HS: Ruotsissa harkitaan laajakaistamaksua

Miltä kuulostaisi ratkaisu, jossa maksaisit laajakaistayhteydestäsi hieman kalliimpaa hintaa, mutta vastineeksi voisit vapaasti kopioida verkosta haluamiasi tiedostoja? Laajakaistamaksun tulot jaettaisiin kopioinnista kärsiville taiteilijoille. Aivan liian radikaalia?

Lasketaanpa. Suomessa oli vuoden 2006 alussa 1,2 miljoonaa laajakaistaliittymää. Jos jokainen näistä maksaisi esim. 10 euron laajakaistamaksun, se tekisi kuukaudessa 12 miljoonan euron potin jaettavaksi, eli vuodessa 144 miljoonaa euroa.

Kun tätä vertaa äänitteiden myyntiin (vuonna 2004 110 miljoonaa euroa) ja kerättyihin tekijänoikeuskorvauksiin (v. 2002 79,7 miljoonaa euroa), huomataan että 144 miljoonaa euroa vuodessa ei olisi välttämättä mikään pikkusumma.

Kun vielä ottaa huomioon, että vapaa nettikopiointi tuskin lopettaisi äänitteiden myyntiä, radiosoittoa, leffassa käymistä jne kokonaan, tuloksena voisi olla ehkä jopa lisätuloa nälkäänäkeville artisteille?

Ylläolevat luvut perustuivat netistä pikasurffailulla löydettyyn tietoon ja olen varmasti jättänyt paljon asioita huomiotta. Mutta olisipa hauska kuulla jonkin asiaa oikeasti tuntevan mielipide asiasta: olisiko laajakaistamaksussa mitään järkeä?

How NOT to steal a SideKick II

Evanin kaveri unohti älypuhelimensa taksiin, ja niinhän siinä sitten kävi että vekotin varastettiin. Mutta varkaalla oli huonoa tuuria.

Ensin hieman taustaa: Varastetun kaltainen Sidekick II -älypuhelin/kämmentietokone varmuuskopioi jatkuvasti sisältöään verkkoon. Kun omistaja hakee kaupasta varastetun tilalle uuden laitteen, kaikki varastetusta laitteesta varmuuskopioitu sisältö kopioituu uuteen laitteeseen.

Nyt kävi sitten niin, että varas ei tiennyt tätä vaan käytti puhelinta kuin omaansa (samalla kun puhelin jatkoi varmuuskopiointiaan). Niinpä sitten puhelimen alkuperäinen omistaja sai itselleen varkaan ottamia valokuvia, käyttäjätunnuksia, pikaviestinosoitteita, MySpace-profiileja (MySpace vastaa amerikkalaisten irc-galleriaa) jne. Omistaja otti yhteyttä varkaaseen pikaviestimellä ja kysyi voisiko hän saada laitteensa takaisin. Vastaukseksi tuli pilkkaa ja uhkailua (yllätys).

Niinpä älypuhelimen alkuperäinen omistaja päätti kostaa roistoille nöyryyttämällä heitä maailmanlaajuisesti: kaikki heidän valokuvansa, profiilinsa ja muut ovat nyt näkyvillä nettiyleisölle. Kuvia ja muuta tietoa sisältävän sivun ylläpitäjä päivittää tarinan käänteitä jatkuvasti. Tällä hetkellä roistojen osoite on jo selvitetty ja heistä on ilmoitettu poliisille. Ja tietysti roiston, hänen sukulaistensa ja kaveriensa galleriaosoitteet on kaivettu esille.

Tämä muistuttaa Kasassa toukokuussa julkaistua juttua tyypistä, jota huijataan nettihuutokaupassa myymällä rikkinäinen kannettava. Koneen kovalevy oli jäänyt ehjäksi, ja eikös sieltä löytynyt kasoittain huijarimyyjän valokuvia, tekstejä ynnä muuta. Ja siinä kävi sitten ihan samalla tavalla.

Eikö tunnukin hyvältä, kun roistot saavat ansionsa mukaan?

Mutta eikö tunnu myös hieman epämiellyttävältä ajatella, että jospa varkautta/huijausta ei tapahtunutkaan: huijari onkin huijattava. Tuskin tässä tapauksessa, mutta tulevaisuudessa tulemme näkemään tällaisiakin yrityksiä.

Lisäys: Suomessakin on annettu samalla mitalla takaisin huutokauppahuijareille. Omenatarhablogi kirjoitti huhtikuussa varastetun PowerBookin jäljittämisestä huuto.netiin ja sitä myyneen varkaan kiinnijäämisestä.

YLE uudistaa kanaviaan. Uudistukset vaikuttavat ensikatsomalta osuvilta. Esimerkiksi oma suosikkikanavani, Tampereen alueella jo pitkään kuulunut Radio Peili, alkaa kuulua koko maassa. Peilihän on ainoa puhekanava koko valtakunnassa ja onkin positiivista että Yle ei edes yritä kilpailla hittejä ja täytepuhetta tarjoavien kaupallisten kanavien kanssa. YleQ joutuu uhrautumaan Peilin tieltä, mutta koska se taas ei ole kuulunut täällä susirajan ulkopuolella, en osaa edes ikävöidä koko kanavaa.

Digi-TV:n puolella Yle24 loppuu ja korvautuu Yle Extra -nimisellä kanavalla. Oma kanavansa erilaisia livetapahtumia varten on hyvä valinta – Yle24:han on täyttänyt jo tähänkin asti tuota tarkoitusta (ja näyttänyt muuna aikana lähes pelkkiä uusintoja).

Kaikista kiinnostavimmalta uutiselta kuulosti syksyllä avattava YLE Elävä arkisto, joka tarjoilee netissä vanhoja tv- ja radio-ohjelmia. Tätä on jo odotettukin! Onhan Ylellä käytössään mahtava arkisto, jonka pihtailusta ei ole kenellekään hyötyä. Pinserilässä odotellaan innolla arkistojen aarteita. Hyvältä näyttää, Yle.