Ei-alleviivausta -liike taistelee julkisten painotuotteiden alleviivausta ja kommentointia vastaan. Kannatan liikkeen toimintaa: olen itsekin jokusen kerran hermostunut kirjastosta lainattuun alleviivailua pursuavaan kirjaan. Ylimääräiset alleviivaukset vievät huomiota itse tekstistä ja kirjan lukukokemus muuttuukin sisäiseksi debatiksi alleviivaajan painotuksista. Alleviivaajille rangaistukseksi pakkotyötä pyyhekumin kanssa!
Pinseri
Tärkeitä asioita
Praah!
Luettuani linkin takaa löytyvän saitin huomasin että parkaisun takana ovat jotkut korkeakouluopiskelijat joita harmittavat että jotkut “muut” ovat äkänneet merkata ne tärkeät paikat kirjassa. Jos ego on tarpeeksi suuri niin alleviivaukset eivät ollenkaan häiritse – onhan toisaalta kivaa nähdä mitä kohtia muut lukijat ovat pitäneet tärkeinä.
Sotkeminen on toki tuomittavaa,
# hän (taas)
Ainakaan minulla ei ole kysymys egoilusta, vaan ihan yksinkertaisesti siitä että tekstistä pistävät esiin irralliset lauseet ja knopit jotka alleviivaaja on halunnut nostaa esiin. Teksti on kuitenkin aina kokonaisuus ja haluaisin nauttia sen sellaisena kuin kirjoittaja on tarkoittanut. Mutta kukin taaplaa tyylillään…