Ilmalämpöpumppu ja poistovesiputki

Taitaa olla aika kirjoittaa pitkästä aikaa Pinseriin ilmalämpöpumppu-kuulumisia. Laite on nyt huristellut seinällämme jo kuuden vuoden ajan ja sinä aikana tuonut sähkönsäästöä (arvioisin lämmityssähkön tarpeen tippuneen n. 30%) mutta myös harmaita hiuksia. Laitteesta on kahdesti korjattu sisäyksikön hajonneet laakerit ja kerran ulkoyksikön kompressori. Vedenkin kanssa on ollut harmia – tässä siitä tarkemmin.

Viime kesänä Panasonicin kanssa yllätti tulva. Sisäyksiköstä alkoi valua vettä lattialle. Tutkittuani asiaa kävi ilmi että poistovesiputki oli ajan myötä mennyt tukkoon ja jäähdytyskäytössä syntyvä kondenssivesi ei päässyt ulos luonnollista tietä.

Sillä kertaa ongelma ratkesi kun avasin sisäyksikön kuoret, etsin ritilöiden alla olevasta kondenssivesialtaasta ulosjohtavan reiän ja keksin puhaltaa sinne purkista paineilmaa. Moskat ja vedet lensivät komeasti poistoputken päästä pihalle. Tein tänä keväänä ennen jäähdytyskauden alkamista saman huoltotoimenpiteen ja taas tuli ulos komea kasa märkää mönjää.

Vinkkinä uusille ilmalämpöpumpun omistajille voisikin todeta: muistakaa tarkkailla poistovesiletkua ja puhdistakaa se säännöllisesti!

Nyt helteillä pumppu on jäähdyttänyt jatkuvalla syötöllä pidempään ja huomasin että sisäyksikön alapinnalla on taas kohta josta roikkuu vesitippa. Laitoin lattialle ensiavuksi vadin, johon parin päivän aikana on ehtinyt kertyä ehkä noin puoli desilitraa vettä. Ei hirmuisesti siis. Suurin osa kondenssivedestä menee edelleen ulos – kävin tarkastelemassa ulkona poistovesiputken päätä, josta valui reippaasti vettä (noin tippa sekunnissa – siitä kertynee päivässä jo iso ämpärillinen). Kostealla hellesäällä ilmalämpöpumppu poistaa huoneilmasta kosteutta uskomattomalla teholla.

Koska vesivaurion uhka ei ole vielä ihan akuutti, en ole jaksanut kiivetä availemaan sisäyksikköä mutta epäilen että kondenssivesialtaaseen / poistoputkeen on kertynyt pölyä ja kenties alkanut kasvaa jotain muutakin mönjää, joka patoaa allasta sen verran että nyt huippuhelteillä (tai -kosteuksilla) ihan kaikki vesi ei ehdi ulos. Tai sitten laitteen kylmänä käyviin kohtiin tiivistyy myös hieman vettä.

Kiinnostuin asiasta ja päätin etsiä netistä asiaan liittyviä lisätietoja. Suomessa näemmä poistovesiputken puhdistus ei ole lainkaan ajankohtainen asia, koska siitä ei ole juuri kirjoiteltu. Laitteiden ohjekirjoissakin todetaan vain että jos sisäyksiköstä alkaa valua vettä, on syytä kutsua huoltomies paikalle.

Sen sijaan löysin monia jenkkisivustoja, joissa puhutaan myös poistovesiputkien puhdistuksesta – siellähän on liki joka tuvassa ilmastointilaite joka on käytännössä kuin ilmalämpöpumppu ilman lämmitysominaisuutta. Sitä lisäksi käytetään ahkerasti – etelämmässä ympäri vuoden.

