Koiruliblogista päivää. Kultainennoutajamme Totti, 3 v., on tavallisesti varsin rauhallinen ja ystävällinen otus. Tosin se joutuu toisinaan nenänsä vietäväksi ja lakkaa kuulemasta käskyjä. Ilman ihmisen kädessä olevaa makupalaa helponkin komennon prosessoiminen Totin aivoissa voi myös kestää sangen kauan. Yleisesti ottaen uhmaiän ohitettuaan kultsumme on kuitenkin ollut kohtuullisen käsiteltävä otus, joskaan ei erityisen nopea oppimaan.

Poikkeuksen muodostaa jäätelöauton sävel. Totti kuulee sen lähestymisen noin puolentoista tunnin ajan. Joskus on tullut ostettua jäätelöä autosta, ja silloin koirakin sai maistiaisia. Tuloksena on Pavlov-ilmiö, joka ilmenee ylenmääräisen syljenerityksen lisäksi sekavana käyttäytymisenä muuten melko rennossa koiraeläimessä. Se säntäilee ympäriinsä, vinkuu, valittaa ja haukkuu sekä yrittää välillä kiivetä syliin. Lopun aikaa se läähättää ja tärisee kuin ilman heroiiniaan jäänyt narkkari.

Ehdollistamisen voima on hämmästyttävä, varsinkin kun koira jäi koukkuun parista jäätelökerrasta. Pistää miettimään, onko jäätelöautolla yhtä tehokas vaikutus muihinkin koiriin.