Suomessa sattuu ja tapahtuu yötäpäivää. 112info.fi näyttää liki reaaliajassa hätäkeskuksien saamia ilmoituksia. Pelastustoimen tehtävät -sivulta näkee raportteja jo suoritetuista pelastustehtävistä. Jos Suomessa olisi ambulansseja jahtaavia juristeja, nämä palvelut olisivat heille omiaan ;-)
Pinseri
Tärkeitä asioita
Toimittajat itseasiassa käyttävät juuri tuota palvelua muiden hälytyssysteemien tukena. Ei me suorastaan ambulansseja jahdata, mutta on hyvä päästä onnettomuuspaikalle heti kun jossain rysähtää. 112-infoon kirjataan ensitiedot, joten “tulipalo, keskisuuri” voi osoittautua kerrostalon liedellä kärähtäneeksi puuroksi. Suuruusluokka laitetaan sivuille riskin mukaan, eli kuinka isolla kalustolla kyseiseen kohteeseen pitää varmuuden vuoksi lähteä. Siksi pelastuslaitoksen mediapuhelimeen soitetaan aina kun sivuille ilmestyy viesti jostain oman alueen hälytyksestä, ettei tule turha keikka.
Ohoh, tuotapa en tiennytkään. Toisaalta, muistankin joskus ihmetelleeni että miten toimittajat tietävät olla nopeasti paikalla – soittaako palokunta paikalle mennessään toimittajat mukaan tms. Mutta nythän sekin selvisi.
Silmään pisti ettei perinteisiä ambulanssireissuja näy tuossa vaan lähinnä palokunnan tehtävät. :)
Toimituksen ns. “hälykännyköihin” tulee myös tietyn kynnyksen ylittävistä onnettomuuksista tekstiviesti pelastuslaitokselta.
112-listalla on myös ihmisen vesipelastustehtävät ja kaikenlaista muutakin kuin tulipaloja.
En ihan tarkkaan muista, kuinka nopeasti tuo ensitiedote pyritään laittamaan, mutta varsin nopeasti hätäkeskus alkaa tilannepaikalta kysyä tietoja tiedotusvälineitä varten. Kyllähän tuollainen palvelu on toimittajien kannalta hyvä, sillä heidän ei tarvitse soitella pelastuslaitokselle aina kun siireenit soivat, mitä aikoinaan tekivät.
Tuo pelastustoimen tehtävät sivu taas näyttää tehtävät vasta siinä vaiheessa kun ne ovat siirtyneet tehtävä- ja onnettomuusraportointijärjestelmään. Tämä tapahtuu vasta siinä vaiheessa kun kaikki tehtävään sidotut yksiköt ovat palanneet asemapaikoilleen.
Ensitiedotteiden yhteydessä pelastuslaitos pyrkii myös kertomaan milloin olisi tarkempia tietoja saatavilla. Isommissa tehtävissä kun pelastustoimen johtajalla ei ole alkuvaiheessa aikaa antaa tarkempia tietoja.
Ensitiedote lähtee 112-infosta reaaliajassa eli samalla hetkellä, kun hätäkeskus lähettää hälytysviestien pelastustoimelle. Jatkotiedotteita tulee taas aina sitä mukaa, kun pelastustoimen johtaja niitä sanelee hätäkeskukseen ja siellä päivystäjä kirjaa ne järjestelmään. Hätäkeskus ei saa toisten viranomaisten toiminnasta tiedottaa mitään.
Poliisin keikoista ei ensitiedotteita laiteta järjestelmään ollenkaan.
Myöskään sairaankuljetustehtävistä ei saa henkilötietolain yms. takia tiedottaa ja muutenkin eduskunnan apulaisoikeusasiamies otti juuri kantaa pelastustoimen tehtävistäkin annettavaan tietosisältöön. Mitään yksilöivää henkilötietoa ei siis saisi luovuttaa eli periaatteessa kadunnumeroakaan ei saisi toimittajille kertoa. Myös jatkotiedotteen sanamuotoja pitää siis tarkoin miettiä, ettei niiden avulla pysty yhdistämään tapahtumaa johonkin henkilöön.
moi