Tämä kirjoitus ilmestyi alunperin Solitan blogissa.
Kävin marraskuussa 2016 Barcelonassa Gartner Symposium -tapahtumassa kuuntelemassa näkemyksiä digitalisaation tulevaisuudesta. Matka oli erittäin antoisa ja tulenkin lähiaikoina avaamaan blogikirjoituksissani lisää siellä käsiteltyjä aiheita. Tässä kirjoituksessa kerron, mitä tarkoittaa käyttöliittymätön käyttöliittymä (tunnetaan myös hashtagilla #NoUI) ja esittelen viisi trendiä jotka kertovat, että käyttökokemuksen tulevaisuus on muutosmatkalla.
Perinteisessä käyttöliittymäsuunnittelussa palveluiden käyttöä mietitään usein yhden käyttöliittymän näkökulmasta. Ennen se oli verkkosivu, nykyisin mobiiliapplikaatio tai responsiivinen verkkosivu mobiililaitteessa. Tämä on kuitenkin muuttumassa. Muutaman viime vuoden aikana esille nousseet termit ”NoUI” ja ”Post-App Era” ovat keränneet ympärilleen keskustelua digitaalisten palveluiden käyttötapojen ja käyttöliittymien tulevaisuudesta. Digitaalisten palveluiden käyttökokemus tuleekin murtautumaan pois tietokoneen ja kännykän ruudulta.
VIISI ASKELTA KOHTI KÄYTTÖLIITTYMÄTTÖMIÄ KÄYTTÖKOKEMUKSIA
Tunnistin digitalisaation tulevaisuudessa viisi trendiä, jotka puhuvat käyttöliittymättömien käyttökokemuksien suosion kasvuun:
1. Keskustelevat järjestelmät ovat kovassa kasvussa
”Vuoteen 2020 mennessä 30% webin selailusta tapahtuu ilman näyttöä.” – The Top 10 Strategic Predictions for 2017 and Beyond / Gartner
Yksi Gartnerin kymmenestä tärkeästä strategisesta teknologiatrendistä vuodelle 2017 olivat keskustelevat järjestelmät. Suurten teknologia-alan toimijoiden keskustelevat apulaiset ovatkin varmasti tuttuja useimmille: Applen Siri, Google Now/Assistant ja Amazonin Alexa ovat tuoneet tavallisten kuluttajien ulottuville ensimmäisiä maistiaisia siitä, millaista tulevaisuuden käyttöliittymäinteraktio voisi olla.
”Jo nyt 20% Google-hauista tehdään puhumalla käytettäessä Googlen applikaatiota tai Android-puhelimia.” – Sundar Pichai, Google I/O 2016 keynote-puheenvuoro
Puheen käyttäminen käyttöliittymässä on monille käyttäjille suhteellisen tuore kokemus: vuosi sitten Mindmeldin tekemässä käyttäjäkyselyssä 41% käyttäjistä kertoi kokeilleensa puhekäyttöliittymää ensimmäistä kertaa vasta edellisen puolen vuoden aikana. Mutta vaikka puhe onkin noussut varteenotettavaksi käyttöliittymäteknologiaksi, keskustelevien käyttöliittymien pääjuttu ei ole kuitenkaan puhe. Tulevaisuuden käyttökokemukseen liittyy useita ominaisuuksia, jotka tulevat kehittymään eteenpäin nykyisistä.
2. Tulevaisuuden käyttökokemuksen neljä ominaisuutta
”Tulevaisuuden käyttökokemus on mukaansatempaava (Immersive), jatkuva (Continuous), ympäröivä (Ambient) ja keskusteleva (Conversational).” – David W. Cearley / Gartner
Jatkuva käyttökokemus tarkoittaa palvelupolun kulkemista sujuvasti palveluista, sovelluksista ja käyttöliittymistä toiseen. Jo nykyisin monet palvelut osaavat hyödyntää tehokkaasti verkkopalveluita ja mobiiliapplikaatioita. Tulevaisuudessa nämä tulevat kuitenkin monissa tapauksissa osoittautumaan liian jäykiksi ratkaisuiksi, jotka eivät tuo niihin käytettyjen resurssien edestä lisäarvoa. Verkkopalveluiden ja applikaatiden maailmasta siirrytäänkin applikaatioiden jälkeiseen (”post-app”) aikakauteen, jossa sovellukset, käyttöliittymät ja toiminnallisuudet vaihtelevat kontekstin mukaan.
”Vuoteen 2019 mennessä 20% brändeistä hylkää mobiiliapplikaationsa” – The Top 10 Strategic Predictions for 2017 and Beyond / Gartner
Sen sijaan, että verkkopalvelua käytetään verkkosivujen ja applikaatioiden kautta, palvelut ovat käytössä tilanteen mukaan eri ympäristöissä ja päätelaitteissa – tarvittaessa myös immersiivisesti virtuaalitodellisuudessa tai lisätyssä todellisuudessa. Ne voivat edistyneimmillään koostua joukosta mikropalveluita ja lambdafunktioita, joista kootaan tilanteen mukaan erilaisia applikaatioita. Perinteiset applikaatiot korvautuvat progressiivisilla web-applikaatioilla ja dynaamisesti asentuvilla instant-applikaatioilla.
