Varo huijaussoittoja

Jos kännykkä pirahtaa vain kerran ja vastaamattomien puheluiden listaan jää oudolta näyttävä numero, kenties ulkomaalainen, älä soita takaisin! Kyseessä saattaa olla huijaussoitto.

Huijaussoiton ideana on pommittaa kännyköitä tällaisilla pirahduksilla. Koska kukaan ei ehdi vastata puhelimeen, soittelu ei maksa huijarille mitään. Hän voi pommittaa läpi halutessaan vaikka kaikki kännykkänumerot 1111111:stä 999999:ään.

Kännykkääsi jäänyt ulkomaille johtava numero on se, jolla huijari tekee tilinsä: kyseessä on maksullinen puhelinnumero. Kun ihmettelet kännykkääsi jäänyttä numeroa ja soitat siihen saadaksesi tietää mitä asiaa soittajalla oli, napsahtaa puhelinlaskuusi samantien iso veloitus. Huijari saa itselleen provisiot jokaisesta ko. numeroon houkuttelemastaan soitosta. Ja siihen kalliiseen numeroonhan soitit siis sinä, ihan vapaaehtoisesti, joten ison kännykkälaskun tultua ei auta muu kuin maksaa se kiltisti.

Samantyyppisiä huijauksia voidaan tehdä myös tekstiviestien avulla – älä siis lähetä tekstiviestilläkään vastauksia oudolta vaikuttaviin numeroihin vaikka miten houkuteltaisiin.

(via Digitoday)

Kannattaa lukea myös Viestintäviraston tietoturvaohje kännykän käyttäjille.

Ravintola Belge ja julkisuudenhallinta

Ravintoloiden ja netinkäyttäjien suhde on mielenkiintoinen. Jos sattuu käymään niin, että ravintolakäynti ei ollut ihan onnistunut, nettiaktiivisella asiakkaalla on hyvä mahdollisuus nostaa tapaus erittäin suureen julkisuuteen. Tuoreessa muistissa ovat edelleen ravintola Lehtovaara ja ravintola Nuevo Latino. Suuri vaikutus on sillä, miten ravintola reagoi siinä vaiheessa kun tyytymättömän asiakkaan mielipiteet leviävät julkisuuteen.

Näyttää siltä, että ravintola Belgellä on nyt tuhannen taalan paikka. Pirkka Aunola kävi eilen syömässä ravintolassa ja huomasi maksaessaan että kaikkien ravintolan ruokalistojen hintamerkinnät olivat vanhentuneet vuodenvaihteessa. Lasku oli suurempi kuin mitä ruokalistasta sai ymmärtää. Loppujenlopuksi hän sai ruokansa listassa esitetyillä hinnoilla, mutta jäi tuohtuneeksi siitä että listoissa olevia hintoja ei luvattu korjata eikä valitusta otettu muutenkaan vakavasti. Keskustelu ruokalistoista päättyi siihen, että järjestysmies pyysi Aunolaa poistumaan ravintolasta.

Lue koko tarina Jaikusta. Nyt kun vihainen palaute on levinnyt julkisuuteen ja leviää todennäköisesti nopeasti hakukoneisiin asiasta kirjoittavien bloggaajien myötä, seuraammekin mielenkiinnolla miten ravintolan edustajat suhtautuvat saamaansa julkisuuteen.

(Päivitys 26.1.: Ravintola Belge reagoi asiaan asiallisella palautteella heti maanantaina, kertoi mistä ongelma johtui ja lupasi korvata liikaveloitukset kuittia vastaan kaikille liikaa maksaneille. Lue lisää Pirkan kommentista tämän jutun lopusta, tai suoraan Jaiku-ketjusta)

Jos tilanne hoidetaan hyvin, tulee muistaa että meillä netin käyttäjillä on sen jälkeen niin ikään tuhannen taalan paikka. Vastuullamme on kertoa tarina loppuun asti ja antaa ravintolalle sen ansaitsema positiivinen hakukonenäkyvyys. Tulenkin päivittämään tätä juttua sitä mukaa kuin kuulen uutisia Ravintola Belgen ja Pirkan välisestä keskustelusta (huom: lue myöhemmin kirjoittamani päivitys yltä).

Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten yksikin tyytymätön asiakas voi saada potentiaalisesti aikaan suurtakin vahinkoa yritykselle. Mutta samalla tavalla tyytyväinen asiakas voi tuoda paljon positiivista mainetta (vaikka tästä ei uutisoidakaan yhtä näkyvästi) – ja tyytymättömästä tyytyväiseksi käännytetty asiakas voi saada aikaan ihmeitä.

