Uutta Rehupiiklesiä

Aiemmin jo tunnustauduin Rehupiikles-faniksi. Nytpä huomasin yhtyeen kotisivulta seuraavanlaisen maininnan:

PÄÄSIÄÄSVALAKIALLA on meirän uusi kappale, joka on radiosta kuunneltavissa. Kappaletta ei voi ostaa, mutta kun uusi levy ilmestyy syksyllä, niin siellä se sitte on

Tällaiselle syrämmeltään pohojalaaselle kyseinen levy on tietysti pakko-ostos. Vaan mistä saisin käsiini tämän uuden kappaleen? Ne radioasemat mitä minä kuuntelen tuota tuskin soittavat… enkä millään malttaisi odottaa syksyyn saakka. Jos jollakulla sattuisi olemaan ko. kappale taltioituna, otan mieluusti vastaan kopion (luottamuksella toki). Piiklesit saavat kyllä rahansa heti kun vain sitä suostuvat ottamaan vastaan :-)

Vallanpönkittäjät

Sedis on kirjoittanut kiinnostavan puheenvuoron HS:n juttuun poliitikkojen blogeista. En nyt ota itse HS:n juttuun kantaa. Sen sijaan minua huvittaa melko lailla ajatus poliitikoista bloginpitäjinä, jotka vain haluavat pönkittää rajattomasti omaa valtaansa ilman muita tarkoitusperiä.

Arvatkaapa, miten helppoa on saada useimpia poliitikkoja edes ymmärtämään mikä on blogi, saati että sellaista voisi olla hauskaa ja hyödyllistä pitää vaalien alla. “Ei mulla vaan oo mitään halua kertoa itsestäni mitään” -tyyliset vastaukset ovat jo käyneet tutuiksi vuosien ajan.

“Avoin blogi ei välttämättä tarkoita kaikkein syvimpien tuntojen jatkuvaa kirjaamista”, olen perustellut useaan otteeseen.

“Mutta kun en mä vaan halua pitää sellaista julkista päiväkirjaa”, kuuluu yleensä säkenöivä vastaus.

Olemme vasta nähneet politiikan avatgardistisen kärjen crème-de-la-crèmen huippuyksilöiden bloggaavan, sanokaa mun sanoneen. Vasta kun Tuppuranmäen ja Talviahteenkolun jokainen kunnallispoliitikko alkaa rutiininomaisesti kirjata mietteitään muiden arvioitavaksi, on aika perustaa blogikoulu, jossa kerrotaan mitä saa tehdä ja mitä ei, ja pitääkö kommentit sallia.