Bokeh

Kun jotain asiaa harrastaa tarpeeksi pitkään, alkaa törmätä hifistelyyn. Tiedättehän viininharrastajien mielikuvitukselliset adjektiivit ja musiikinharrastajien kultakaapelit? Tänään törmäsin aivan uuteen valokuvausalan termiin: kameran optiikan bokehiin. Siitäpä saamme oivan Pinserin sanan viikonvaihteeksi.

Bokeh: valokuvassa olevien epätarkkojen alueiden esteettiset ominaisuudet. Kun valokuva on otettu käyttäen suurta aukkoa, se sisältää tarkan alueen sekä epätarkan etu- ja taka-alan. Se, miltä epätarkalla alueella olevat kohteet näyttävät (sen lisäksi että ne ovat epätarkkoja) on bokeh.

Bokehiin vaikuttavat mm. käytetyn kameran objektiivi, aukon asetukset ja himmentimen muoto. Jos esimerkiksi himmentimen aukon reunus on kulmikas, valokuvassa olevat epätarkat valopisteet näkyvät kulmikkaina. Hyvä bokeh on muodoiltaan pehmeä jolloin se vie huomion pois valokuvan epätarkoista alueista ja kohdistaa sen varsinaiseen kuvattavaan kohteeseen.

Rolls-Royce hood ornament

Tämän kuvan Bokeh on pyöreäreunainen, mutta suhteellisen terävä.

Nykyaikaisella digitaalipokkarilla on melko vaikeaa saada aikaan tyylikästä bokehia, tai epäteräviä alueita ylipäätään, koska pokkarin pienikokoinen sensori tuottaa väkisin kuvia joissa on suuri syväterävyys.

Jos haluat saada aikaan kuvia, joissa on epätarkka tausta eli pieni syväterävyys, kokeile kytkeä kamerasi makrotoiminto päälle ja zoomata mahdollisimman kauas (vaikka kuvaisitkin lähellä olevia asioita – ota tarvittaessa pari askelta kauemmas). Jos kamerassasi voi asettaa aukon (Av-moodi), kytke se mahdollisimman suureksi (eli mahdollisimman pieni numero). Tämän jälkeen voit tutkia, millaisen bokehin kamerasi tuottaa.

Jos kamerasi ei tahdo tuottaa tarpeeksi epätarkkuutta, ei hätää. Nykyaikainen valokuvaaja käyttää silloin Photoshopin Lens Blur -filtteriä. Sen avulla on mahdollista lisätä kuvaan syväepäterävyyttä juuri sellaisella bokehilla kuin haluaa.

bokeh2

Esimerkiksi tähän Totti-kuvaan on lisätty syväepäterävyyttä taustalle n. 80% ja lähemmäs n. 18%. Epäterävyyden bokeh on 8-kulmaisesta sulkimesta, jonka lehtien kaarevuus on 13. Kirkkaiden kohtien maksimikirkkausasetuksia on säädetty myös hivenen verran. Koska kuva oli otettu käyttäen kameran makroa, se sisälsi jo valmiiksi jonkin verran syväepäterävyyttä.

Todellinen hifistelijähän ostaisi järjestelmäkameraansa Nikkor 85mm f/1.4 -optiikan.

Katso myös Flickrin Bokeh-kokelma.

13 thoughts on “Bokeh

  1. Jo 50mm/1.8 aukolla varustetulla linssillä saa bukkakea aikaan. Ja maksaa vähän vähemmän kuin Nikkor.

    Oma kokeiluni, lähinnä vain pienennyksen verran käsitelty kuva.

  2. Ai sillä on nimi? Bokeh. Enpäs ole tuota kuullutkaan, vaikka olenkin kuullut aika paljon alan sanastoa vuosien mittaan.

    Ihan kiva että kuvan epätarkkuus nousee huomioon, se on kuitenkin yksi valokuvan tärkeimmistä ominaisuuksista. Ilman epätarkkuutta olisi vaikea saavuttaa kuvassa syvyydentuntua. Ei se kuitenkaan ole mahdotonta, onhan meillä valo, värit ja esim. luontokuvauksessa sumu apuna.