Muista suhtautua positiivisiin kokemuksiin yhtä suurella innolla kuin negatiivisiin. Jos saat hyvää kohtelua kaupassa, kerro siitä. Jos blogikirjoitus innostaa sinua käymään ravintolassa, kerro asiasta kommenteissa ja linkitä siihen omasta blogistasi. Käytä valtaasi myös positiivisten asioiden levittämiseen (esimerkkinä ravintola Sävel – kiitoksia muistutuksesta Loistava-blogille).

Myös Kulutusjuhla kirjoitti asiasta.

Macin syntymäpäivä

Kaikkien tuntema Apple Macintosh täyttää tänään 25 vuotta.

Ensimmäinen kokemukseni Maceista ja ylipäätään hiirellä varustetuista tietokoneista oli myös vuoden 1984 tienoilta, jolloin alkuperäinen kottaraisenpönttö-Mac oli esillä Seinäjoen kirjaston lukusalissa.

Laite oli tietenkin hämmästyttävän hieno verrattuna senaikaiseen tietokoneeseeni, Commodore 64:aan. Koneella sai kokeilla hiirellä piirtämistä Macpaint-ohjelman avulla. Ensimmäinen kosketus hiireen oli yhtä kömpelö kuin varmasti jokaisella meistä, mutta pienen harjoittelun jälkeen se alkoi sujua.

Nyt neljännesvuosisataa myöhemmin meillä on kokonaista kuusi Macintoshia (neljä aktiivikäytössä) ja koko perheen tietojenkäsittely hoituukin nykyään pelkkien Apple-laitteiden voimin. Windows löytyy enää pöytäkoneessa ajettavasta Parallels-virtuaalikoneesta.

Laitteisto ja käyttöjärjestelmä on ehtinyt uudistua vuosien varrella lukuisia kertoja, mutta alkuperäisestä Macista muistuttavat edelleen monet pienet yksityiskohdat. Mac päästää käynnistyessään edelleen tutun fanfaarin, valikkopalkissa on omenan kuva ja hiiren nuoliosoitinkin näyttää edelleen samalta. Läppärien hiirissäkin on edelleen vain yksi nappi ja näppäimistössä hannunvaakuna-merkki ().

Pohjoismaissahan hannunvaakuna on tuttu liikennemerkeistä, joissa se tarkoittaa nähtävyyttä. Mutta tiesitkö, että ne toimivat myös lähteenä Applen näppäimistössä käytetylle merkille?

Tarina menee seuraavasti: alkuaikoina komentonapissa oli pelkästään omenan kuva. Steve Jobsin mielestä oli kuitenkin hölmön näköistä, että valikoissa näkyvät näppäinoikotiet olisivat täynnä omenoita – liika on aina liikaa.

Applen taitava graafikko Susan Kare saikin tehtäväksi suunnitella komentonapille uuden symbolin. Selaillessaan symbolikirjastoa hän bongasi hannunvaakunan, jonka selitettiin tarkoittavan pohjoismaisissa liikennemerkeissä “mielenkiintoista” kohdetta. Selitys kuulosti sopivalta (näppäinoikotietkin ovat mielenkiintoisia), symboli oli helppo muuttaa bittikartaksi ja muut Mac-tiimin jäsenet pitivät ikonista. Näin merkki löysi tiensä Applen näppäimistöön ja valikoihin.

(Lisää: CNN, Susan Karen haastattelu)

Mikroblogit haettavana

Ruotsalainen Twingly julkisti mikroblogihakukoneen (lue tiedote).

Jos on vielä joku, jolle termi mikroblogi on vieras, lienee paikallaan antaa aiheesta lyhyt kertaus.

Mikroblogi on palvelu, jossa käyttäjät kirjoittavat lyhyitä, yleensä korkeintaan tekstiviestin mittaisia kirjoituksia. Mikroblogialustalla voi merkitä muita käyttäjiä kavereiksi, jolloin näiden kirjoittamat tuoreimmat tekstit näkee koottuna yhteen näkymään. Käyttäjät voivat kommentoida toistensa kirjoituksia ja kullakin käyttäjällä on oma kotisivu, jossa näkyvät kaikki palveluun kirjoitetut päivitykset.

Jos olet käyttänyt joskus Facebookia, tämä kuulostaa varmasti hyvin tutulta. Facebookin statuspäivitykset ja niiden kommentointi on mikrobloggausta omimmillaan. Muita tunnettuja mikrobloggausalustoja ovat mm. Jaiku ja Twitter.

Mikrobloggauspalveluissa on ollut melko hyvin toimivia hakukoneita tähänkin asti, mutta kussakin palvelussa on ollut oma hakunsa. Jos haluat etsiä keskusteluita useammasta mikroblogista yhtäaikaisesti, Twingly tuo tähän nyt ratkaisun. Haussa ovat tällä hetkellä mukana Twitter, Jaiku, Identi.ca sekä joukko pieniä kansallisia palveluita.