Vielä kymmenen vuotta sitten olohuoneen nurkassa nököttävä kotiteatteriksi kutsuttu laitekasa koostui perinteisistä tuotemerkeistä, kuten Sony, Pioneer, Yamaha tai Akai. Mustanpuhuvat laatikot olivat sitä uskottavampia, mitä raskaampia ne olivat ja mitä paksummat hifitassut niiden alla olivat.
2000-luvun puolivälissä uudet laatikot valtaavat tilaa vanhoilta ja nimet ovat jotain ihan muuta kuin perinteistä raskasta hifiä: Humax, Joytech, Snazio, Linksys, LG, Logitech… ja kaikenkukkuraksi vielä Microsoft.
Eipä olisi tätäkään uskonut jos olisi joku sitä minulle väittänyt.
Mutta entäpä jos tähän tupsahtaisi nyt aikamatkaaja vuodesta 2016? Mitä sellaista hän voisi sanoa, jota en uskoisi?
“Microsoftin käyttöjärjestelmä on nykyään tosiaan pelkkä käyttöjärjestelmä johon asennetaan tarvittavat ohjelmat, ei niin että valmiina pakko olla kaiken laista tilkettä.Sen lisäksi Microsoftin tuotteissa ei ole enää lainkaan bugeja tai tietoturva-aukkoja…” ai niin vekottimien…
“Sormenjälkitunnistimet ja silmäskannerit ovat niin kehittyneitä, ettei luottokortteja tarvita enää lainkaan.”
No oikeastaan tuonhan voisi melkein uskoa, mutta ei ihan ehkä…
Tai miten olis seuraava…
10v kuluttua kodin elektroniikan tiedonsiirtoon käytettyjen RF-linkkien on todettu aiheuttavan biologisia muutoksia kehossa ja siksi perinteinen IR-kaukosäädin on tavallaan tullut takaisin. Eli uutena trendinä kodeissa on mahdollista saada joka laitteeseen “optinen WLAN”, joka perustuu huoneen pintojen kautta heijastuvan hajavalon modulointiin.
Tämä on lisäksi tietoturvallinen ratkaisu, koska asunnon ulkoseinät rajoittavat tehokkaasti kotiverkon kantamaa.
Miten minulle tuli 2000-luvun puolivälistä mieleen 2500-luku… Saapa nähdä, kuinka Microsoftilla silloin potkii.
Nyt en oikein ymmärrä?
Miten Humax, Joytech, Snazio, Linksys, LG, Logitech etc. liittyvät kotiteatteriin mitenkään?
Ainut tuotemerkki, mikä minulle näin äkkiä tulee mieleeni, mikä voisi näkyä kotiteatterissa on Bösendorfer, mutta ei siinäkään tarvi nimen näkyä, kun kerran ollaan kotona.
Digiboksi, scart-jakaja, DVD/stream-toistaja, WLAN-adapteri, näyttö, kaukosäädin :-)
Eihän tuolla roinalla ole mitään tekemistä kotiteatterin kanssa.
Petja, ei ainakaan musiikkiteatterin (vrt. linkkisi), se on ihan totta.
Olisikohan tuossa kyseessä enemmän tilastollisesta ilmiöstä ?
Uskoisin itse että edelleen sen harrastajasegmentin kotoa jotka jo 10 v sitten virittelivät kotiteattereita ja olivat enemmän äänenlaadun perässä löytyy sitä samaa Pioneerin, Yamahan, Harman Kardonin, Marantz:n tai muiden vastaavien valmistajien rautaa mutta DVD:n arkipäiväistyessä on tähän päälle tullut koko joukko ei-niin-hifistisiä kuluttajie joille on tärkeämpää halpa hinta, vakuuttava määrä kirjainyhdistelmiä laitteen kyljessä ja vähintään 5.1 kaiutinta huoneennurkissa kuin muut äänelliset elementit ?