Ensinnäkin kävi ilmi että itse keksimäni paineilmatemppu on ihan yleinen ratkaisu myös valtameren toisella puolella. Poistovesiputken aukipuhaltaminen on ilmastointilaitteiden huoltajien leipäpuu. Mutta on näemmä myös helpompikin tapa niille jotka eivät jaksa kiipeillä katon rajaan availemaan sisäyksikön kuoria: otetaan märkäimuri, sovitetaan se poistoputken päähän ja imetään mönjät ja vedet ulos. Jos käytettävissä ei ole sähköä, jonkinlainen imupumppu (“Miracle pump”) toimii myös hienosti.

Sivustoilla puhutaan myös mönjän tappamisesta jo ennenkuin se muodostuu ongelmaksi. Jotkut neuvovat kaatamaan poistoputkeen kloriittia, mutta en ole ihan varma onko se hyväksi (ainakin Panasonicissa) styroksista tehdylle kondenssivesialtaalle ja tuleeko siitä kovinkin pahoja hajuhaittoja. On olemassa kuulemma myös jonkinlaisia tabletteja, jotka voi jättää poistovesialtaaseen ja jotka hiljalleen liuetessaan estävät levän syntymistä. En tiedä mistä sellaisia voisi Suomessa ostaa. Varmastikaan ne eivät ole klooritabletteja, sillä voin vain kuvitella hajua joka niistä leviää. Lisäksi olen lukenut autojen ilmastointilaitteisiin tarkoitetuista puhdistusvaahdoista, jotka ruiskutetaan kennostoon ja jotka liuottavat kennostosta pois liat. Olisi kuitenkin hauska kuulla, onko kukaan täkäläinen koskaan kokeillut mitään näistä keinoista ja onko niissä mitään järkeä.

Täällä pohjoisessahan ilmalämpöpumpun käytön erityispiirteenä on se, että laitetta käytetään suurimman osan vuodesta lämmityskäytössä, jolloin sisäyksikön kennosto ei ole kostea vaan kuiva ja kuuma. Se kerää itseensä kerroksen kuivaa huonepölyä joka sitten kesän tultua valuu yhtenä kasana poistoveden joukkoon. Levää syntyy vain silloin kun ilmastointia käytetään pitkään jatkuvasti (kuten nyt näillä helteillä). Luulen että pelkille ilmastointilaitteille tehdyissä puhdistusaineissa ei ole välttämättä otettu tätä huomioon.

Kokemuksia, kommentteja?

Dukeville avattu

Pinseri lisääntyy! Tänään avattiin uusin blogimme, Dukeville.

Sekä minä että Riitta tulemme kirjoittamaan Dukevilleen samantyyppisistä aiheista kuin Pinseriinkin – erona on se, että Dukevillen sisältö on englanniksi. Tällä tavalla yleisönämme on koko maailma ja samalla tulee harjoiteltua englanniksi kirjoittamistakin.

Pinseri jatkaa eloaan kuten ennenkin eli kirjoittelemme tänne silloin tällöin mutta ainakin niin kauan kuin uutuudenviehätystä riittää, tuotamme sisältöä pääasiassa Dukevillen puolelle.

Tervetuloa lukijaksi osoitteessa www.dukeville.com.

Elonmerkki

Toisin kuin jotkut ovat ehtineet jo pelätä, bloggaaminen ei suinkaan ole loppunut. Tekeillä on jotain uutta ja jännittävää lukijakunnan viihteeksi. Lelutestejä varten on haalittu joukko mielenkiintoisia vempaimia ja prosesseja on viritelty mielenkiintoisten asioiden esittelyitä ja analysointeja varten.

Pysy kuulolla – lähiviikkojen aikana lisätietoa tällä samalla sivulla. Siihen asti, iloisia hellepäiviä!

Kesäaika 2010

Tänä vuonna Googlesta ei ole enää tullut entisten vuosien kaltaista kesäaikatietoa etsivien kävijöiden virtaa. Nähtävästi joku muu sivusto on napannut ykkössijan "Kesäaika" -haussa

No, joka tapauksessa, Pinserin uskollisille lukijoille (vieläkö teitä on?) tiedoksi että ensi yönä tulee taas siirtää kelloja tunnilla eteenpäin.

