Macin syntymäpäivä

Kaikkien tuntema Apple Macintosh täyttää tänään 25 vuotta.

Ensimmäinen kokemukseni Maceista ja ylipäätään hiirellä varustetuista tietokoneista oli myös vuoden 1984 tienoilta, jolloin alkuperäinen kottaraisenpönttö-Mac oli esillä Seinäjoen kirjaston lukusalissa.

Laite oli tietenkin hämmästyttävän hieno verrattuna senaikaiseen tietokoneeseeni, Commodore 64:aan. Koneella sai kokeilla hiirellä piirtämistä Macpaint-ohjelman avulla. Ensimmäinen kosketus hiireen oli yhtä kömpelö kuin varmasti jokaisella meistä, mutta pienen harjoittelun jälkeen se alkoi sujua.

Nyt neljännesvuosisataa myöhemmin meillä on kokonaista kuusi Macintoshia (neljä aktiivikäytössä) ja koko perheen tietojenkäsittely hoituukin nykyään pelkkien Apple-laitteiden voimin. Windows löytyy enää pöytäkoneessa ajettavasta Parallels-virtuaalikoneesta.

Laitteisto ja käyttöjärjestelmä on ehtinyt uudistua vuosien varrella lukuisia kertoja, mutta alkuperäisestä Macista muistuttavat edelleen monet pienet yksityiskohdat. Mac päästää käynnistyessään edelleen tutun fanfaarin, valikkopalkissa on omenan kuva ja hiiren nuoliosoitinkin näyttää edelleen samalta. Läppärien hiirissäkin on edelleen vain yksi nappi ja näppäimistössä hannunvaakuna-merkki ().

Pohjoismaissahan hannunvaakuna on tuttu liikennemerkeistä, joissa se tarkoittaa nähtävyyttä. Mutta tiesitkö, että ne toimivat myös lähteenä Applen näppäimistössä käytetylle merkille?

Tarina menee seuraavasti: alkuaikoina komentonapissa oli pelkästään omenan kuva. Steve Jobsin mielestä oli kuitenkin hölmön näköistä, että valikoissa näkyvät näppäinoikotiet olisivat täynnä omenoita – liika on aina liikaa.

Applen taitava graafikko Susan Kare saikin tehtäväksi suunnitella komentonapille uuden symbolin. Selaillessaan symbolikirjastoa hän bongasi hannunvaakunan, jonka selitettiin tarkoittavan pohjoismaisissa liikennemerkeissä “mielenkiintoista” kohdetta. Selitys kuulosti sopivalta (näppäinoikotietkin ovat mielenkiintoisia), symboli oli helppo muuttaa bittikartaksi ja muut Mac-tiimin jäsenet pitivät ikonista. Näin merkki löysi tiensä Applen näppäimistöön ja valikoihin.

(Lisää: CNN, Susan Karen haastattelu)

Mikroblogit haettavana

Ruotsalainen Twingly julkisti mikroblogihakukoneen (lue tiedote).

Jos on vielä joku, jolle termi mikroblogi on vieras, lienee paikallaan antaa aiheesta lyhyt kertaus.

Mikroblogi on palvelu, jossa käyttäjät kirjoittavat lyhyitä, yleensä korkeintaan tekstiviestin mittaisia kirjoituksia. Mikroblogialustalla voi merkitä muita käyttäjiä kavereiksi, jolloin näiden kirjoittamat tuoreimmat tekstit näkee koottuna yhteen näkymään. Käyttäjät voivat kommentoida toistensa kirjoituksia ja kullakin käyttäjällä on oma kotisivu, jossa näkyvät kaikki palveluun kirjoitetut päivitykset.

Jos olet käyttänyt joskus Facebookia, tämä kuulostaa varmasti hyvin tutulta. Facebookin statuspäivitykset ja niiden kommentointi on mikrobloggausta omimmillaan. Muita tunnettuja mikrobloggausalustoja ovat mm. Jaiku ja Twitter.

