Nikc:n blogissa käydään keskustelua valokuvaajia usein askarruttavasta asiasta. Voiko vartija kieltää valokuvaamisen?
/dev/nikc/blog: Valokuvaamisesta ja sen kieltämisestä

Kas kas, roskapostittajille viritettäviä ansoja valmistava Project Honey Pot on edelleen hengissä! Ja nyt heidän ohjelmistonsa nappaavat myös kommenttispammereita. Erinomaista.

Laitoinkin Pinseriin tuliterän roskapostiansan. Löydät siihen johtavan linkin etusivun reunasta, postaussivun alareunasta tai tästä. Voit klikata ansalinkkiä jos haluat, mutta sen takaa avautuva sivu ei näytä rehelliselle käyttäjälle juuri miltään. Sen sijaan sivun sisältä löytyy piilotettuna iso kasa mehukkaita sähköpostiosoitteita ja palautelomakkeita, jotka vain roskapostittajat näkevät. Jos spammeri lähettää johonkin näistä osoitteista spammia, hänen käyttämänsä tietokoneen osoite tallentuu Project Honey Potin tietokantaan ja projektin WWW-sivuilla näkyväksi.

Miten näitä osoitteita voi sitten käyttää hyväkseen roskapostittajien rankaisemisessa? Sen Project Honey Pot on luvannut kertoa keskiviikkona!

Nykyisin suurin osa roskapostista lähetetään ihan tavallisista kotitietokoneista. Tilastot näyttävät Suomestakin suuria spammerien joukkoja! Koneiden omistajat eivät kuitenkaan ole rikollisia, vaan heidän koneeseensa on jossain vaiheessa tarttunut virus, joka on asentanut tietokoneeseen roskapostia ja kommenttispammia lähettävän haittaohjelman. Tällaisen koneen omistaja ei itse tiedä toimivansa spammerien apulaisena sillä hänen koneensa lähettelee roskapostia vain silloin kun sitä ei käytetä. Kieroa.

Uhriksi joutumiselta voi välttyä asentamalla koneeseensa nykyaikaisen virustentorjuntaohjelman (ja pitämällä huolta että ko. ohjelma päivittää virustietokantaansa jatkuvasti).

Mutta miten siis taistella roskapostittajia vastaan? Kun saastuneiden (ja muiden roskaa lähettäneiden) koneiden osoitteet ovat julkisia, on mahdollista rakentaa ohjelmia jotka kieltävät sivuille pääsyn mustalla listalla olevista (roskapostia lähettävistä) osoitteista. Sillä tavalla voi esimerkiksi suojata oman bloginsa kommenttispammilta.

Jos siis lähipäivinä käy niin että et pääse enää Pinserin sivuille, todennäköisesti syynä on se, että koneesi on toiminut tietämättäsi roskapostittajana ja se on laitettu Project Honey Potin avulla mustalle listalle. Kannattaa laittaa siis virustorjunta kuntoon jos se ei ole vielä :-)

Jos blogin sivupohjien virittäminen on hallussa ja pystyt asentamaan palvelimellesi pienen ohjelman, liity mukaan projektiin. Tehdään roskapostittajien elämästä vähän vaikeampaa.

Vanishing honeybees mystify scientists – CNN.com

Minne mehiläiset katoavat? Viime vuoden aikana on kadonnut jäljettömiin miljardeja mehiläisiä, pääasiassa Yhdysvalloissa, mutta myös Euroopassa ja Etelä-Amerikassa. Erilaiset myrkyt tai ympäristön uhat tuskin ovat syynä, sillä kuolleita hyönteisiä ei ole löytynyt eikä tyhjiksi jääneistä pesistä ole evakuoitu kuningattaria tai munia.

The Independentissä spekuloidaan, että kännyköiden radiosäteily sekoittaisi mehiläisten suuntavaiston eivätkä ne löydä enää takaisin pesään. Helsingin Sanomissa haastateltu tutkija epäilee syyksi torjunta-aineita.

Noin kerran kuukaudessa Blogilistan palvelinkoneen httpd-palvelin jumittuu, jolloin listalle ei voi saada yhteyttä. Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä kävi taas tällä tavalla eikä listalle pääse tällä hetkellä.

[päivitys] Ja kuten aina, vikailmoitus palveluntarjojalle riitti ja yhteydet saatiin toimimaan normaalisti. :) Kiitokset viasta maininneille!

Miten jännittävää – huomasin olevani juuri uhrina tekijänoikeusrikoksessa!

EBayssä toimiva hiirimattokauppa on varastanut Flickriin laittamani valokuvan ja myy kyseisellä kuvalla varustettua hiirimattoa. Olen asiasta hieman tuohtunut mutta myös huvittunut. En ole tuntenut itseäni näin väärinkohdelluksi artistiksi sitten sen päivän, jolloin näin kirjani kaikkien ilmaiseksi luettavissa kirjaston hyllyssä. Vaan nytpä täytyy miettiä, mikä olisi sopiva rangaistus mokomille piraateille.

Voisin mailata heille ja vaatia ottamaan kuvan pois välittömästi mutta se on vähän turhan helppo ratkaisu. Ehkä minun pitäisi vaatia ilmaisia hiirimattoja? Tai raportoida koko putiikki eBayn ylläpidolle? Nostaa oikeusjuttu ja vaatia miljoonakorvauksia? Asentaa valokuviini DRM? Hyviä ehdotuksia otetaan vastaan.

Stella Artois -oluen mainokset ovat erinomaisia parin minuutin lyhytelokuvia. Kukin mainos edustaa omaa tyylisuuntaansa. Katso itse:

Jacques
Le Sacrifice
Vikings
Pilot
Barco
Mosteiro
Ladrones
Good Doctor
The Last Wishes
Choir

jne… Lisää löytyy Youtubesta.

