Tampere Tube Map

tamperetube

Jos Tampereella puhuttaisiin englantia ja siellä olisi metro. (Klikkaa kuvaa suuremmaksi)

Lisäilen tähän vihjeitä jos tuntuu liian kaukaa haetulta:

– Puolikas ympyrän kehän pituutta on pii kertaa säde, eli englanniksi Pi R.

Pinserin muuttopäivä

Pinseri vaihtoi joulunpyhien aikana palveluntarjoajaa ja sijaitsee nyt Nebulan sijasta Kapsissa. Muuton yhteydessä naputtelin paikoilleen repsottavia kulmia ja harjasin hieman pölyjä nurkista. Huomasin mm. että kommentointi oli mennyt jossain vaiheessa rikki… no, nyt se toimii taas – tervetuloa kommentoimaan :-)

Totti 10 vuotta

Totti-koira täytti perjantaina 10 vuotta. Päivänsankari on edelleen yhtä hömelö riekkuja kuin pentunakin. Juhla-ateriaksi syötiin maksalaatikkoa ja nakkeja!

Testissä Apple Earpods

Jos nykyään etsii kaupasta nappikuulokkeita, tarjolla on enimmäkseen kahdenlaisia vaihtoehtoja: laadukkaita korvatulppakuulokkeita ja halpis-nappikuulokkeita.

Minä en ole koskaan erityisemmin pitänyt korvatulppakuulokkeista: ne peittävät tehokkaasti ympäröivät äänet mutta tuntuvat samaan aikaan hieman epämukavilta. Tulppakuulokkeet päässä pystyy kuulemaan oman hengityksensä ja kuulokejohdon kosketukset vaatteisiin kuuluvat kahisevana äänenä. Jos tulppakuulokkeita käyttää puhelimen handsfreenä, oma ääni kuulostaa todella oudolta ja tulee vaistomaisesti puhuttua hiljaisemmin kuin yleensä.

Siksi olen yrittänyt aina välillä etsiskellä hieman laadukkaampia nappikuulokkeita, mutta turhaan. Yleisimmin olenkin tyytynyt käyttämään Applen iPodien ja iPhonejen mukana tulevia peruskuulokkeita.

Niinpä Applen toissapäiväisessä julkistustilaisuudessa esittelemän Earpodit olivatkin miellyttävä yllätys. Earpodeja toimitetaan tästä eteenpäin uusien Applen puhelimien ja mp3-soittimien mukana, mutta niitä voi ostaa myös erikseen 29 euron hintaan. Laitoin tilauksen heti matkaan ja kahden yön odotuksen jälkeen lähettifirma kantoi kuulokkeet kotiovelle.

Kuulokkeet oli pakattu Applemaisen tyylikkäästi kuljetusrasiaan. Oikeanpuoleisen kuulokkeen johdossa on entuudestaan tuttu kaukosäädin, jolla voi säätää äänenvoimakkuutta, pysäyttää ja käynnistää musiikin sekä vaihtaa kappaleita. Lisäksi kaukosäädin sisältää mikrofonin ja puhelunhallintapainikkeet, joten sitä voi käyttää puhelimen handsfreenä.

Kuulokkeet asetetaan korvaan samalla tavalla kuin Applen vanhat nappikuulokkeet: niitä ei työnnetä korvakäytävään, vaan korvanlehden muodot pitävät kuulokkeen paikoillaan.

Kuulokkeet ovat isot ja tuntuvat aluksi siltä kuin ne tippuisivat ulos korvasta hetkenä minä hyvänsä. Ne pysyvät kuitenkin mukavasti korvalla eikä ainakaan minun korvissani ole pelkoa putoamisesta. Tähän vaikuttaa toki itse kunkin korvalehden oma muoto.

Earpodit poikkeavat useimmista nappikuulokkeista pikku kaiuttimiensa muotoilulla: varsinainen äänen ulostuloaukko on kuulokkeen reunassa ja siten suunnattu suoraan kohti korvakäytävää. Lisäksi kuulokkeissa on muitakin aukkoja: alhaalla varressa ja yläreunassa ovat ilma-aukot jotka estävät Applen mukaan tyhjiön muodostumista korvakäytävään, keskellä kuuloketta (siinä missä “normaalien” kuulokkeiden kaiutin sijaitsee) on pienempi kaiutin (näkyy kuvassa).