Mikrobloggauspalveluissa on ollut melko hyvin toimivia hakukoneita tähänkin asti, mutta kussakin palvelussa on ollut oma hakunsa. Jos haluat etsiä keskusteluita useammasta mikroblogista yhtäaikaisesti, Twingly tuo tähän nyt ratkaisun. Haussa ovat tällä hetkellä mukana Twitter, Jaiku, Identi.ca sekä joukko pieniä kansallisia palveluita.

Varo älykkyystestiä

Olet ehkä jo törmännyt verkossa surffaillessasi älykkyystestien mainoksiin. Mainoksessa houkutellaan tekemään testiä tyyliin: “Matti Nykäsen ÄO on 117 – testaa oletko älykkäämpi”. Näitä testejä on kuitenkin syytä varoa.

Kaleva-lehden uutinen kertoo, miten testi vaikuttaa ihan viattomalta älykkyystestiltä. Kun testi on tehty, omaa älykkyysosamääräänsä ei kuitenkaan näe suoraan, vaan se halutaan lähettää tekstiviestinä kännykkään.

Jos huijauksen uhri erehtyy tässä vaiheessa antamaan kännykkänumeronsa, hänet liitetään automaattisesti ulkomailla toimivan mainostajan asiakaslistalle ja kännykkään alkaa virrata maksullisia peliviestejä. Viestien tulemista on erittäin vaikeaa ellei mahdotonta lopettaa, koska lähettäjä viis veisaa täkäläisistä mainostussäännöistä tai Kuluttajaviraston huomautuksista.

Kaleva-lehden uutisesta tekee hupsun se, että uutissivun alareunassa on samoja mainoksia joista jutussa varoitellaan.

On myös mahdollista, että samoja mainoksia ilmestyy Pinserissä tämän parhaillaan lukemasi jutun perään. Tämä johtuu Googlen Adwords-sovelluksen toimintaperiaatteesta:  se pyrkii tuomaan sivulle mainoksia niistä aiheista, joista sivulla kirjoitetaan – tässä tapauksessa siis älykkyystesteistä.

Google tarjoaa mahdollisuuden suodattaa mainoksia pois osoitteen perusteella. Olenkin laittanut Pinserin mainosasetuksiin suodattimen kaikille tietämilleni älykkyystestimainoksille – ongelmana on kuitenkin se, että mainostaja käyttää suurta määrää erilaisia osoitteita. Älykkyystestimainoksia saattaa siis pulpahdella näkyviin toimenpiteistä huolimatta.

Pidä siis mielessä ohje: Jos klikkaat Pinseristä tai muualta löytyvää älykkyystestimainosta, älä anna mainostajalle kännykkänumeroasi. Itse sivulla käymisestä tai testin tekemisestä ei ole kuitenkaan vaaraa.

Avaruusjyrinä

Jatketaan tiedeuutisilla. Mysteerit ovat aina kiinnostavia. Vuoden 2009 uusin selittämätön asia on avaruudesta kuuluva arvoituksellinen “jyrinä”. 

Ensiajattelemalta avaruus vaikuttaa hiljaiselta. Sitä se ei kuitenkaan ole: tähdistä, galakseista ja muista taivaankappaleista tulvii jatkuvasti suuri määrä radioaaltoja. Vaikka niitä ei voikaan kuulla ihmiskorvilla, radioaallot voi kuvitella ääneksi. Sellaiseksi, jota kuuluu radiosta asemien välillä ja joka toi ennenvanhaan lumisateen television ruudulle kun lähetykset loppuivat.

Astronomit kuuntelevat avaruuden kohinoita tutkiakseen kaukaisia taivaankappeleita ja kauan sitten olleita tapahtumia. 

Tammikuussa 2009 julkistettiin kuitenkin erikoinen havainto. Avaruudesta kuuluu kovaa jyrinää, joka haittaa herkillä laitteilla tehtäviä tutkimuksia. Jyrinän lähdettä ei tiedetä, mutta se tulee jostain kaukaa. Ja koska radioaallot etenevät valon nopeudella, kaukaa tuleva säteily tarkoittaa myös että se tulee kaukaa menneisyydestä.