Muutama viikko sitten netissä tapahtui jonkinlainen naksahdus. Yllättäen joka paikassa alkoi tulla vastaan kirjoituksia Twitteristä: mistä oikein on kyse? muuttaako tämä maailmaa? ketä kiinnostaa?

Olin tutustunut jo aiemmin palveluun sen verran, että tiesin kyseessä olevan jonkinlaisen chatin, blogin ja yhteisöpalvelun risteytyksen: palvelun, jossa voi linkittää käyttäjäprofiiliaan kavereihinsa ja lähettää paivityksiä, joilla kerrotaan missä on ja mitä tekee. Lisämausteena palvelu toimii yhteen kännyköiden kanssa, niin että omien ja kaverien tekemisiä voi raportoida ja seurata liikkeellä ollessaan. Luokittelin kuitenkin itseni silloin “ketä kiinnostaa??” -kategoriaan. En usko, että menoni ja tekemiseni kiinnostavat ketään niin paljon. Mutta pakkohan Twitteriin ja muihin kaltaisiinsa palveluihin oli syventyä, kun kerran niistä niin meuhkattiin.

Twitter nousi muutama viikko sitten räjähdysmäisen kasvun myötä maailmanmaineeseen, kun joukko kärkibloggaajia innostui asiasta. Palvelun käyttäjämääriä kuvaavat käyrät nousivat jyrkästi ylöspäin ja pysähtyivät vasta kun palvelinkoneiden kapasiteetin rajat saavutettiin. Kaikkialla puhuttiin Twitteristä ja palvelun ympärille kasvoi lisäpalveluita kuin sieniä sateella: hauskana esimerkkinä vaikkapa Twittervision, joka näyttää uusimmat kirjoitukset maailmankartalla.

Palveluita kokeillessa varmistuin melko nopeasti siitä, että menojen ja tekemisten raportointi saattaa olla hauskaa hetken verran. Varsinainen kiinnostavuus löytyi kuitenkin jostain ihan muualta. Twitterin yksinkertainen käyttöliittymä houkutteli kirjoittamaan ylös mieleentulevia ideoita ja ajatuksia. Ne tallentuivat näkyviin omaan historianäkymääni ja saattoivat parhaassa tapauksessa kerätä vastauksia muilta käyttäjiltä. Mikä parasta, ajatuksia oli helppo lähettää myös kännykän avulla.

Tämähän oli kuin bloggaamista, mutta paljon spontaanimpaa. Enää ei tarvinnut miettiä että olisiko mieleenjuolahtanut idea blogipostauksen (tai edes pikkupostauksen) arvoinen, eikä sen ympärille tarvinnut rakentaa kehyskertomusta. Tämä oli itse asiassa juuri sitä, millaista bloggaamisen pitäisi olla: oman historian kirjoittamista, ajatuksien debuggausta ja niiden tarjoamista yhteisön iloksi.

Twitter ei ollut tässä bisneksessä yksin. Helsingissä Lönnrotinkadulla pitää toimistoaan firma nimeltään Jaiku, joka tarjoaa samankaltaista palvelua, jaiku.comia.

Jaiku on kuitenkin enemmän: siihen voi kytkeä myös RSS-syötteitä ja jos omistaa nykyaikaisen Nokian kännykän, voi imuroida itselleen Jaiku Mobilen helpottamaan kontaktien hallintaa ja päivityksien kirjoittamista.

Jaiku vahvisti entisestään ideaa “laiskan miehen bloggausalustasta”: kun kytkin siihen Flickrissä olevien valokuvieni ja Google Readerissa jaetuiksi merkaamieni postauksien syötteet, ne alkoivat näkyä automaattisesti omassa “Jaikuvirrassani”. Sisältö syntyy suorastaan itsestään.

Luulen että Jaikun tekijät ovat katselleet viime viikkojen ajan hieman kateellisina Twitterin menestystä. Teknisesti ja ominaisuuksien puolesta yksinkertaisempi palvelu on noussut valtaisaan maailmanmaineeseen, mutta vain harva on maininnut Jaikusta mitään.

Tätä kirjoittaessa asiaan saattaa olla kuitenkin tulossa muutos: bloggaava tv-, radio- ja podcast-toimittaja Leo Laporte ilmoitti eilen illalla näkyvisti hylkäävänsä Twitterin ja siirtyvänsä Jaikuun. Hänen perässään alkoi siirtyä muitakin kuuluisuuksia, ja kuten Robert Scoble kirjoittaa, tästä tekee merkityksellistä se, että Laporte on todennäköisesti yksi niistä henkilöistä jotka alunperin nostivatkin Twitterin maailmanmaineeseen.

Juuri nyt Jaikun käyttäjämäärät näyttäisivät olevan hyvässä kasvussa ja palvelimetkin alkavat jo natista kuorman alla. Toivottavasti ihan kaikki ylläpitäjät eivät ole pääsiäislomilla.

Nämä palvelut kehittyvät jatkuvasti ja onkin mielenkiintoista seurata, mitä kaikkea tästä vielä syntyykään. Onko kyseessä uusi bloggaus vai hetken huuma? Jää nähtäväksi.

Voit seurata minun jaikuvirtaani osoitteessa http://samikki.jaiku.com/. En aio kuitenkaan edelleenkään lopettaa Pinseriin kirjoittamista :-)

Ainiin. Osaako joku kertoa, miksi näitä palveluita voisi kutsua suomenkielelellä? Onko kukaan edes yrittänyt keksiä niille jotain nimeä?