosi upea.

Ja loppuun vielä karttafriikin linkkivinkki: Google Earth. Tästä on moni jo ehtinyt kirjoittaa ja kehua, mutta lisäänpä minäkin rikkani rokkaan. Google Earth on juuri niin upea kuin olet kuullut kehuttavan. Kannattaa kokeilla.