Kooltaan kuulokkeet ovat suurinpiirtein vanhojen Applen kuulokkeiden kokoiset, vaikka aluksi tuntuvatkin korvassa suuremmilta. Ne on helppo asettaa korvalle ja niin ikään ottaa pois.

Entäpä sitten äänenlaatu?

Aluksi täytyy varoittaa, että en ole erityisempi hifisti taikka kultakorva ja suoritin testini erittäin epätieteellisesti. Parempia äänenlaatutestejä voinet lukea lähitulevaisuudessa hifialaa käsittelevistä lehdistä ja blogeista.

Vertailin keskenään Applen vanhoja peruskuulokkeita, Applen In-Ear-tulppakuulokkeita, Sony MDR-EX 70 -tulppakuulokkeita ja Earpodeja.

Vanhoihin peruskuulokkeisiin verrattuna Earpodien bassotoisto oli parempi ja ääni selkeämmän erottelevampi. Basso ei ollut mikään erityisen voimakas tai potkiva. Pidin lisääntyneestä erottelusta: vanhoista tutuista kappaleista erottui paremmin yksityiskohtia.

Tulppakuulokkeissa oli – kuten arvata saattaa – paljon voimakkaampi basso. Applen In-Ear-kuulokkeissa basso ei ollut niinkään voimakas, vaan melko lähellä Earpodeja. Vaihdellassa kuulokkeita keskenään, tulppakuulokkeiden huonot puolet korostuivat erityisesti.

Vanhat Sonyni olivat bassotoistossa jo ihan eri tasolla, mutta Earpodien jälkeen niiden toisto kuulosti tunkkaisemmalta. Ihailemani musiikin yksityiskohdat jäivät taka-alalle.

Pidin Earpodeissa myös siitä, että kuulokkeiden asennolla ei tuntunut olevan suurempaa merkitystä äänen laatuun. Minun kokemukseni mukaan tulppakuulokkeita saa olla jatkuvasti asettelemassa, jotta niiden bassotoisto säilyisi hyvänä. Earpodit asettuvat heti luonnolliselle paikalleen eikä niitä tarvitse jatkuvasti asetella paremmin. Jälleen kerran täytyy tosin muistuttaa, että korvat ovat yksilöllisiä ja se mikä on hyvää minun korvalleni, voi olla huonoa jonkun muun korvalle. YMMV.

Yhteenvetona voisin todeta, että jos bassotoisto on tärkeää, kannattaa ostaa suosiolla tulppakuulokkeet. Jos taas etsii kohtuuhintaisia nappikuulokkeita jotka ovat hyvät myös puhelinkäytössä, Applen Earpodit saattavat olla todellinen nappiostos. Muista kuitenkin, että nämä ovat siis 29 euron hintaiset peruskuulokkeet – hyvät hintaisikseen mutta eivät kilpaile hinnaltaan satasen tuolla puolen olevien laatukuulokkeiden kanssa. Kannattaa koekuunnella.

Pinserin lelutestit on sarja, jossa raportoidaan mielenkiintoisista, hauskoista ja usein hieman turhistakin teknisistä vimpaimista. Muista käydä vierailulla säännöllisesti tai tilaa lukuohjelmaasi Pinserin RSS-syöte.

Muotibloggaus

Edellisessä kirjoituksessa mainittu Wanha Blogistania pistää osallistujansa bloggaamaan oikein urakalla. Tänään täytyy kuulemma kirjoittaa muotibloggaus. Mitä bloggaajan päällä?

OK, tästä tulee. Itsepä pyysitte.

Yllä juuri nyt:

Musta T-paita, tummansiniset farkut ja mustat alushousut. Kaikki taitavat olla Dressmanin tarjoustuotteita. Jalassa jostain unholaan jääneestä paikasta ostetut mustat sukat, joiden varressa ylhäällä sininen raita ja teksti “HI-TEC” (onneksi se jää lahkeen alle – älä kysy mitä se tarkoittaa).

Poninhäntää pitää koossa 5-v Annalta lainaksi saatu hillityn tummanvihreä pompula. Ranteessa Casio GDF-100 Garish Black -rannekello. Silmillä prodesigndenmarkin silmälasit, joiden linssit olisi pitänyt päivittää jo ajat sitten (tosin en tarvitse vieläkään monitehoja, hoo-ray!)

Asu on niin onnistunut, että omistan kasan samanlaisia. Konsultiksi naamioituminen tapahtuu vaihtamalla T-paita mustaan kauluspaitaan (meillä töissä pari kertaa vuodessa vierailulla käyvän thaimaalaisen Bobbyn räätälintyönä mittojeni mukaan tekemä), pikkutakkiin (Bobbyä niin ikään, löytyy myös Tweed-takki) ja mustiin siisteihin kenkiin (Camel Active).

