Pinserin lelutestissä Wattson – design-sähkönkulutusmittari.
Jos haluat tietää miten paljon tietokone tai kahvinkeitin käyttää sähköä, voit ostaa lähimmästä marketista parinkympin hintaisen sähköpistokkeeseen kiinnitettävän kulutusmittarin. Mutta jos haluat tietää paljonko käytät sähköä yhteensä, on englantilaisen DIY Kyoton valmistama Wattson varmasti sinua kiinnostava laite.
Wattson on toiminnoiltaan yksinkertainen: sen pinnassa näkyy punaisilla numeroilla reaaliaikainen tieto käyttämäsi sähkön määrästä. Takaseinässä on yksi nappi, josta näytön voi kytkeä päälle ja pois, ja edessä on usb-pistoke tietokoneeseen kytkemistä varten.
Erikoisen Wattsonista tekee se, että se laskee asunnon kaiken sähkönkulutuksen: tietokoneen kaikkine lisälaitteineen, jääkaapin ja sohvan takana olevaan sähköpistokkeeseen kytketyn itsekseen lämpiävän kännykkämuuntajankin. Lue lisää, niin saat tietää miten tämä on mahdollista.
Miten Wattson tietää, paljonko sähköä kuluu?
Reaaliaikainen sähkönkulutuksen seuranta on mahdollista, sillä Wattson asennetaan sulakekaappiin, paikkaan jota kautta kaikki asunnossa käytettävä sähkö tulee sisään. Laitteen mukana tulee kolme anturia jotka napsautetaan asunnon päävirtajohdon (tai johtojen) ympärille. Kerrostalossa asuntoon tulee yleensä yksi päävirtajohto, kun taas omakotitaloissa käytetään kolmivaihevirtaa ja siten taloonkin tulee kolme johtoa.
Sähköjohdot säilyvät asennettaessa täysin ehjinä, sillä Wattsonin anturit aistivat johdossa kulkevan sähkön määrän Hall-ilmiön avulla. Johdossa kulkeva sähkö muodostaa pienillä magneeteilla varustettuun sensoriin sähkövirtaa, jonka voimakkuus on suoraan suhteessa sähkövirtaan. Anturin ei tarvitse siis edes koskea johtoon, riittää että johto kulkee anturin läpi.
Anturit napsautetaan helposti virtajohtojen ympärille. (Huomaa, että Suomessa tämä kuuluu sähköasentajan tehtäväksi!) Antureista ulos tulevat johdot kiinnitetään pieneen mustaan lähetinlaatikkoon joka asennetaan sulakekaapin ulkopuolelle vaikkapa tarralla. Tästä kulutustiedot sitten kulkeutuvat langattomasti itse Wattsoniin.
Langattoman lähettimen kantomatkaksi ilmoitetaan rakennuksen sisällä joitain kymmeniä metrejä, joten itse Wattsonin voi sijoittaa vapaasti vaikkapa kirjahyllyn reunalle. Wattson toimii sähköllä, mutta se sisältää myös pienen akun jonka ansiosta Wattsonin voi ottaa mukaan ja seurata sähkönkulutusta ympäri kotia. Akku latautuu aina kun Wattson on kiinni sähköissä.
Kulutus näkyy välittömästi
Sähkönkulutus mitataan muutaman sekunnin välein. Kun kytket lamppuun virran tai laitat television päälle, Wattson reagoi heti ja näyttää juuri senhetkisen sähkönkulutuksen.
Hella päälle… kulutus 2000 W. Vielä valot keittiöön ja kulutus on jo 2030 W. Saunan kiuas päälle ja ollaan lähellä kymppitonnia. Uuden Wattsonin omistajan ensimmäinen päivä kuluukin napsutellessa erilaisia laitteita päälle ja pois ja tutkiessa niiden vaikutusta sähkönkulutukseen.
Wattsonin pohjassa on joukko pieniä led-valoja, jotka hehkuvat eri väreillä sähkönkulutuksesta riippuen: kun sähköä kuluu normaalia vähemmän, laitteesta tulee rauhoittavaa sinistä valoa. Jos taas sähkönkulutus on suurta, valot hehkuvat kirkkaanpunaisina. Kulutuksen ollessa keskimääräistä valo on violettia. Laite mittaa itse päivien kuluessa keskimääräisen kulutuksen, joten eri värit tulevat kullakin omistajalla erilaisista sähkönkäytön määristä.
