Viime aikona olen painiskellut tekstin parissa, joka vilisee kuninkaita, pyhimyksiä, Raamatun kirjoja ja henkilöitä sekä paaveja. Voisiko joku kertoa, miksi näiden kaikkien nimet järjestään pitää yhä edelleen vääntää suomenkieliseen asuun?
OK, ymmärrän, että 1800-luvulla talonpoika-Matti ja hänen Liisa-vaimonsa hahmottivat huonosti ulkomaan elävien kieltä. Mutta tuleeko koskaan pistettä, jossa voisimme tunnustaa edistyksen edistyneen ja siirtyä käyttämään ihmisten aivan oikeita nimiä?
Eipä kai. Voi vain kuvitella sitä huudon ja melskeen määrää, joka seuraisi tuollaisesta käännösstrategiasta. Kyrsii, joskus kyrsii, vaikka työtäni rakastankin. Onneksi on sentään Wikipedia luetteloineen luetteloista. Voi vain kuvitella moista projektia ilman internetin vapaaehtoisia puurtajia.
Ehkä me suomalaiset ollaan niin typeriä. Eräs suomalainen viikkolehti kääntää ulkomaisten televisiokanavien ohjelmatiedoissaan jopa kaikki ohjelmaotsikot suomeksi. Myös sellaisista ohjelmista, joita ei meillä koskaan ole nähty. Hieno ajatus, ollaan me niin typeriä. Lopputuloksena ei ohjelmatiedoista huolimatta tiedä mitä sieltä kanavalta oikeasti tulee, kun eihän se kanava itse niitä lehden keksimiä käännöksiä käytä.
Kuuntelin eilen Helsingistä kotiin ajaessani radio-ohjelmaa, jossa keskusteltiin kirjasta nimeltään Alicen seikkailut ihmemaassa. Kuulosti kieltämättä hieman erikoiselta aluksi…
Huomattakoon kuitenkin, että suomentaja on Alice Martin eikä esimerkiksi Liisa Martti. :-)
Sitten herää tietysti myös kysymys siitä, mitkä ovat niitä oikeita alkuperäisiä nimiä. Kuinkahan monelle esimerkiksi on esimerkiksi tuttu animaatioelokuva nimeltään 千と千尋の神隠し? Riittakin tykkäsi siitä :-)
Tai se, että miten paljon totuutta on Dan Brownin kertomuksessa מרים המגדלית:sta.
(Saapa nähdä, tulevatko merkit oikein läpi :-)
Hah, oikeassa olet tavallaan. Minua ei niinkään sureta oma vaivani, kuin se miten hankalaa lukijoiden on myöhemmin hankkia lisätietoja, kun kaikki nimet ovat tietyllä tapaa “peitossa”. Mutta kyllä nuo tähän laittamasi nimet antavat toivoa, että en tee tekstissä pelkkää tuhoa. :-)
Itse uskon, että tulevien kunikaallisten nimiä ei enää väännetä suomalaeen muotoon, vaan että Walesin prinssistä tulee – jos siis tulee – kuningas Charles kuinka-mones-se-sitten-onkaan.
Toisaalta, tunteepa englaninkielinen wikipedia ruotsin aikaisempia kuninkaita nimellä Charles, ja vasta nykyisen nimellä Carl. Eli ei tuo ole pelkästään suomalaisten helmasynti.
Niinpä niin, jotenkin on vaikea hahmottaa Kaarle III:tta ja Kamilla-kuningatarta nykyaikaan. Voihan tietysti olla, että seuraava kuningas on esimerkiksi Vilhelm V…
Muistelen lukeneeni juuri parin viikon sisällä jutun, jossa kerrottiin, että kielitoimisto (?) ei enää kääntäisi/suosittelisi käännettäväksi “uusia” kuninkaallisia.
Kuten tavallista, en kuollaksenikaan muista, missä julkaisussa asiaa kerrottiin.
Kielitoimiston sivulle http://www.kotus.fi/kielitoimisto/ ei pysty tekemään sivukohtaisia linkkejä, mutta usein kysytyistä nimistökysymyksistä löytyy näkemys tähän Charles vai Kaarle -ongelmaan: “Suomen kielen lautakunnan suosituksen mukaan käytetään tulevien eurooppalaisten hallitsijoiden nimiä sellaisenaan mukauttamatta suomen kieleen. Suositus ei koske historiallisia nimiä takautuvasti.”
Mainiota. Minusta tuo “Vilhelm V” sopiikin paremmin vaikkapa bändin nimeksi. Toisaalta saamme kai olla kiitollisia, että vaikka emme pääse oikomaan koukeroita takautuvasti, meillä sentään ei ole esimerkiksi Englannin kuninkaita Vilho I ja Vilho II riesanamme. :-)
Jos on tarvis tietää paaveista tai kuninkaista, niin mailia mulle..
Jep, Petja. Laadin tässä juuri sähköpostikirjelmää, jossa pyydetään kertomaan, salamurhattiinko Paavi Pius XI. Mutta se oli toisaalta ennen kuin vaeltelit Vatikaanissa kalanruototweediin pukeutuneena ja naputellen ratsastuspiiskalla Aigle-saappaitasi.. Joka tapauksesa otaksun, että tiedät kuoliko Diana vai elääkö hän salanimellä jossain päin Ranskaa… ;-)
Tämä on helppo
Ambrogio Rattia ei murhattu, mikä sinänsä on sääli.
Vatikaanissa en ole ollut koskaan kalanruototweedissä, vaan valkoisessa valkoisessa villapuvussa. Tosin kerran taisin olla siellä Sienan vaakunaväreissä.
Walesin Ruhtinatar Diana kuoli, toki olisi voinut kuolla hieman aikaisemmin.
Nämä käännösnimet ovat kieltämättä hankalia. Nimet väännetään omaan suuhun sopivaksi. Nyttemminhän on esimerkiksi Mumbai ottanut takaisin alkuperäisen nimensä, eikä kartoissa lue enää englantilaisten siirtomaaherrojen antamaa Bombayta. Itse yritän hallita tällähetkellä Budapestissä kuninkaalliset ja paikannimet unkariksi, englanniksi ja toisinaan suomeksi, mikäli suomalaisissa kirjoissa nimet on käännetty. Muistaakseni suomessakin monella rannikkopaikkakunnalla katuluetteloineen on nimi ruotsiksi ja suomeksi.