Ehkäpä tällekin mysteeriolle löytyy vielä selitys – tosin tällä hetkellä kukaan ei osaa vielä sanoa mikä se voisi olla. Uutinen avaruusjyrinästä löytyy space.comin sivuilta

Jos saat hyviä väristyksiä ratkaisemattomista fysiikan mysteereistä, Wikipediasta löytyy iso annos muitakin ratkaisemattomia outouksia. Kiehtova mysteeri on esimerkiksi sonoluminesenssi (englanniksi), joka saa vedessä olevat kuplat katoamaan selittämättömän voimakkaasti välähtäen kun veteen kohdistetaan ultraääntä.

Hienoja kuvia haloista

Otsikossa mainitut halot eivät ole siis takkapuita vaan valoilmiöitä, joita syntyy kirkkaiden valolähteiden ympärille silloin kun ilmassa leijailee sopivankaltaisia pieniä jääkiteitä.

Halo

Asustelin lapsuudessa Seinäjoen Jouppilanvuoren laskettelurinteen lähellä ja opinkin jo silloin että laskettelurinteessä käytetyt lumitykit tuottavat juuri oikeanlaista kidepölyä halojen synnyttämiseksi.

Spaceweather.com raportoi tänään samanlaisesta ilmiöstä Jämsässä, Himoksen laskettelurinteillä.  Jari Luomasen ja Marko Riikosen ottamissa kuvissa ja videoissa näkyy hienoja valorenkaita ja sivuaurinkoja. Lisää hienoja kuvia löytyy myös Mika Ahon sivuilta.

Yllä näkyvässä kuvassa on valokuvaamiani kirkkaita haloja eräänä kylmänä aamuna Hämeenlinnassa. Valitettavasti valokuvat eivät tee oikeutta luonnossa nähdyille haloille, jotka saattavat kirkkaudessaan olla hämmästyttävän hienon näköisiä.

Lisätietoa haloilmiöstä Wikipediassa.

Puikko olikin pala

Suomalaisia kuohuttavassa kalapuikkokahinassa on tullut ilmi uusia seikkoja. Poliisin paikalle kutsumisen aiheuttanut yläastelaisen ottama ns. “neljäs kalapuikko” olikin rapea kalapala. Sitä paitsi santsaaminen on Vantaan kaupungin mukaan sallittua, kun alkuperäinen annos on syöty. Tätä kirjoitettaessa HS:n keskustelussa on jo päälle 500 kommenttia.

Spotify-kutsuja kaikille halukkaille – katso linkki!

Spotify on yksi parhaita viime aikoina nettiin tulleita uutuuksia. Kyseessä on hienosti toteutettu ja helppokäyttöinen ohjelma, jolla voi kuunnella netistä musiikkia. Yksinkertaisen idean tekee loistavaksi se, että ohjelman kautta on käytettävissä valtaisa musiikkikirjasto – liki kaikki vanhat ja uudet suosikit on helppo löytää palvelun laajasta arkistosta. 

Ilmaista lounasta ei tietenkään ole olemassa, sillä Spotifytä pääsee käyttämään vain joko maksamalla (kympillä kuukaudessa tai 1e päivälipulla) tai saamalla kutsun mainosrahoitteiseen ilmaisversioon. Mistäs kutsuja sitten saa? Maksavat Spotify-käyttäjät saavat silloin tällöin pari kutsua kavereille jaettavaksi. Kuten voi arvata, kutsut ovat kovasti kysyttyjä koska niitä ei riitä läheskään kaikille halukkaille. 

Nyt Techcrunch kuitenkin raportoi tempusta, jolla kuka tahansa halukas saa hankittua itselleen Spotify-kutsun: Lue ohjeet. Toimi kuitenkin nopeasti – tämä aukko menee luultavasti pian tukkoon. Sen jälkeen kutsuja täytyy taas kärkkyä Spotifystä maksavilta ystäviltä :)

Päivitys: Valitettavasti jutussa mainittu ohje lakkasi toimimasta liki välittömästi. Mutta kannattaa lukea ko. jutun kommentteja – siellä on uusia vinkkejä ilmaiskutsun saamiseksi.