Tänään paistoi aurinko. Normaalisti tämä ei olisi mikään blogipostauksen aihe, mutta nyt tuntuu jotenkin erilaiselta. Ehdin nimittäin juuri eilen miettiä, että edellisestä auringon näkemisestä oli varmaankin parisen viikkoa aikaa. Ja sitä edellisestä ikuisuudelta tuntuva aika.
Olenko ihan väärässä, vai onko tänä talvena ollut normaalia enemmän taivaalla roikkuvaa harmaata pilvimattoa?
Millenium-päivä oli jo ajat sitten ja sittemmin tuli myös monia muita numeerisia merkkihetkiä, kuten 07.07.07 kello 07:07 tai 20.08.2008 klo 20:08. Seuraavaksi onkin vuorossa Timestamp 1234567890.
Helmikuun 14. päivänä kello 01:31:30 Suomen aikaa kaikkien Unix-koneiden sisäinen kello näyttää sekunnin ajan lukemaa 1234567890. Tämä Unix-aika lasketaan sekunteina “ajanlaskun alusta”, eli Unixin tapauksessa keskiyöstä tammikuun 1. päivänä vuonna 1970.
Odotettavissa ei ole tietokoneiden kaatuilua tai maailmanloppua, mutta ehkäpä muutama nörtti juhlistaa hetkeä ircissä. Tai vaikka lähettää tapauksen kunniaksi kommentin tähän juttuun ;-)
Suurempi ongelma on odotettavissa 18.1.2038, jolloin Unix-kello pyörähtää ympäri 32-bittisissä järjestelmissä ja ohjelmistot eivät osaa laskea ajan erotuksia oikein. Ennustankin että vuonna 2037 tulee kysyntää ohjelmoijille, jotka osaavat korjata nelisenkymmentä vuotta aiemmin rakennettuja edelleen käytössä olevia järjestelmiä. Ties vaikka siitä tulisi mahdollisuus tienata vähän lisätienestejä eläkepäivillään…
Jos kännykkä pirahtaa vain kerran ja vastaamattomien puheluiden listaan jää oudolta näyttävä numero, kenties ulkomaalainen, älä soita takaisin! Kyseessä saattaa olla huijaussoitto.
Huijaussoiton ideana on pommittaa kännyköitä tällaisilla pirahduksilla. Koska kukaan ei ehdi vastata puhelimeen, soittelu ei maksa huijarille mitään. Hän voi pommittaa läpi halutessaan vaikka kaikki kännykkänumerot 1111111:stä 999999:ään.
Kännykkääsi jäänyt ulkomaille johtava numero on se, jolla huijari tekee tilinsä: kyseessä on maksullinen puhelinnumero. Kun ihmettelet kännykkääsi jäänyttä numeroa ja soitat siihen saadaksesi tietää mitä asiaa soittajalla oli, napsahtaa puhelinlaskuusi samantien iso veloitus. Huijari saa itselleen provisiot jokaisesta ko. numeroon houkuttelemastaan soitosta. Ja siihen kalliiseen numeroonhan soitit siis sinä, ihan vapaaehtoisesti, joten ison kännykkälaskun tultua ei auta muu kuin maksaa se kiltisti.
Samantyyppisiä huijauksia voidaan tehdä myös tekstiviestien avulla – älä siis lähetä tekstiviestilläkään vastauksia oudolta vaikuttaviin numeroihin vaikka miten houkuteltaisiin.
(via Digitoday)
Kannattaa lukea myös Viestintäviraston tietoturvaohje kännykän käyttäjille.
Aiemmin mainitsemani urkintalaki.fi:n idea laittaa Lex Nokiaa vastustava mainos telkkariin etenee. Mainosaika on ostettu ja mainosta aiotaan näyttää telkkarissa seitsemän kertaa. Flickristä löytyy valokuvia siitä, kun mainosta filmattiin.
Facebookissa voi näemmä tehdä erilaisille tuotteille fanitussivuja. Tokihan Pinserikin tarvitsee sellaisen! Eli kaikki Facebookin käyttäjät: olette tervetulleita Pinserin faneiksi. Antakaapa samalla vinkkejä, mitä hauskaa Pinserin fanclubissa voisi tehdä?
Pari päivää sitten kirjoittamani ravintola Belge -juttu sai asiallisen päätöksensä. Päivitin tarinan suoraan juttuun ja koko tarina Pirkan kertomana löytyy kommenteista.
Tekstissä olevat smileyt, eli hymiöt lienevät jo kaikille tuttuja. Mutta koska nähtiin ensimmäinen hymiö? Yksi ehdokas on Abraham Lincolnin puheessa vuodelta 1862. ;-) (via suviko@jaiku)
Ravintoloiden ja netinkäyttäjien suhde on mielenkiintoinen. Jos sattuu käymään niin, että ravintolakäynti ei ollut ihan onnistunut, nettiaktiivisella asiakkaalla on hyvä mahdollisuus nostaa tapaus erittäin suureen julkisuuteen. Tuoreessa muistissa ovat edelleen ravintola Lehtovaara ja ravintola Nuevo Latino. Suuri vaikutus on sillä, miten ravintola reagoi siinä vaiheessa kun tyytymättömän asiakkaan mielipiteet leviävät julkisuuteen.
