Olen syvästi pahoillani Kauhajoen oppilaitossurmissa kuolleiden ja heidän omaistensa puolesta. Olen myös hyvin harmissani siitä, että Jokelan tapauksesta ei opittu mitään. Julkisuuden toivossa harkitusti “mediapakettiaan” levittävä häiriintynyt nuorukainen kerää kaikkialla tiedotusvälineissä aivan liikaa huomiota ja ymmärtäjiä. Siitä joukko samankaltaisia saa kimmokkeen hankkiutua historiaan.
On tullut taas aika taas kaivaa esiin oma keppihevonen ja syyttää sitä Kauhajoen oppilaitossurmista. Media on täynnä tappajan uhoavia kuvia ja toimittajat pusertavat tragediasta esiin jokaisen rahanarvoisen tipan tietoa, luuloa ja tunnetta. Kohun laannuttua asia unohtuu, kunnes tapaus tavalla tai toisella toistuu.
Etsiessään syyllisiä kaupalliset tiedotusvälineet voisivat vaihteeksi katsoa myös peiliin. Ehkä näiden näyttävien kohuspektaakkelien syynä eivät olekaan poliisi, joka ei näe tulevaisuuteen tai internet, jossa liikkuu paljon ihmisiä. Ehkäpä julkisuus on se käyttövoima, joka ajaa epätoivoisen nuoren epätoivoisiin tekoihin kuuluisuuden toivossa?
Seuraavaksi kuullaan tietysti selitys viestinten roolista yhteiskunnan vahtikoirana ja muuta kiemurtelua. Ampujakuvilla ja uhrien tovereiden haastatteluilla revittely ajaa tietenkin median omasta mielestä mainiosti tätä tarkoitusperää mutta todellisuudessa kyse on vain lukijoiden uteliaisuuden tyydyttämisestä, vai kuinka?
Minullakin on näissä tapauksissa nyt syntipukki, media. Tietenkään se ei yksin ole syyllinen tapahtumiin. Suomen vaipuessa joukkosuruun toivoisin erityisesti erään ihmisryhmän tutkiskelevan sydäntään ja omaatuntoaan erityisen tarkasti. Koulukiusaajat voisivat kerrankin mennä itseensä ja pohtia, voisiko pahaa oloaan purkaa muuten kuin tekemällä muiden elämästä helvettiä. Se voi kostautua.
Edit 25.9: Tämä kirjoitus oli tänään linkkivinkkinä Metron paperiversiossa, kiitos siitä. Metron juttu ei kuitenkaan ollut itse kirjoittamani linkkivinkki, kuten vastaavat jutut yleensä. Tämä selvennyksenä Metron lukijoille, jotka ehkä ihmettelivät, suosittelenko lehdessä omaa juttuani.