Miten niin tykkään mustasta? Lempivärejäni ovat punainen, oranssi ja keltainen :)

Tästä haaste eteenpäin. Mitä sinulla on päälläsi?

Jos joku haluaa Pinserin muotiblogisponsoriksi, ottaa rohkeasti yhteyttä ;)

[Edit: unohtui mainita, että T-paita on MUSTA :) ]
[Edit2: paita on siis minun mittojeni mukaan, ei Bobbyn. Sanajärjestys muutettu ]

Blogataan käskystä

Facebookin Wanha Blogistania -ryhmässä (sisäpiiri vain niille, jotka bloggasivat jo 2005) käskettiin kirjoittaa vanhojen aikojen muistoksi blogikirjoitus. Siispä teen työtä käskettyä.

On vain hiukan vaikea keksiä mitään fiksua sanottavaa, kun kaikki vähänkin julkaisukelpoiset ajatukset tulee laitettua Facebook-sivuilleen. Mutta kokeillaan vaikka laittaa muutama satunnainen tiedonmuru.

Kymmenen vuotta sitten istutetut tuijat ovat nykyään arviolta 4-5 metriä korkeita.

Ajatukseni äänimaisemablogista ei ole vieläkään unohtunut. Nykyään nörttilelukasasta löytyisi jopa erinomaisia laitteita sen toteuttamiseen :)

Ja kun kerta nostalgiatunnelmissa pyöritään, vielä linkki sivuille jotka saavat wanhat bloggaajat (ja muutkin) tuntemaan itsensä tosi vanhaksi: Wanna Feel Old? Ja tuokin sivusto on jo kolme vuotta vanha…

Pinseri täyttää 10 vuotta, osallistu kilpailuun!

Pinseri täyttää tänään 10 vuotta! Ja mitkä 10 vuotta ne ovat olleetkaan. Aika on kiitänyt kuin siivillä ja vuosien varrella on ehtinyt tapahtua monenlaista.

Pinserin sivupalkista lähti liikkeelle lista suomalaisista blogeista, joka kasvoi sittemmin omaksi palvelukseen ja tuli lopuksi myydyksi valtamedialle :) Nykyisin bloggaajat esiintyvät televisiossakin omassa teemasarjassaan. Tosin 2000-luvun alun bloggaajat olisivat melko lailla hämillään ko. ohjelmaa seuratessaan (mekin olemme).

Nykyisin sosiaalisissa medioissa on tapana vaikuttaa ajankohtaisiin asioihin tuohtumalla näyttävästi. Pinserikin on osaltaan ollut mukana julkisessa tuohtumisessa – kuka muistaa esimerkiksi ravintolat Lehtovaaran ja Nuevo Latinon? Belgekin muisti ja otti asiasta näyttävästi opikseen.

Nykyisin Pinserissä on melko hiljaista – uusia kirjoituksia tipahtelee epäsäännöllisesti eikä kommenttejakaan tule entiseen malliin. Yhteisöllinen keskustelu on siirtynyt Facebookiin, Twitteriin ja muihin sosiaalisen median palveluihin. Mutta blogin kulta-aikana kommentteja tuli runsaasti – näyttävimpinä esimerkkeinä ehkä Ilmalämpöpumppukeskustelu (4300 kommenttia) ja kuudes Harry Potter, jossa oli liki 20000 kommenttia ennenkuin WordPressin kommenttitoiminto hajosi.

Ilmalämpöpumppukeskustelu ehti olla jonkin aikaa valtakunnan virallinen auktoriteetti alallaan – asennusfirmat piikittelivät kommenttiketjuissa toisiaan ja herkkänahkaisimmat alkoivat jo soitella meille kotiin vaatien kommenttien poistamista. Potter-keskustelu oli niin pitkä, että huomasimme sen olevan aikoinaan maailman eniten kommentoitu blogikirjoitus. Kokeilimme ilmoittaa sen Guinnessin ennätysten kirjaan, mutta valitettavasti heiltä tuli hylky. Ei siksi, että kyseessä ei olisi ennätys vaan siksi, että kirjassa ei ollut silloin kyseistä kategoriaa :-)

Vuosien varrella Pinseri kirjoittajineen ehti esiintyä lukuisissa medioissa, televisiosta radioon ja lehdistöön. Julkista tunnustusta, linkkejä ja mainintoja on saatu kasapäin. Pinserimobiileja on matkan varrella tullut taloon neljä kappaletta (ja poistunut kaksi), nörttileluja kymmeniä ja taas kymmeniä.

