Ravintola Belge ja julkisuudenhallinta

Ravintoloiden ja netinkäyttäjien suhde on mielenkiintoinen. Jos sattuu käymään niin, että ravintolakäynti ei ollut ihan onnistunut, nettiaktiivisella asiakkaalla on hyvä mahdollisuus nostaa tapaus erittäin suureen julkisuuteen. Tuoreessa muistissa ovat edelleen ravintola Lehtovaara ja ravintola Nuevo Latino. Suuri vaikutus on sillä, miten ravintola reagoi siinä vaiheessa kun tyytymättömän asiakkaan mielipiteet leviävät julkisuuteen.

Näyttää siltä, että ravintola Belgellä on nyt tuhannen taalan paikka. Pirkka Aunola kävi eilen syömässä ravintolassa ja huomasi maksaessaan että kaikkien ravintolan ruokalistojen hintamerkinnät olivat vanhentuneet vuodenvaihteessa. Lasku oli suurempi kuin mitä ruokalistasta sai ymmärtää. Loppujenlopuksi hän sai ruokansa listassa esitetyillä hinnoilla, mutta jäi tuohtuneeksi siitä että listoissa olevia hintoja ei luvattu korjata eikä valitusta otettu muutenkaan vakavasti. Keskustelu ruokalistoista päättyi siihen, että järjestysmies pyysi Aunolaa poistumaan ravintolasta.

Lue koko tarina Jaikusta. Nyt kun vihainen palaute on levinnyt julkisuuteen ja leviää todennäköisesti nopeasti hakukoneisiin asiasta kirjoittavien bloggaajien myötä, seuraammekin mielenkiinnolla miten ravintolan edustajat suhtautuvat saamaansa julkisuuteen.

(Päivitys 26.1.: Ravintola Belge reagoi asiaan asiallisella palautteella heti maanantaina, kertoi mistä ongelma johtui ja lupasi korvata liikaveloitukset kuittia vastaan kaikille liikaa maksaneille. Lue lisää Pirkan kommentista tämän jutun lopusta, tai suoraan Jaiku-ketjusta)

Jos tilanne hoidetaan hyvin, tulee muistaa että meillä netin käyttäjillä on sen jälkeen niin ikään tuhannen taalan paikka. Vastuullamme on kertoa tarina loppuun asti ja antaa ravintolalle sen ansaitsema positiivinen hakukonenäkyvyys. Tulenkin päivittämään tätä juttua sitä mukaa kuin kuulen uutisia Ravintola Belgen ja Pirkan välisestä keskustelusta (huom: lue myöhemmin kirjoittamani päivitys yltä).

Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten yksikin tyytymätön asiakas voi saada potentiaalisesti aikaan suurtakin vahinkoa yritykselle. Mutta samalla tavalla tyytyväinen asiakas voi tuoda paljon positiivista mainetta (vaikka tästä ei uutisoidakaan yhtä näkyvästi) – ja tyytymättömästä tyytyväiseksi käännytetty asiakas voi saada aikaan ihmeitä.

Muista suhtautua positiivisiin kokemuksiin yhtä suurella innolla kuin negatiivisiin. Jos saat hyvää kohtelua kaupassa, kerro siitä. Jos blogikirjoitus innostaa sinua käymään ravintolassa, kerro asiasta kommenteissa ja linkitä siihen omasta blogistasi. Käytä valtaasi myös positiivisten asioiden levittämiseen (esimerkkinä ravintola Sävel – kiitoksia muistutuksesta Loistava-blogille).

Myös Kulutusjuhla kirjoitti asiasta.

Macin syntymäpäivä

Kaikkien tuntema Apple Macintosh täyttää tänään 25 vuotta.

Ensimmäinen kokemukseni Maceista ja ylipäätään hiirellä varustetuista tietokoneista oli myös vuoden 1984 tienoilta, jolloin alkuperäinen kottaraisenpönttö-Mac oli esillä Seinäjoen kirjaston lukusalissa.

Laite oli tietenkin hämmästyttävän hieno verrattuna senaikaiseen tietokoneeseeni, Commodore 64:aan. Koneella sai kokeilla hiirellä piirtämistä Macpaint-ohjelman avulla. Ensimmäinen kosketus hiireen oli yhtä kömpelö kuin varmasti jokaisella meistä, mutta pienen harjoittelun jälkeen se alkoi sujua.

Nyt neljännesvuosisataa myöhemmin meillä on kokonaista kuusi Macintoshia (neljä aktiivikäytössä) ja koko perheen tietojenkäsittely hoituukin nykyään pelkkien Apple-laitteiden voimin. Windows löytyy enää pöytäkoneessa ajettavasta Parallels-virtuaalikoneesta.

Laitteisto ja käyttöjärjestelmä on ehtinyt uudistua vuosien varrella lukuisia kertoja, mutta alkuperäisestä Macista muistuttavat edelleen monet pienet yksityiskohdat. Mac päästää käynnistyessään edelleen tutun fanfaarin, valikkopalkissa on omenan kuva ja hiiren nuoliosoitinkin näyttää edelleen samalta. Läppärien hiirissäkin on edelleen vain yksi nappi ja näppäimistössä hannunvaakuna-merkki ().

Pohjoismaissahan hannunvaakuna on tuttu liikennemerkeistä, joissa se tarkoittaa nähtävyyttä. Mutta tiesitkö, että ne toimivat myös lähteenä Applen näppäimistössä käytetylle merkille?

Tarina menee seuraavasti: alkuaikoina komentonapissa oli pelkästään omenan kuva. Steve Jobsin mielestä oli kuitenkin hölmön näköistä, että valikoissa näkyvät näppäinoikotiet olisivat täynnä omenoita – liika on aina liikaa.

Applen taitava graafikko Susan Kare saikin tehtäväksi suunnitella komentonapille uuden symbolin. Selaillessaan symbolikirjastoa hän bongasi hannunvaakunan, jonka selitettiin tarkoittavan pohjoismaisissa liikennemerkeissä “mielenkiintoista” kohdetta. Selitys kuulosti sopivalta (näppäinoikotietkin ovat mielenkiintoisia), symboli oli helppo muuttaa bittikartaksi ja muut Mac-tiimin jäsenet pitivät ikonista. Näin merkki löysi tiensä Applen näppäimistöön ja valikoihin.

(Lisää: CNN, Susan Karen haastattelu)

Mikroblogit haettavana

Ruotsalainen Twingly julkisti mikroblogihakukoneen (lue tiedote).

Jos on vielä joku, jolle termi mikroblogi on vieras, lienee paikallaan antaa aiheesta lyhyt kertaus.

Mikroblogi on palvelu, jossa käyttäjät kirjoittavat lyhyitä, yleensä korkeintaan tekstiviestin mittaisia kirjoituksia. Mikroblogialustalla voi merkitä muita käyttäjiä kavereiksi, jolloin näiden kirjoittamat tuoreimmat tekstit näkee koottuna yhteen näkymään. Käyttäjät voivat kommentoida toistensa kirjoituksia ja kullakin käyttäjällä on oma kotisivu, jossa näkyvät kaikki palveluun kirjoitetut päivitykset.

Jos olet käyttänyt joskus Facebookia, tämä kuulostaa varmasti hyvin tutulta. Facebookin statuspäivitykset ja niiden kommentointi on mikrobloggausta omimmillaan. Muita tunnettuja mikrobloggausalustoja ovat mm. Jaiku ja Twitter.

Mikrobloggauspalveluissa on ollut melko hyvin toimivia hakukoneita tähänkin asti, mutta kussakin palvelussa on ollut oma hakunsa. Jos haluat etsiä keskusteluita useammasta mikroblogista yhtäaikaisesti, Twingly tuo tähän nyt ratkaisun. Haussa ovat tällä hetkellä mukana Twitter, Jaiku, Identi.ca sekä joukko pieniä kansallisia palveluita.

Varo älykkyystestiä

Olet ehkä jo törmännyt verkossa surffaillessasi älykkyystestien mainoksiin. Mainoksessa houkutellaan tekemään testiä tyyliin: “Matti Nykäsen ÄO on 117 – testaa oletko älykkäämpi”. Näitä testejä on kuitenkin syytä varoa.

Kaleva-lehden uutinen kertoo, miten testi vaikuttaa ihan viattomalta älykkyystestiltä. Kun testi on tehty, omaa älykkyysosamääräänsä ei kuitenkaan näe suoraan, vaan se halutaan lähettää tekstiviestinä kännykkään.

Jos huijauksen uhri erehtyy tässä vaiheessa antamaan kännykkänumeronsa, hänet liitetään automaattisesti ulkomailla toimivan mainostajan asiakaslistalle ja kännykkään alkaa virrata maksullisia peliviestejä. Viestien tulemista on erittäin vaikeaa ellei mahdotonta lopettaa, koska lähettäjä viis veisaa täkäläisistä mainostussäännöistä tai Kuluttajaviraston huomautuksista.

Kaleva-lehden uutisesta tekee hupsun se, että uutissivun alareunassa on samoja mainoksia joista jutussa varoitellaan.

On myös mahdollista, että samoja mainoksia ilmestyy Pinserissä tämän parhaillaan lukemasi jutun perään. Tämä johtuu Googlen Adwords-sovelluksen toimintaperiaatteesta:  se pyrkii tuomaan sivulle mainoksia niistä aiheista, joista sivulla kirjoitetaan – tässä tapauksessa siis älykkyystesteistä.

Google tarjoaa mahdollisuuden suodattaa mainoksia pois osoitteen perusteella. Olenkin laittanut Pinserin mainosasetuksiin suodattimen kaikille tietämilleni älykkyystestimainoksille – ongelmana on kuitenkin se, että mainostaja käyttää suurta määrää erilaisia osoitteita. Älykkyystestimainoksia saattaa siis pulpahdella näkyviin toimenpiteistä huolimatta.

Pidä siis mielessä ohje: Jos klikkaat Pinseristä tai muualta löytyvää älykkyystestimainosta, älä anna mainostajalle kännykkänumeroasi. Itse sivulla käymisestä tai testin tekemisestä ei ole kuitenkaan vaaraa.

Avaruusjyrinä

Jatketaan tiedeuutisilla. Mysteerit ovat aina kiinnostavia. Vuoden 2009 uusin selittämätön asia on avaruudesta kuuluva arvoituksellinen “jyrinä”. 

Ensiajattelemalta avaruus vaikuttaa hiljaiselta. Sitä se ei kuitenkaan ole: tähdistä, galakseista ja muista taivaankappaleista tulvii jatkuvasti suuri määrä radioaaltoja. Vaikka niitä ei voikaan kuulla ihmiskorvilla, radioaallot voi kuvitella ääneksi. Sellaiseksi, jota kuuluu radiosta asemien välillä ja joka toi ennenvanhaan lumisateen television ruudulle kun lähetykset loppuivat.

Astronomit kuuntelevat avaruuden kohinoita tutkiakseen kaukaisia taivaankappeleita ja kauan sitten olleita tapahtumia. 

Tammikuussa 2009 julkistettiin kuitenkin erikoinen havainto. Avaruudesta kuuluu kovaa jyrinää, joka haittaa herkillä laitteilla tehtäviä tutkimuksia. Jyrinän lähdettä ei tiedetä, mutta se tulee jostain kaukaa. Ja koska radioaallot etenevät valon nopeudella, kaukaa tuleva säteily tarkoittaa myös että se tulee kaukaa menneisyydestä.

Ehkäpä tällekin mysteeriolle löytyy vielä selitys – tosin tällä hetkellä kukaan ei osaa vielä sanoa mikä se voisi olla. Uutinen avaruusjyrinästä löytyy space.comin sivuilta

Jos saat hyviä väristyksiä ratkaisemattomista fysiikan mysteereistä, Wikipediasta löytyy iso annos muitakin ratkaisemattomia outouksia. Kiehtova mysteeri on esimerkiksi sonoluminesenssi (englanniksi), joka saa vedessä olevat kuplat katoamaan selittämättömän voimakkaasti välähtäen kun veteen kohdistetaan ultraääntä.

Hienoja kuvia haloista

Otsikossa mainitut halot eivät ole siis takkapuita vaan valoilmiöitä, joita syntyy kirkkaiden valolähteiden ympärille silloin kun ilmassa leijailee sopivankaltaisia pieniä jääkiteitä.

Halo

Asustelin lapsuudessa Seinäjoen Jouppilanvuoren laskettelurinteen lähellä ja opinkin jo silloin että laskettelurinteessä käytetyt lumitykit tuottavat juuri oikeanlaista kidepölyä halojen synnyttämiseksi.

Spaceweather.com raportoi tänään samanlaisesta ilmiöstä Jämsässä, Himoksen laskettelurinteillä.  Jari Luomasen ja Marko Riikosen ottamissa kuvissa ja videoissa näkyy hienoja valorenkaita ja sivuaurinkoja. Lisää hienoja kuvia löytyy myös Mika Ahon sivuilta.

Yllä näkyvässä kuvassa on valokuvaamiani kirkkaita haloja eräänä kylmänä aamuna Hämeenlinnassa. Valitettavasti valokuvat eivät tee oikeutta luonnossa nähdyille haloille, jotka saattavat kirkkaudessaan olla hämmästyttävän hienon näköisiä.

Lisätietoa haloilmiöstä Wikipediassa.