Kun Wattsonilla on leikkinyt aikansa ja kenties ehtinyt hieman kyllästyäkin katsomaan jatkuvasti muuttuvia kulutuslukemia, on aika kytkeä laite tietokoneeseen mukana tulevalla usb-johdolla. Wattsonissa on nimittäin muisti, jonne se tallentaa edellisten 28 päivän sähkönkulutuksen. Kun se kytketään tietokoneeseen, kulutustiedot voi siirtää Wattsonin kanssa käytettävään tietokoneohjelmaan, Holmesiin.
Holmes on Wattsonin virtuaalikumppani
Holmes on Wattsonin kotisivuilta imuroitava ohjelma (PC, Mac), jolla näkee tilastoja sähkönkäytöstään. Kun Holmes käynnistetään, se ottaa Wattsonista talteen edelliskuukauden tiedot ja sijoittaa ne omaan tietokantaansa. Jotta tiedot pysyvät kattavina, Wattson kannattaakin kytkeä tietokoneeseen vähintään kerran neljässä viikossa.
Holmesin avulla omaa sähkönkäyttöään voi tutkia yksityiskohtaisesti. Ohjelma piirtää käyriä kulutuksesta ja käytetystä tehosta kuukauden, päivän tai jopa viiden minuutin tarkkuudella. Lisäksi se laskee kulutuksen johdosta syntyneen hiilidioksidin määrän (jos ei käytä tuulisähköä, heh).
Ohjelmaan voi syöttää myös oman sähkönsä hinnan, jolloin se osaa laskea ennusteen tulevista sähkölaskuista. Holmes lähettää hintatiedot myös Wattsoniin, jolloin sen näytön voi vaihtaa näyttämään wattien sijasta senhetkisellä kulutuksella syntyvää sähkölaskua.
Tulevaisuudessa Wattsonin käyttäjille luvataan yhteisöllistä palvelua, jolloin omaa sähkönkäyttöään voi vertailla kavereihin ja harrastaa muita hauskoja yhteisöllisyyksiä (tarkempia yksityiskohtia ei ole vielä kerrottu).
Onko siitä mitään iloa?
Wattson on hauska lelu, mutta koska se ei sisällä monimutkaisia toiminnallisuuksia, sillä ei voi varsinaisesti leikkiä. Erilaisten laitteiden sähkönkulutuksen tutkiminen on välitön hyöty, etenkin kun Wattsonilla pääsee mittaamaan myös sellaisia kulutuksia jotka ovat tavallisella kulutusmittarilla vaikeita tai mahdottomia: miten paljon lattialämmitys kuluttaa virtaa tai miten yllättävän paljon kuluu sähköä silloin kun olet mielestäsi sulkenut kaikki laitteet.
Pidemmällä aikavälillä Wattsonin hyöty syntyykin tilastoista. Sähkön säästäminen saa aivan uusia mahdollisuuksia, kun voit verrata säästötoimenpiteidesi vaikutuksia päivien tai kuukausien tasolla. Sen avulla löytää talouden pahimmat sähkösyöpöt ja oppii ymmärtämään millaisia vaikutuksia on esimerkiksi silloin kun laite kuluttaa vain vähän sähköä, mutta on päällä paljon.
Wattson toimii myös koriste-esineenä. Laitteen valmistaja DIY Kyoto ylpeilee design-osaamisellaan ja se näkyy. Vekottimen ulkonäkö on nyt jo tutuksi tullutta kiiltävää pyöreäreunaista valkoista. Tosin Wattson ei ole ihan yhtä kiiltävän valkoinen kuin iPodit, vaan hieman pakasterasiaan vivahtavan harmaa. Laitteen pohjassa kimaltavat valot luovat omaa tunnelmaansa. Wattsonin voikin kytkeä tilaan, jossa kulutusnumeroita ei näy, vaan ainoastaan värivalot kertovat kulutuksesta. Laite sisältää myös asentotunnistimen – näytössä näkyvä wattimäärä vaihdetaan sähkölaskua näyttäväksi euromääräksi heilauttamalla laitetta.
Onko siitä HYÖTYÄ?
