Asuimme seitsemän vuotta Koukkuniemeä vastapäätä Tampereella. Usein tuli iltaisin katseltua vanhainkodin valoja ja mietittyä, minkälaista vanhuutta siellä vietetään. Nythän sekin on käynyt selville.

Tuntuu surkealta ajatella, minkälaisia kärsimyksiä Koukkuniemessä on epäilemättä koettu ja koetaan, kun 280 asiakasta kohti on yksi yöhoitaja. Muun muassa Laura Tohka bloggaa aiheesta.

Oma isoäitini halusi elää kuolemaansa asti, 96-vuotiaaksi, yksin kotona. Niin paljon hän pelkäsi vanhainkotiin joutumista. Ilmeisesti se ei ollut aivan turhaa, vaikka Tampere ei ollutkaan hänen asuinpaikkansa.

Viime aikona olen painiskellut tekstin parissa, joka vilisee kuninkaita, pyhimyksiä, Raamatun kirjoja ja henkilöitä sekä paaveja. Voisiko joku kertoa, miksi näiden kaikkien nimet järjestään pitää yhä edelleen vääntää suomenkieliseen asuun?

OK, ymmärrän, että 1800-luvulla talonpoika-Matti ja hänen Liisa-vaimonsa hahmottivat huonosti ulkomaan elävien kieltä. Mutta tuleeko koskaan pistettä, jossa voisimme tunnustaa edistyksen edistyneen ja siirtyä käyttämään ihmisten aivan oikeita nimiä?

Eipä kai. Voi vain kuvitella sitä huudon ja melskeen määrää, joka seuraisi tuollaisesta käännösstrategiasta. Kyrsii, joskus kyrsii, vaikka työtäni rakastankin. Onneksi on sentään Wikipedia luetteloineen luetteloista. Voi vain kuvitella moista projektia ilman internetin vapaaehtoisia puurtajia.

Sedis on kirjoittanut kiinnostavan puheenvuoron HS:n juttuun poliitikkojen blogeista. En nyt ota itse HS:n juttuun kantaa. Sen sijaan minua huvittaa melko lailla ajatus poliitikoista bloginpitäjinä, jotka vain haluavat pönkittää rajattomasti omaa valtaansa ilman muita tarkoitusperiä.

Arvatkaapa, miten helppoa on saada useimpia poliitikkoja edes ymmärtämään mikä on blogi, saati että sellaista voisi olla hauskaa ja hyödyllistä pitää vaalien alla. “Ei mulla vaan oo mitään halua kertoa itsestäni mitään” -tyyliset vastaukset ovat jo käyneet tutuiksi vuosien ajan.

“Avoin blogi ei välttämättä tarkoita kaikkein syvimpien tuntojen jatkuvaa kirjaamista”, olen perustellut useaan otteeseen.

“Mutta kun en mä vaan halua pitää sellaista julkista päiväkirjaa”, kuuluu yleensä säkenöivä vastaus.

Olemme vasta nähneet politiikan avatgardistisen kärjen crème-de-la-crèmen huippuyksilöiden bloggaavan, sanokaa mun sanoneen. Vasta kun Tuppuranmäen ja Talviahteenkolun jokainen kunnallispoliitikko alkaa rutiininomaisesti kirjata mietteitään muiden arvioitavaksi, on aika perustaa blogikoulu, jossa kerrotaan mitä saa tehdä ja mitä ei, ja pitääkö kommentit sallia.

En voinut välttää kiusausta vaan kokosin pnin viitoittamalla tiellä youtube.comista oman iisin sunnuntaikimaran. Siinä on muutamia videoita, joita pidän paitsi musiikillisesti, myös visuaalisesti kiinnostavina. Eikö olekin mukava Tuubi?

Elvis VS JunkieXL – A Little Less Conversation
Eurythmics – Love Is A Stranger
George Michael & MJB – “As”
Massive Attack – Unfinished Sympathy
Perfect Day (various artists)
Roxy Music – Avalon
Talking Heads – Road to Nowhere

Mikä on bloggaajan unelma? Että ottaisi vuonna 2001 julkaistusta artikkelista pari lausetta sitaatiksi, kirjoittaisi perään yhden sanan ja saisi 180 keskustelukommenttia, joissa yksikään anonyymi ei kutsu ketään idiootiksi. Androgyynihullumies kirjoitti: “Joopajoo.” Olen äimänä. (Lähde: BlogiSanomat)

Ranskan ja ranskalaisen ruoan ystävät varmaan ilahtuvat kuullessaan, että Tampereen kauppahallissa on aloittanut varsin ranskalaistyylinen ravintola. Kävin testaamassa sen kalakeiton viime viikolla ja hyvää oli. Paikan nimi viittaa sesonkien vaihteluun (4 vuodenaikaa). Ainakin tuoreet ainekset ovat aina kulman takana, joten idean uskoisi toimivan hyvin. Ruokapaikka on heti vasemmalla, kun Kauppahalliin tullaan Hallituskadun puoleisesta päädystä.

Viime kevään Ranskan-matkalla tapahtuneen pienen auto-onnettomuuden seurauksena etsin muuten parhaillaan juristia, joka voisi edustaa minua oikeudenkäynnissä Nizzassa 4. huhtikuuta. Toistaiseksi en ole löytänyt sopivaa ehdokasta – otan mielelläni vastaan vinkkejä, jos joku osaa suositella asiansa (ja mielellään hieman englantiakin) osaavaa lakihenkilöä tuolta seudulta!

Olympiamitali on tulossa, mutta mistä ihmeen lajista? Eilen selostaja mielestäni ihan selvästi sanoi, että lajin nimi on “köölinki”, tosin taivutusmuodossa “köölingin” (“curlingin”). Se kuulosti heti mukavan tutulta, lännenlokarien tyyliin, samoin kuin joissain amerikansuomen murteissa “nörssit vörkkii” (nurses work). Mutta entäs jos kyseessä onkin luispaus tai luutapallo?

“Uusimmat uutisvideot maailmalta Conanin vierailusta… aika paljon huomiota”, vinkkasi Arhi.