3. Palveluiden interaktiot tulevat muuttumaan radikaalisti
Palveluiden ja käyttäjän välinen kommunikaatio muuttuu reaktiivisesta proaktiiviseksi ja komentopohjaisesta keskustelevaksi.
Palveluiden ja käyttäjän välinen kommunikaatio muuttuu reaktiivisesta proaktiiviseksi ja komentopohjaisesta keskustelevaksi. Koneoppimisen ja jatkuvasti kehittyvän tekoälyn avulla palvelut voivat ottaa tarvittaessa yhteyttä käyttäjiin sen sijaan että ne odottaisivat käyttäjien komentoja. Palvelut ovat myös konteksti- ja tilatietoisia, eli ne pystyvät tunnistamaan viitteitä aiempiin keskusteluihin ja opittuihin asioihin.
Tämän hetken parhaita esimerkkejä tällaisista käyttöliittymistä ovat erilaiset nopeasti kehittyvät keskustelubotit. Googlen Allo-viestintäapplikaation Assistant-botti ja Facebookin Messengerissä toimiva M ovat ensimmäisiä kokeiluja henkilökohtaisesta digitaalisesta apulaisesta (VPA).
Keskustelukäyttöliittymä on otollinen maaperä uusille palveluille, sillä chat-palvelut ovat erittäin laajalle levinneitä: Whatsapilla on maailmanlaajuisesti miljardi käyttäjää ja WeChatilla yli 700 miljoonaa. Lue lisää mm. Niklaksen blogikirjoituksesta: ”Chatbotteja, onko heitä?”.
4. Suuret toimijat valtaavat alaa ja muodostuvat yhä tärkeämmiksi
Suuri osa palveluiden tarjoajista tulee tekemään yhteistyötä suurten toimijoiden (Google, Apple, Facebook, Amazon, Baidu, Alibaba, Tencent) kanssa – Gartner ennustaakin, että vuoteen 2021 mennessä 20% kaikista yksilön verkkoaktiviteeteista on jollain tavalla yhteydessä näihin toimijoihin.
Kuluttajat kytkeytyvät yhä syvemmälle suurten toimijoiden ekosysteemien tarjoamiin yhtenäisiin käyttökokemuksiin ja haluavat käyttämiensä palveluiden kytkeytyvän niihin saumattomasti. Jo nyt esimerkkinä ovat terveyssovellukset: jokainen itseään kunnioittava liikunta- ja terveyssovellus osaa kytkeytyä osaksi Apple Healthkitiä tai Google Fit:iä. Lähitulevaisuudessa sama on huomattavissa älykotipalveluissa – kuluttajat haluavat laitteidensa toimivan yhteen Apple Homekitin ja Google Homen kanssa.
5. Mutta älä usko kaikkea kritiikittä
Käyttökokemuksen uudistumista kuvaava termi NoUI (”käyttöliittymättömät käyttöliittymät”) on kohdannut myös kritiikkiä. Timo Arnall tuo kirjoituksessaan ”No to NoUI” esiin tärkeitä näkökulmia liiallisen teknologian piilottamisen tuomista hankaluuksista. Käyttäjää ei tule eriyttää liiaksi teknisistä ratkaisuista, vaan mielessä tulee pitää myös teknologian toimintaan liittyvät mentaaliset mallit ja tottumukset.
MITÄ KÄYTTÖKOKEMUKSEN UUDISTUMINEN TARKOITTAA SITTEN KÄYTÄNNÖSSÄ?
Tällä hetkellä vallalla on kokeilujen ja testailujen aika eikä vielä ole tarvetta lyödä lukkoon tulevaisuuden toimintatapoja. Sen sijaan on tärkeää tutustua nopeasti kehittyvän teknologian tuomiin mahdollisuuksiin ja kokeilla miten ne soveltuvat omiin toimintaympäristöihin. Tässä muutama vinkki, kuinka sopeudut ja otat hyödyn irti muutoksista:
Lyhyellä aikavälillä:
- Perehdy teknologian kehityksen tuomiin mahdollisuuksiin
- Tunnista alueita, joista voi saada nopeita voittoja ja tee ketteriä POC/MVP-kokeiluja
Keskipitkällä aikavälillä:
- Varaudu teknologian ja ympäristöjen kehittymiseen sovellusarkkitehtuurien ja teknologiaympäristöjen suunnittelussa
- Ota käyttäjäkokemuksen kehittyminen huomioon kaikessa palvelumuotoilussa