Mielestäni suurimman hyödyn Wattsonista saa – ehkä hieman yllättäen – kerrostalossa. Omakotitalo sisältää suuren määrän valtavia sähkösyöppöjä, etenkin jos taloa lämmitetään sähköllä (tähän lasketaan myös ilmalämpöpumppu). Jokaöinen käyttöveden lämmitys ja jatkuva ilmalämpöpumpun toiminta vaikuttavat Wattsonin laskemiin keskiarvoihin. Käytännössä tämä tarkoittaa siis sitä, että paljosta sähkönkäytöstä kertova punainen valo palaa aina öisin ja vaatii päivällä syttyäkseen hellan, saunan tai pesukoneen kaltaisia sähkösyöppöjä. Valojen sammuttelu tai muuntajien irrottelu seinästä ei tällöin hetkauta Wattsonin merkkivaloja suuntaan eikä toiseen – etenkin kun kulutuslukemat vaihtelevat jatkuvasti monien pienten ja suurempien laitteiden kulutuksen vaihdellessa (ilmanvaihto, ilmalämpöpumppu jne).
Kerrostaloasukkaalle, jonka sähkönkäytöstä suhteellisesti paljon suurempi osuus koostuu valaistuksesta, viihde-elektroniikasta ja muista pienistä sähkölaitteista, Wattsonista on paljon enemmän hyötyä. On mahdollista saada sininen tunnelmavalo palkkioksi siitä, että laittaa valot pois tyhjästä huoneesta tai sammuttaa television. Tällainen välitön palkitseminen kannustaa säästämään sähköä. Toki Wattson kannustaa omakotiasujaakin, mutta hän saa palkintonsa jälkikäteen tutkimalla Wattsonin piirtämiä tilastoja.
Mielenkiintoiseksi Wattsonin tilastot tekisi niiden yhdistäminen muuhun tietoon. Esimerkiksi sääaseman ja Watssonin piirtämien käyrien yhdistely olisi erittäin mielenkiintoista. Ainakaan tällä hetkellä Wattsonissa ei ole kuitenkaan rajapintaa tiedon tuomiseksi ulospäin, mutta elän toivossa että sellainenkin joskus saadaan aikaiseksi.
Miten paljon Wattson itsessään kuluttaa sähköä?
Wattsonin oma sähkönkulutus jää pienehköksi: valmistajan sivuilla luvataan kulutukseksi viisi wattia. Jos tämä tuntuu liialta, laitteen voi laittaa yöksi lepotilaan jolloin se ei kuluta sähköä numeroiden tai valojen näyttämiseen.
Wattsoneita myydään Suomessa ainakin Verkkokauppa.comissa, josta ostin oman laitteeni n. 150 euron hintaan. Tällä hetkellä sivuilla ilmoitetaan laitteiden olevan loppu, mutta niitä voinee aina pyytää tilaamaan. Wattsoneita voi ostaa myös valmistajan kotisivujen kautta, jolloin hinnaksi muodostuu sata puntaa.
Pinserin lelutestit on sarja, jossa raportoidaan mielenkiintoisista teknisistä vimpaimista. Aiemmin testattu mm.: Axbo, Macbook Air ja mokkula. Lähitulevaisuudessa lisää testejä ajankohdan mielenkiintoisimmista leluista! Muista käydä vierailulla säännöllisesti tai tilaa lukuohjelmaasi Pinserin RSS-syöte.
Kiinnostava artikkeli hyvästä “lelusta”. Kiitos.
Kiitos Sami hyvästä Wattson-katsauksesta. Niinkuin joskus kesällä Jaikussa mainitsin niin tällainen mittari tulisi kyllä tarpeeseen. Sähkölaskua saisi tiputettua eliminoimalla ne pahimmat syöpöt ja vekotin kannustaa varmasti myös muuten vähentämään omaa energiankulutusta.
Pitänee laittaa joulupukinlistalle
Pingback: Kulutusjuhla » Arkisto » Sähkön kulutuksesta ja kulutuksen mittaamisesta
Sami kirjoitti:
“Ainakaan tällä hetkellä Wattsonissa ei ole kuitenkaan rajapintaa tiedon tuomiseksi ulospäin, mutta elän toivossa että sellainenkin joskus saadaan aikaiseksi.”
Mutta tämähän on erikoista, vai ymmärsinkö väärin. Eikö Holmes ohjelmasta saa ulos kulutustietoja taulukoina tai tekstitiedostoina?
