Asuimme seitsemän vuotta Koukkuniemeä vastapäätä Tampereella. Usein tuli iltaisin katseltua vanhainkodin valoja ja mietittyä, minkälaista vanhuutta siellä vietetään. Nythän sekin on käynyt selville.

Tuntuu surkealta ajatella, minkälaisia kärsimyksiä Koukkuniemessä on epäilemättä koettu ja koetaan, kun 280 asiakasta kohti on yksi yöhoitaja. Muun muassa Laura Tohka bloggaa aiheesta.

Oma isoäitini halusi elää kuolemaansa asti, 96-vuotiaaksi, yksin kotona. Niin paljon hän pelkäsi vanhainkotiin joutumista. Ilmeisesti se ei ollut aivan turhaa, vaikka Tampere ei ollutkaan hänen asuinpaikkansa.

Kaupasta löytyi Olvin puolukka- ja mansikka-raparperi-limsaa. Eksoottista! Ja sitten kioskilta löytyi vielä inkiväärin makuista Batteryä (ei linkkiä, koska valmistajalla oli tarjolla vain typerä täysruudun flash-saitti). Näköjään tarjolla olisi myös salmiakkikolaa, mutta sitä ei ollut ainakaan vielä lähikaupassa.

Uudet limonadimaut ovat aina hauska yllätys. Joskus vastaan tulee kuitenkin pettymyksiä – sokerittomat Fantat olivat mainio konsepti, mutta valitettavasti aivan liian imeliä. Hyllyyn jäivät.

Tämänkertaiset uutuudet ovat jäähtymässä odottamassa illan maisteluhetkiä.