    Meidän opettajat hehkuttivat aikanaan jo ihan opiskelumme alkumetreiltä hienoa epätarkkuutta. Se on osa klassista valokuvausta. Mutta juju onkin siinä (näin se on minulle iskostettu aivoihin) että terävyysalueen takana oleva epätarkkuus on kaunista, etuallalla oleva ei.

    Ja sanoisin että hifistelijöiden kannattaa unohtaa kinokamerat ja niiden linssit. Iso (vähintään keski- mutta mieluiten suurkoon) kamera ja siihen iso (pitkä ja paksu) lasi tuottaa niin paljon komeampaa Bokehia. Ja yleensä mitä vanhempi objektiivi sen kauniimpi Bokeh. Muistan kun yksi opettaja kerran raahasi koululle vanhan lentovalokuvauksessa käytetyn linssin (linssien läpimitta oli kai jotain 20 cm!), kehui sen epätarkkuutta kauneimmaksi mitä oli koskaan nähnyt. Viritti sen sitten käyttöönkin. Maisemakuvaaja.

  3. No justiinsa. Mä olen harkinnut aloittelijana canonin 350d kameran hankkimista, mutta nämä tällaiset jutut lannistaa aina niin tehokkaasti kuvausharrastuksen aloittamista. :)

    Syystä tai syyttä, mutta niin vain aina käy.

    On se hienoa että kuvataan jo sitäkin mitä ei kuvata.

  4. Kyllä bokeh on tärkeä asia – hyvä että joku ottaa asian esille. Noilla erikoisilla f/0.75 linsseillä bokeh on jo hieman liian pehmeä.

  5. Jos aivan oikeasti haluaa hifistellä bo-ke:lla, täytyy ehdottomasti käyttää M-Leican optiikkaa, eihän siitä muuten mitään tule.

  6. Jos lähdetään hifistelemään bokehin suhteen, niin kova kaveri hommaisi Känönin EF 50 mm f1.0L USM kakkulan nokalleen:
    http://www.fredmiranda.com/reviews/showproduct.php?product=153&sort=7&cat=all&page=6

    Tomin kannattaisi lukea tai edes katsoa tämä sivu:
    http://www.photo.net/equipment/canon/ef50/

    Tosin kyseessä jälleen Känönin laitteistot, mutta siitä näkee hyvin eron Bokehissa 1.4 ja 1.8 -lasin välillä. Tuossa 1.8:ssa on juuri semmoista huonoa kulmikasta bokehia, mistä tulee kommenttia heti puhkipalaneiden kohtien jälkeen kun laitat kuviasi Aukea.nettiin.

    Sigman lasithan on vielä halvempia kuin tuo 1.8(!)

  7. Täsmennyksenä, bokehiin vaikuttaa HIMMENTIMEN muoto, ei sulkimen muoto.

    Suljinhan on se kameran osa, joka säätelee aikaa, kun taas himmennin löytyy objektiivista ja säätelee saapuvan valon määrää ja vaikuttaa siihen, millaisen aukon läpi se kuvapinnalle saapuu.

  8. Lähdetäänhän ajassa taaksepäin. Todelliset “bokeh” monsterit tulevat ajoilta 30, 40, 50 ja 60 luvuilta. Niitä ovat saksalaiset ja etenkin vanhan DDR:n Zeiss/Jenan linssit, kuten 135mm/3,5 Sonnar, 180/2,8 Sonnar ja niistä se varsinaninen bokehmonster Olympia. Bokehille ei ole mitään yksittäistä syytä, kuitenkin tiedetään, että sekä himmentimen lamellien määrä (yli 10) ja muoto sekä linssien rakenne tekevät bokehista kauniin. Ohessa osoite missä kuva on otettu Carl Zeiss Jena 50mm/f2,8 Tessar:lla joka on 40 luvulta. Adapted EOS 500D:n Eipä kauniimpaa juuri löydy:)
    http://www.flickr.com/photos/harrisalo/4358491307/sizes/o
    t. Harri Salo

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *