Pinserin lelutestissä Saddleback Leather -laukku.
Ajan patinoimat käytössä kuluneet esineet ovat yksi heikkouksistani. Nelisen vuotta sitten innostuin Moleskineistä: muistikirjoista, jotka näyttävät siltä kuin ne olisivat kulkeneet arkeologin mukana seikkailusta toiseen ja selvinneet lukuisista hankalista paikoista.
Mutta millaista laukkua seikkaileva egyptologi käyttäisi? Tähän löytyi vastaus joitain kuukausia sitten löytäessäni Saddleback Leatherin sivut. Olin myyty mies heti luettuani firman tunnuslauseen: “Näistä perillisesi tappelevat kuolemasi jälkeen”. Yrityksen perustajan Dave Munsonin tarina seikkailuistaan etsiessään täydellistä laukkua ja löytämästään vanhasta meksikolaisesta laukuntekijästä olivat hyvin vetoavia, mutta valokuvat Saddlebackin laukuista vakuuttivat minut lopullisesti.
Saddleback Leatherin laukut on tehty paksusta laadukkaasta nahasta ja niistä on jätetty pois kaikki helposti rikkoutuva kuten vetoketjut, tarranauhat tai kankaiset osat. Yritys myöntääkin laukuilleen reteästi 400 vuoden takuun! Laukut tietysti kuluvat käytössä, mutta se tekee niistä aina vain paremman näköisiä. Parin vuoden seikkailujen jälkeen laukku alkaa näyttää Indiana Jonesin laukulta.
Pakkohan tällainen siis oli ostaa. Saddleback Leatherilla on verkkosivujen lisäksi myös kauppapaikka eBayssä, josta sainkin napattua haluamani kaltaisen nahkasalkun huomattavalla alennuksella. Muutaman viikon odottelun jälkeen laukku löysi tiensä Teksasista Kangasalle, tullin kautta toki.
Pakettia avatessa ensivaikutelma tuli nenän kautta. Tuoreen nahan haju oli huumaava ja mieleen tulivat lapsuuden käynnit kenkäkaupassa. Laukku oli myös painava. Siinä ei todellakaan oltu säästelty materiaaleissa – mainoslauseet krokotiilin leukoja kestävästä materiaalista eivät taidakaan olla tuulesta temmattuja. Soljet ja renkaat olivat paksua kilahtelevaa metallia.
Large-kokoinen laukku oli juuri sopiva hieman pullealle 15-tuumaiselle työläppärille. Tietokone vei laukun sisältä toisen osaston, ja toinen jäi vielä vapaaksi muuntajalle, Filofaxille ja sekalaiselle tavaralle. Pienet taskut reunassa olivat mainio säilytyspaikka muistitikuille ja mokkulalle. Moleskinekin mahtuu erinomaisesti mukaan.
Olin jo ehtinyt saada pari ohjetta sähköpostissa odotellessani laukkua saapuvaksi: niissä mm. opetettiin että laukku näyttää nyt hyvältä, mutta muutaman kuukauden päästä se näyttää vielä paremmalta. Todella kooli laukusta tulee vasta vuoden-parin käytön jälkeen. Nahka kestää lähestulkoon mitä vain, mutta sitä on hyvä hoitaa silloin tällöin. Tahrat tulee pestä satulasaippualla, tietysti.
Saddleback Leatherin laukku ei tosiaankaan ole mikään Luis Vuitton tai vastaava neitipoikien laukku (kuten Dave sanoisi) vaan tilava, käytännöllinen ja tehty kestämään kulutusta. Tilaa laukussa on juuri sopivasti ja sen lisäosat ovat harkittuja. Kantohihnan voi kiinnittää kahvan alla olevaan solkeen, jonka jälkeen laukusta tulikin reppu. Päädyissä ja alla oleviin renkaisiin voi kiinnittää soljilla roikkumaan lisätavaraa. Ekstrahihnat kulkevat laukun ympäri, joten niiden avulla mukana voi kantaa vaikka kameran jalustaa, sateenvarjoa tai makuupussia. Käypä hihna jopa vyönkin korvikkeesta kapealanteisille.
Painon lisäksi ainoa vastaan tullut huono puoli laukussa on se, että se menee hieman hukkaan kulkiessaan auton takapenkillä ja junan tavarahyllyllä. Tämä laukku on tehty seikkailemaan pölyisillä hiekka-aavikoilla, avarissa vuoristomaisemissa ja kiireisissä suurkaupungeissa, kantamaan mukanaan kulunutta Moleskineä ja naarmuista järjestelmäkameraa pahaisen Thinkpadin sijasta.
Pinserin lelutestit on sarja, jossa raportoidaan mielenkiintoisista teknisistä vimpaimista (ja hieman muustakin). Aiemmin testattu mm.: Axbo, Macbook Air ja mokkula. Lähitulevaisuudessa lisää testejä ajankohdan mielenkiintoisimmista leluista! Muista käydä vierailulla säännöllisesti tai tilaa lukuohjelmaasi Pinserin RSS-syöte.
