Postimerkkeily ja kolikoiden kerääminen ovat tylsimmät harrastukset, jotka pystyn kuvittelemaan, ehkä perhosten keihästämistä lukuun ottamatta. Inhoan myös sellaista taidetta, joka herättää minussa lähinnä vaivaantuneisuutta – riippumatta siitä, onko tekijä nimekäs vai ei.
Kohtalo päätti kuitenkin lahjoittaa minulle joukon postimerkkejä ja kolikoita, joiden arvosta en ymmärrä mitään. Lisäksi minulla on nyt varastossa “taidemaalaus”, jota en taatusti aio ripustaa seinälle – pitkulainen, kehystetty kovalevy, jossa on maaliläikkiä.
Hyvät neuvot ovatkin tarpeen – miten pääsen näistä aarteista eroon Tampereen seudulla mahdollisimman helposti ja tuottoisasti. Älkää ehdottako huuto.netiä – se on ihan kiva, mutta sopii lähinnä sellaisen tavaran myyjälle, joka itse tietää esineidensä arvon.
Luotettavin ostaja Tampereella:
http://user.sgic.fi/~jorma/
jorma.ahonen@koti.soon.fi
Jorma K. Ahonen
suositteli
Harri Veijonen
http://wwnet.fi/users/veijone/kauppias.jpg
Ainakin Sammonkadulla, Kalevan kirkon kohdalla, on numismaattinen liike. Ottanevat vastaan koko kolikkosatsin, jos siellä on edes jotain arvokasta tai kiinnostavaa.
Onko sulla mitään listaa niistä postimerkeistä. Saako sen nettii`n? Kansioiden määrä. Kotimaista, ulkomaista. Erikoisuuksia. Vakavan keräilijän jäljiltä vai harrastajan jne…
Sedis, ei tosiaan ole listaa, enkä taida alkaa tekemäänkään. Näyttäisi olevan etupäässä kotimaista ja arvelisin, että harrastaja tässä on kyseessä eikä intohimoinen keräilijä. Postimerkkien erikoisuuksia en tuntisi, vaikka ne tulisivat itse esittäytymään.
Niin, omasta kokemuksestani sanoisin, että harvinaiset postimerkit ovat harvinaisia siksi, että ne ovat oikeasti harvinaisia. Poikasena pääsin katsomaan vanhimman merkkini arvoa luettelosta: kaksikymmentä penniä.
Se saa ihmisen ymmärtämään tilastollisuutta, että jostain ihmeen syystä juuri se ainokainen keltainen joka oli vuoden merkeistä minulla oli ainoa, jonka hinta ei ollut vähintään kymmeniä markkoja.
Aikoinaan vuonna 1998 irtauduin postimerkkikokoelmastani kylmästi siten, että jätin kansiot pinossa roskiksen viereen. 3 minuutin kuluttua olivat hävinneet parempiin käsiin. En usko, että hävisin miljoonaomaisuutta,
vaikka ehkä niistä olisi muutaman kympin saanutkin, jos olisi jaksanut vuoden myydä, kaupata ja tingata. Kovalevytaulusta tulee
hieno tarjotin, jos on sopivaa kokoa: lakkaa päälle tms. :) Onnea romusta eroon pääsemiselle!
Helsingissä sijaitseva rahaliike Holmasto on julkaissut jokunen vuosi sitten luettelon Suomen markoista, missä kolikoille on vuosiluvun ja kunnon mukaan annettu sen hetkinen arvo. Sittemmin euron myötä keräilijöitä tuli lisää -> arvo noussut.
Jos sinulla sattuu olemaan erittäin hyväkuntoisia, eli kiiltäviä naarmuttomia 1800-1900 luvun vaihteen kolikoita niistä voi saada paljonkin.
hejsan!! jag heter peter!!!!!!!!!