Näyttää siltä, että ravintola Belgellä on nyt tuhannen taalan paikka. Pirkka Aunola kävi eilen syömässä ravintolassa ja huomasi maksaessaan että kaikkien ravintolan ruokalistojen hintamerkinnät olivat vanhentuneet vuodenvaihteessa. Lasku oli suurempi kuin mitä ruokalistasta sai ymmärtää. Loppujenlopuksi hän sai ruokansa listassa esitetyillä hinnoilla, mutta jäi tuohtuneeksi siitä että listoissa olevia hintoja ei luvattu korjata eikä valitusta otettu muutenkaan vakavasti. Keskustelu ruokalistoista päättyi siihen, että järjestysmies pyysi Aunolaa poistumaan ravintolasta.
Lue koko tarina Jaikusta. Nyt kun vihainen palaute on levinnyt julkisuuteen ja leviää todennäköisesti nopeasti hakukoneisiin asiasta kirjoittavien bloggaajien myötä, seuraammekin mielenkiinnolla miten ravintolan edustajat suhtautuvat saamaansa julkisuuteen.
(Päivitys 26.1.: Ravintola Belge reagoi asiaan asiallisella palautteella heti maanantaina, kertoi mistä ongelma johtui ja lupasi korvata liikaveloitukset kuittia vastaan kaikille liikaa maksaneille. Lue lisää Pirkan kommentista tämän jutun lopusta, tai suoraan Jaiku-ketjusta)
Jos tilanne hoidetaan hyvin, tulee muistaa että meillä netin käyttäjillä on sen jälkeen niin ikään tuhannen taalan paikka. Vastuullamme on kertoa tarina loppuun asti ja antaa ravintolalle sen ansaitsema positiivinen hakukonenäkyvyys. Tulenkin päivittämään tätä juttua sitä mukaa kuin kuulen uutisia Ravintola Belgen ja Pirkan välisestä keskustelusta (huom: lue myöhemmin kirjoittamani päivitys yltä).
Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten yksikin tyytymätön asiakas voi saada potentiaalisesti aikaan suurtakin vahinkoa yritykselle. Mutta samalla tavalla tyytyväinen asiakas voi tuoda paljon positiivista mainetta (vaikka tästä ei uutisoidakaan yhtä näkyvästi) – ja tyytymättömästä tyytyväiseksi käännytetty asiakas voi saada aikaan ihmeitä.
Muista suhtautua positiivisiin kokemuksiin yhtä suurella innolla kuin negatiivisiin. Jos saat hyvää kohtelua kaupassa, kerro siitä. Jos blogikirjoitus innostaa sinua käymään ravintolassa, kerro asiasta kommenteissa ja linkitä siihen omasta blogistasi. Käytä valtaasi myös positiivisten asioiden levittämiseen (esimerkkinä ravintola Sävel – kiitoksia muistutuksesta Loistava-blogille).
Myös Kulutusjuhla kirjoitti asiasta.
Kaikkien tuntema Apple Macintosh täyttää tänään 25 vuotta.
Ensimmäinen kokemukseni Maceista ja ylipäätään hiirellä varustetuista tietokoneista oli myös vuoden 1984 tienoilta, jolloin alkuperäinen kottaraisenpönttö-Mac oli esillä Seinäjoen kirjaston lukusalissa.
Laite oli tietenkin hämmästyttävän hieno verrattuna senaikaiseen tietokoneeseeni, Commodore 64:aan. Koneella sai kokeilla hiirellä piirtämistä Macpaint-ohjelman avulla. Ensimmäinen kosketus hiireen oli yhtä kömpelö kuin varmasti jokaisella meistä, mutta pienen harjoittelun jälkeen se alkoi sujua.
Nyt neljännesvuosisataa myöhemmin meillä on kokonaista kuusi Macintoshia (neljä aktiivikäytössä) ja koko perheen tietojenkäsittely hoituukin nykyään pelkkien Apple-laitteiden voimin. Windows löytyy enää pöytäkoneessa ajettavasta Parallels-virtuaalikoneesta.
Laitteisto ja käyttöjärjestelmä on ehtinyt uudistua vuosien varrella lukuisia kertoja, mutta alkuperäisestä Macista muistuttavat edelleen monet pienet yksityiskohdat. Mac päästää käynnistyessään edelleen tutun fanfaarin, valikkopalkissa on omenan kuva ja hiiren nuoliosoitinkin näyttää edelleen samalta. Läppärien hiirissäkin on edelleen vain yksi nappi ja näppäimistössä hannunvaakuna-merkki (⌘).
Pohjoismaissahan hannunvaakuna on tuttu liikennemerkeistä, joissa se tarkoittaa nähtävyyttä. Mutta tiesitkö, että ne toimivat myös lähteenä Applen näppäimistössä käytetylle merkille?
Tarina menee seuraavasti: alkuaikoina komentonapissa oli pelkästään omenan kuva. Steve Jobsin mielestä oli kuitenkin hölmön näköistä, että valikoissa näkyvät näppäinoikotiet olisivat täynnä omenoita – liika on aina liikaa.
Applen taitava graafikko Susan Kare saikin tehtäväksi suunnitella komentonapille uuden symbolin. Selaillessaan symbolikirjastoa hän bongasi hannunvaakunan, jonka selitettiin tarkoittavan pohjoismaisissa liikennemerkeissä “mielenkiintoista” kohdetta. Selitys kuulosti sopivalta (näppäinoikotietkin ovat mielenkiintoisia), symboli oli helppo muuttaa bittikartaksi ja muut Mac-tiimin jäsenet pitivät ikonista. Näin merkki löysi tiensä Applen näppäimistöön ja valikoihin.
(Lisää: CNN, Susan Karen haastattelu)
Huomio huomio kaikki web-sovelluksia rakentavat: Google Ajax APIs Playground on uskomattoman hieno sivusto, jossa näet koodiesimerkkejä Googlen tarjoamista rajapinnoista ja pääset kokeilemaan niitä käytännössä.