Kokeilin joka puolella blogeissa kiertänyttä 20 sanan meemijuttua (“Tässä on lueteltu 20 sanaa. Kirjoita jokaisen kohdalla, mitä lapsuuden/nuoruuden tapahtumia, asioita tai tunnelmia tulee kyseisestä sanasta mieleen.”) Aika kului kuin huomaamatta ja jutusta tuli pitkä. Todennäköisesti sen kirjoittaminen olikin hauskempaa kuin lukeminen. Ehkä joku ikätovereista kuitenkin löytää täältä retroja sukupolvijuttuja. ☺ Meemiin saa tarttua ilman eri kehotusta!

1. Kampa – Farkkujen takataskussa keikkuu 70-luvun puolivälissä iso kampa, jonka leveä varsi sojottaa näkyvissä. Istuessa muovikampa on tiellä. Kävellessä se hivuttautuu ylemmäksi, jolloin sitä pitää työntää syvemmälle taskuun. Kampa on niin harva, että takku sujahtaa vaivatta läpi.

2. Lintu – Jotkut tytöt pitävät ohutpohjaisia kiinatossuja lumentuloon asti. Heistä radikaaleimman korvissa riippuu pienet savilinnut. Pidän rauhankyyhkykoruista, mutta en uskalla hankkia sellaisia pelätessäni leimautuvani “poliittisesti tiedostaviin”. Savilinnut tuovat mieleen Rauha S. Virtasen “Lintu pulpetissa” – kirjan kannen.

3. Meri – Äiti ja isoäiti ovat asuneet Suomenlinnassa, joten kesäisin tehdään kolmisin retkiä Hevosenkengän kallioille. Meri on kylmä ja haisee levältä. Uinnin jälkeen makaamme tuntikausia rantakalliolla pyyhkeiden päällä eikä kukaan koskaan rusketu, palaa vain.

4. Kitara – Käydessäni tätini talossa Tukholmassa viimeistä kertaa saan valita jonkin esineen. Anneli ehdottaa lentoyhtiön viininpunaista univormua, mutta varhaisnuoruuden musiikillisten haaveiden vallassa valitsen f-aukkoisen kitaran, jonka kielet ovat kaulaan nähden oudon korkealla. En opi koskaan soittamaan sitä.

5. Kello – Ensimmäisessä kellossani on teräksinen taulu, fosforiviisarit ja punainen nahkaranneke. Saan sen koulun aloittamisen kunniaksi, mitä odotan innolla koko kesän. Kellosta ja ensimmäiselle luokalle pääsemisestä tietää, että on jo melkein aikuinen. Valitettavasti syksyllä käy ilmi, että lapselliset luokkatoverini pitävät minua suorastaan pikkuvanhana.

6. Oksentaminen – Viisivuotiaana Linnanmäellä syön paistettuja, irvisteleviä nakkeja ja jälkiruoaksi rasvasta kellertävää kermavaahtoa jäätelötötteröstä, vaikka minulla on valmiiksi huono olo karusellissa pyörimisestä. Oksennan vasta kotona, mikä vaatii runsaasti tahdonvoimaa.

7. Mummo – Maalaismummoni kuolee, kun olen kolmen vanha. Muistan, miten hän antaa minulle ison mansikan torppansa pihasta, kun lähdemme kesäreissulta takaisin Helsinkiin. Kaupunkilaismummoni elää lähes satavuotiaaksi pysyen omatoimisena loppuun asti. Hän kertoo eloisasti aina samat jutut omasta lapsuudestaan, vähitellen niistä tulee osa minunkin lapsuudenkokemustani. Voin melkein muistaa, miten viime vuosisadan alkupuolella taivallan metsäisen lehmihaan kautta kouluun. Ei kai tuolla kurkista susi?

8. Kirja – Ensimmäinen lukemani kirja on “Baskervillen koira”. Lainaan sen koulun kirjastosta ja ahmin pikavauhtia. Pehmeäkantisen niteen kannessa valtava, musta koira kohottaa kuononsa kohti kirjavaa sumua, joka on sommiteltu akvarellivärein. Valitsen kirjan puhtaasti kannen perusteella, mutta en pety.

9. Pipo – Käsityötunnilla neulotaan löysä pötkylä, joka kiristetään langalla pipoksi. Koulun lankavalikoimasta valkkaan valkoisen, vihreän ja keltaisen, jotka kudon raidoiksi. Olen luokalla ainoa, joka myös pitää tekemäänsä pipoa. (Syyn ymmärrän vasta myöhemmin, kuten kovin monet asiat: Lameus Maksimus.)

10. Matematiikka – Kykyni tajuta matematiikkaa osoittautuu vajavaiseksi, kun ensimmäisen laskukokeen jälkeen opettaja moittii minua siitä, että en ole kirjoittanut numeroita ruutuihin vaan niiden väleihin ja minne sattuu. En innostu matematiikasta uudestaan edes joukko-opin myötä.