Ja unohtaa ei pidä tietenkään valtakunnan blogikoiraa. Totti (Pinserin kansikuvassa se märempi koira) on vain puoli vuotta Pinseriä nuorempi. Rodultaan se ei ole kuitenkaan Pinseri, vaan kultainennoutaja, ja luonteeltaan edelleenkin ikuinen pentu!

Pinseri kiittää kaikkia lukijoita kuluneesta vuosikymmenestä. Ja erityisen rakkaat terveiset kuuluvat kaikille Blogistanin naapuriblogeille – pitäkää kansalaisjournalismia yllä :)

10-vuotisjuhlien kunniaksi julkistetaan myös palkintokilpailu!

Groupon.fi on luvannut kilpailun voittajalle lahjaksi 50 euron lahjakortin käytettäväksi haluamaansa Grouponin sivuilta löytyvään tuotteeseen / palveluun.

Kilpailun aiheena on paras blogimuisto. Kirjoita oma muistosi joko tämän kirjoituksen kommentteihin tai omaan blogiisi (muista siinä tapauksessa jättää kommentteihin linkki blogikirjoitukseesi). Osallistujien kesken arvotaan lahjakortti viikon kuluttua sunnuntaina (6.5.2012) joten muista lähettää muistosi siihen mennessä (ja jättää yhteystieto mistä sinut saa kiinni jos onni potkaisee).

Muista myös liittyä Pinserin faniksi Facebookissa, kuten nykyaikana tapana on (linkki etusivun reunassa) :-)

Myus: Tavarantilausta maailmalta

Muutama viikko sitten tuli kokeiltua myus.com:ia tavaran tilaamiseen USA:sta. Lupasin antaa pikaraportin palvelun toimivuudesta, joten tässä se tulee.

Hieman taustaa: joskus tulee vastaan tilanne, jossa haluttaisi ostaa tuotteita amerikkalaisesta verkkokaupasta, mutta kauppa ei toimita tilauksia USA:n ulkopuolelle. Tarvitset siis välikäden, joka toimittaa tilauksesi Atlantin tälle puolelle.

Myus on juuri tällainen palvelu. Kun rekisteröidyt, saat itsellesi katuosoitteen Floridan Sarasotasta. Seuraavan kerran verkossa shoppaillessasi annat verkkokauppaan tämän osoitteen. Ostokset lähtevät Floridaan, jossa ne pakataan uudelleen ja lähetetään kuriiripalvelulla kotiosoitteeseesi.

Meillä on käytössä American Expressin asiakasetuna saatu Premium-palvelu, jonka etuna peruspalveluun on ostoksien yhdistely (voit tilata tavaraa useammasta verkkokaupasta ja lähetyttää ne Suomeen vasta sitten kun kaikki ovat perillä) ja shoppauspalvelu (et ole rajoittunut pelkästään verkkokauppaan, vaan voit pyytää Myus:aa käymään puolestasi fyysisessä kaupassa).

Tilasimme n. sadan dollarin edestä tavaraa, jota verkkokauppa ei suostunut toimittamaan ulkomaille. Kun ostokset olivat saapuneet perille, Myus paketoi ne siististi yhteen laatikkoon ja laittoi ne DHL:n kyydillä kohti Kangasalaa. Paketin perilletulo kesti viisi päivää (joista kaksi Turussa tullissa ja yksi Tampereella jakelua odottamassa).

EU:n ulkopuolelta tilatuista ostoksista täytyy maksaa kuljetuskulujen lisäksi tullia ja arvonlisäveroa. Kuriirin kulut pienehkölle pahvilaatikolle olivat n. 30 euroa. Sadan dollarin ostoksista ei tosin tullia vielä tullut, mutta koko shoppailusta (tavarat ja kuljetuskulut) piti maksaa arvonlisävero, josta tuli summaan vielä parikymppiä lisää.

Myus:lla shoppailu ei siis ole välttämättä sieltä edullisimmasta päästä, mutta jos jokin tuote on vain kertakaikkiaan pakko saada ostaa, se tekee tehtävänsä hyvin. Ehkäpä tälle tulee seuraavan kerran käyttöä, kun uudet iPhonet ja iPadit ilmestyvät ;-)