T�n��n hakee paha nuuttipukki joulun pois. Kiireisimm�t ehtiv�t jo siivota joulukuusen nurkista loppiaisena, 6.1. Meill� moinen ei tulisi kyseeseen, tuleehan hyv�st� kuusesta nopsaan kuin perheenj�sen. :-)
P��h�ni on jostain syyst� j��nyt hyrr��m��n joululaulu “Reippahasti k�yv�t askeleet”. Sen viimeinen, syd�nt�s�rkev� s�keist� kertoo kuusiyst�v�n menetyksest�. “Joulukuusi vied��n pois, pois, pois… mutta ensi vuonna h�n/saapuu lailla yst�v�n, ei voi toivo pett��”.
Hell�mielisin� siirsimme kuusen kuitenkin vasta ulos ja koristimme sen valoilla. Saa n�hd�, kauanko sit� pit�� s�ilytt��, ennen kuin p��see Maikkarin loppukevennykseen. Kuusi on kaikin puolin hyv�ss� kunnossa ja myyj� lupasi sen jaksavan vehre�n� ainakin nelj� kuukautta, onhan se sent��n Tanskanmaan jalosukuisia.
Pit�isin meit� omituisina, jos en olisi huomannut ett� monilla on viel� p��si�isen alla kuusi parvekkeella. Pihalla tilanne on kuitenkin toinen: kun eiv�t vain vorot olisi nuuttina liikkeell�, onhan se kuusenry�st�j�isten perinteinen p�iv�. :-)
Oma faijani yll�tti perheemme iloisesti tuomalla taloon joulukuusen vastoin kaikkien muiden toiveita, mutta toki vasta joulup�iv�n�. Pikkusiskoni kanssa heitt�ydyimme luonnottoman reippaiksi ja siivosimme kuusen pihalle jo ennen tapania.
Mulle j�i t�st� joulusta mieleen l�hinn� se ett� sain ensimm�ist� kertaa el�m�ss�ni esitt�� joulupukkia. :)
Siit� l�ytyy kuvakin joskin taustaa ja hiusten v�ri� on hieman muokattu.
http://irc-galleria.net/view.php?nick=Etz&image_id=167348
Faktaa:
Nuuttipukit kuuluvat vanhaan pohjoismaiseen vuodenvaihteen naamiokiertueperinteeseen.
Perinne kulkeutunut, ilmeisesti, Suomeen Ruotsista.
Suomalainen Joulupukki on l�ht�isin samasta perinteest� kuin nuuttipukki.
Nuuttipukki on Porissa nuutipukki, Kokem�ell� knuutipukki ja Raumalla knuutimbukk; nimens� ne ovat saaneet tanskalaiselta pyhimykselt� Knut Pyh�lt�.
KIERTELYP�IV� OLI PERINTEISESTI 7.1., mutta nykyisin NUUTTIPUKIT KIERT�V�T NUUTIN P�IV�N� 13.1.
Perinne el�� edelleen Satakunnassa.
(K-U 9.1.2005)
Knuutipukkiperinne on l�nsisuomalainen. satakunnassa ja pohjanmaalla.
Alkunsa se on saanut siit�, kun pers aukiset renkipojat kiersiv�t kylill� pummaamassa ison talon is�nnilt� viinaa ja peittiv�t naamansa oljilla ja risuilla, ettei heit� tunneta.
Tapa oli, ett� istutaan talossa niin kauan, kunnes tulee viinaa.
Pihimpikin is�nt� sitten tarjos paukut, ett� p��si eroon knuuteista