Antiikkia, antiikkia

Antiikkia, antiikkia vieraili eilen Kangasalan Pirtillä, johon oli järjestetty taiteen ja antiikin arviointitilaisuus. Paikalla oli hämmästyttävä määrä ihmisiä tauluineen ja antiikkiesineineen. Tunnelma oli iloisen jännittynyt ja moni lähti arviointitilaisuudesta hymyillen. Pettyneitäkin ilmeitä toki näki.

Joskus sattuu, että ohikiitävä kohtaaminen on sateisen päivän keskellä kuin mansikkapaikka. Wenzel Hagelstam on luonnossa yhtä hurmaava kuin televisioruudussakin. Suvussamme kulkenut mysteeripatsas osoittautui hänen äitinsä sedän, Callu Wreden kätten työksi.

Nuorena ruokamyrkytykseen kuollut Wrede vietti 1900-luvun alkupuolella iloista elämää Pariisissa. Anjalassa sijaitsee pieni museo, jonne Hagelstam on lahjoittanut Wreden kipsiveistoksia. Sinne täytyy siis suunnata ensi tilassa.

Blogisti myöntää virheensä!

Kahvi oli mennä väärään kurkkuun, kun luin tämän päivän Aamulehdestä Jyrki Lehtolan kolumnin “Kolumnisti myöntää virheensä!”. Blogeja sarkastisesti hammastellut kirjoittaja toteaa, että “blogosfääristä löytyy sivistyksen ja nopean reagoinnin liittoja, joihin harvoin törmää valtamediassa.”

Voihan tuo olla ironiaa, mutta myönnän, että tämä lause oli saada minut tolaltani: “… blogien asennemaailmassa energia yhdistyy laajaan ja kosmopoliittiseen sivistykseen Suomessa harvinaisella tavalla.” Jestamandeera, ehkä Lehtola onkin humoristi eikä ääliö, kuten olen luullut.

Concierge

Tiedättekö sen tyypin, joka hengailee hotellin aulassa oman pöytänsä takana valmiina vetämään oikeista naruista, kun tarvitaan varaus suosittuun ravintolaan tai liput loppuunmyytyyn esitykseen? Tokihan te tiedätte, se on concierge. Mutta voisiko joku kertoa minulle, mitä se on suomeksi?