Mikähän syvähenkinen viisaus tuollaiseen ratkaisuun voisi olla perusteena. Onko yksittäisten asuntojen ja kiinteistöjen sähkönkulutustiedoissa jotain sellaista markkinapotentiaalia, että sähkönsä ja mittarinsa jo kertaalleen maksaneet kuluttajat voisi vielä kertaalleen saada maksamaan lisää omien kulutustietojensa analysointimahdollisuudesta?
Jari: Exporttia ei tosiaan ole vielä, tai en ole sitä ainakaan löytänyt. Luulen että eivät vain ole vielä ehtineet (ohjelmasta tulee vähän sellainen vaikutelma että Wattsonin tekijöiden ydinosaaminen on designissa, ei koodaamisessa).
Miten ihmeessä sait (tai siis asentaja sai) anturin asennettua johtojen ympärille? Omassa kaapissani johdot eivät ole näkyvissä ja vähänkin mielenkiintoisempien kohtien päälle on sähkölaitoksen toimesta laitettu suojus päälle siten, että ruuvit on sinetöity. Kaippa jossain on pikkupräntillä painettu, mitä kamalaa seuraa, jos sinetin purkaa.
Enpä osaa sanoa, kansi oli jo auki kun itse johtoja katselin ;) Ne ovat siis sähkötaulussa yhden luukun alla. Jos siinä on sinettejä, kannattanee soittaa sähkölaitokselle ja kysyä neuvoa. Sähköasentajakin osannee kertoa miten kuuluu edetä.
BTW: Verkkokauppaan näyttää tänään saapuneen erä uusia Wattsoneita.
Laite saattaa olla haastava kytkettävä monissa kerrostaloissa. Sulaketaulu voi olla pieni ja ahdas jolloin virta-anturien kytkentä johtoihin on kinkkistä.
Harmittavasti Sami ei kertonut mitään laitteen mittaus tarkkuudesta tai kyvystä. Minulla on töpseliin kytkettävä halpismittari ja se ei tunnu näyttävän tietokoneen kulutusta oikein. Laitteeni osaa näyttää (esim sähkömoottorin) induktiivisen kuorman, mutta hakkurien kanssa kulutus vaikuttaa liian pieneltä. Mitenhän Wattson niistä selviää?
Vertasin tänään sähkölaskua ja Wattsonin antamaa tilastolukemaa. Sähkölaitoksen lokakuun lasku oli 1,1% suurempi kuin Wattsonin laskema lukema.
Tämäkin on jo aika hyvä tarkkuus, mutta luulen että virheeseen on ehkä saattanut vaikuttaa myös talviaikaan siirtyminen lokakuun aikana. Wattson seuraa tietokoneen kelloa kun taas sähkömittarimme pysyy kesät talvet samassa ajassa. Kun sähkön kauko-ohjaus käynnistää paljon yösähköä kuluttavat laitteet sattumanvaraisena aikana klo 23 ja 00 välillä (kesäaikana), tuosta saattaa hyvinkin seurata prosentin heitto :-)
Toisinsanoen: Wattsonin mittaus voidaan todeta aika hyvin paikkansa pitäväksi.
Osaakohan kukaan vastata…
Asun omakotitalossa ja näyttäisi siltä, että sähköt tulevat mittarikaappiin yhtä “paksua” kaapelia pitkin. Kyseinen kaapeli on halkasijaltaan suurempi kuin Wattsonin anturi joten siihen sitä ei ainakaan kiinni saa???
Suhina: Voisiko olla niin että sen ison sisällä kulkee useampi pieni kaapeli? Ehkä sähkömies osaisi neuvoa lisää.
Uutisia! Vuoden 2009 puolella Holmes-ohjelma uusiutui ja nyt sieltä saa sähkönkäyttötietoa ulos myös tekstitiedostona/Excel-muodossa. Lisäksi Wattsonin käyttäjille on perustettu luvattu yhteisö, joten omat tietonsa voi myös lähettää verkkoon kavereiden ja muiden tutkittavaksi.
Voisiko joku ystävällinen mitata kuinka paksu johto anturista menee läpi? Oma johto on paksu ja johdon ulkopinta näyttää ihan pelkältä eristeeltä, eli purkamalla voi tulla ihan karvat esiin.
Wattsonin sivuilla sanotaan että johdon paksuus saa olla korkeintaan 12 mm, sen takaa pitää löytyä vähintään 15 mm tyhjää jotta anturi mahtuu, ja että johtoa pitäisi olla ainakin 25 mm matkalta käytettävissä.