11. Metsä – Kesämökillä kuusikkorinne alkaa heti rintamamiestalon takaa. Synkkä ryteikkö ulottuu mielikuvissani loputtomiin. Kerran käymme isän kanssa Mäntsälän vanhalla tulitikkutehtaalla asti laskemassa Lahdentien autoja. Kuljemme pitkään hongikossa ja paluumatkalla keräämme lampaankääpiä äidille tuliaisiksi.

12. Ukkonen – Isoäidille rullataan Mikin saunan pukuhuoneessa papiljotteja, kun kesken hautovan helteisen iltapäivän ulkona alkaa leiskua ja jytistä! Mami juttelee kampaajan kanssa pommituksista. Imeskelen kahdella pillillä punaista jaffaa pullosta, kun odotamme ukkosen hiipumista. Lopulta on kuitenkin lähdettävä rankkasateeseen, sillä jyrinä ei taukoa. Museokadulla virtaa nilkkoihin asti vettä ja riemuitsen alle kouluikäisen innolla siitä, että kastun läpimäräksi (ja saan kohta Elannon maitokaupasta kinuskileivoksen, etten opi pelkäämään ukkosta).

13. Hiukset – Teininä ostan kemikaliosta burgundinpunaista hiussävytettä, joka tuottaa oravamaisen, kirjavan värin. Se ei lähde pitkistä hiuksista ennen kuin juurikasvu alkaa erottua. On siis jatkettava värjäämistä. Kokeilen joka kerta eri punaista, koska en tunnu löytävän oikeaa. Monisävyvärjäys tulee muotiin vasta paljon myöhemmin, eivätkä vanhempani juuri arvosta uutta hiustyyliäni. Luontojaan kuparitukkainen äitini ei ymmärrä, miksi haluan ehdoin tahdoin herättää huomiota. Ystävät pysyvät hienotunteisesti hiljaa.

14. Veli – Ainoana lapsena en osaa kaivata sisaruksia. Parhaalla ystävälläni on kymmenen vuotta vanhempi veli, jota salaa ihailen ja pelkään. Hänellä on moottoripyörä, nahkatakki ja sarkastinen huumorintaju. Luokkatoverini pikkuveli on potkaissut häntä silmän alle ja itsekseni riemuitsen siitä, ettei minulla ole pikkuveljiä. Isonveljen voisin ottaa, jos olisi ihan pakko.

15. Ikkuna – Lapsena nukun mieluiten tuuletusikkuna auki. Ruukkukasvini paleltuu yöllä, mutta minulla on hyvät unenlahjat, enkä yleensä herää mihinkään ennen herätyskellon soittoa. Toisinaan nukahdan kylvyn jälkeen pää märkänä eikä letitetty tukka ole vielä aamullakaan kuiva. Tuuletusikkuna aletaan sulkea yöksi vasta, kun meille hankittu koiranpentu saa huoneessani keuhkokuumeen.

16. Kalenteri – Alan täyttää kalenteria 11-vuotiaana. Kirjoitan siihen tapahtumien lisäksi kryptisiä kommentteja, joita en ymmärrä jälkikäteen. Käytän ihmisistä vain nimen alkukirjaimia, joten nyt myöhemmin en pysty muistamaan, kuka on ollut se erityinen H.K. tai H.M.

17. Puuro – Yllätän äidin keittämällä aamiaiseksi joulupuuroa. Meillä ei ole kuitenkaan vielä kotitaloutta koulussa, joten kaadan kattilaan riisin sijaan hirssiä. Suutahdettuaan ensin tyhmyydestäni äiti myöntää, että hirssiryynipuuro on oikeastaan ihan hyvä jouluruoka.

18. Nenäliina – Ukilla on valtavia ruudullisia kangasnenäliinoja, joihin hän niistää. Ukille onkin helppo keksiä joululahjoja, koska hän selvästi pitää nenäliinoista. Minulta hän saa siis joka vuosi samanlaisen paketin.

19. Nappi – Isoäiti ompelee kotona tilaustöitä ja peltisissä, pyöreissä konvehtirasioissa hän säilyttää nappeja. Leikin niillä karvalankamaton päällä ja toisinaan joku napeista kolisee imurin kidassa.

20. Taulu – Kesämökin seinällä roikkuu orvokkimaalaus, jonka kukat illan pimetessä alkavat näyttää pääkalloilta. Katselen taulua, kun aikuiset kertovat kummitusjuttuja. Toivottavasti minua ei tänä iltana yritetä lähettää kellariin hakemaan mitään, ajattelen.

(Meemiohje: – Lopuksi: keksi luetteloon yksi sana lisää ja muistele siihenkin sanaan liittyviä lapsuuden/nuoruuden tapahtumia.)

21. Farkut – Ostan 13-vuotiaana farkkukaupasta vahingossa “talvibeaverit”, joiden joukkoon on kudottu kutittavaa, villamaisen karheaa harmaata, kuin härmää. Jostain syystä yritän pelastaa tilanteen uittamalla farkkuja kloritevedessä, jolloin saan niistä lisäksi laikukkaat. Punktyyliä vasta keksitään jossain toisaalla, joten piilotan farkut komeron pohjalle.