Posted via email from Samin Posterous

Google Streetviewn hauskimmat

Tänä iltana koko Suomi surffaa uutta Google Streetviewiä. Ja tottahan sieltä tulee sitten vastaan hupsuja bongauksiakin. Alla linkkejä joihinkin:

Levottomat alkuasukkaat (tämä Norjassa)

Nämä ja paljon muita löytyy Twitteristä haulla #tilannekuva.

Lisäbonuksena vielä: kokeilepa tehdä Google-kartoissa reittihaku ja klikkailla reittiohjeissa kamera-ikoneita. Vau.

Posted via email from Samin Posterous

Google Buzz

Nyt onkin tapahtumassa paljon mielenkiintoisia asioita yhtäaikaa. Facebookin käyttöliittymä on uudistumassa ja Google on hetki sitten lähtenyt kilpasille perustamalla oman palvelunsa, Buzzin. Ensivaikutelma Buzzista on vielä hieman sekava, mutta sillä on hurjasti potentiaalia – ainakin jos käyttää jo ennestään aktiivisesti Googlen palveluita.

Posted via email from Samin Posterous

Balancion ja OP:n Oma talous

Viime aikoina olen kokeillut kiinnostuneena ja ilahtuneena Balancionia. Kyseessä on siis verkkopalvelu, joka imuroi päätepankista tiedot tilien ja korttien käytöstä ja tekee niistä mielenkiintoisia tilastoja. Maailmalla tuonkaltaisia palveluita on ollut jo pitkään, tunnetuimpana esimerkkinä varmaankin Mint.

Tänään tuli kokeiluille kuitenkin stoppi: Osuuspankki kieltää tiedotteessaan Balancionin kaltaisten ulkopuolisten palveluiden käyttämisen.Harmin paikka.

Tilastointi ei kuitenkaan lopu tähän. Osuuspankilla on itselläänkin päätepankissa samankaltainen palvelu, nimeltään Oma talous. Olen käyttänyt tuota palvelua raha-asioideni seurantaan siitä asti kun se on ollut mahdollista, useampia vuosia jo. On kuitenkin hämmästyttävää miten hiljaa Osuuspankki on tuosta palvelusta. Sitä ei mainosteta linkittämääni sivua lukuunottamatta missään, siitä ei ole näkyvillä kuvakaappauksia, eivätkä edes kaikki OP:n päätepankkia käyttävät tiedä sen olemassaolosta.

Oma talous -palvelua ei myöskään kehitetä mitenkään. Siinä on ollut alusta asti toiminnallisuuspuute, jonka ansiosta omien tilien välisiä tilisiirtoja ei saa mitenkään helpolla tavalla poistettua tilastoja sotkemasta. Kun otin aikoinaan palvelua käyttöön, muistan kuinka pankkivirkailija pyysi minua selvittämään voisiko tuon ongelman jotenkin kiertää. Ei voi :)

Jos tämä teksti nyt sattuu jotenkin päätymään Osuuspankissa asioista päättäviin silmiin, lukekaapa tarkasti: On ihan ymmärrettävää että kiellätte Balancionin ja muiden senkaltaisten palveluiden käyttämisen, viehän se maksavia asiakkaita omalta lisäarvopalvelultanne. Mutta alkakaa nyt helvetissä kehittää sitä palveluanne ja korjatkaa ihan ensimmäisenä bugi joka estää omien tilien välisten siirtojen suodattamisen! Ja tiedottakaa palvelustanne niin että saatte sille käyttäjiä eikä heidän tarvitse etsiä ulkopuolisia palveluita. Ja rakentakaa tilitiedoille sellainen turvallinen rajapinta että voin käyttää taloustietojani muuallakin kuin päätepankissa. Voitte vaikka veloittaa hieman ko. rajapinnan käytöstä.

Terveisin lievästi tuohtunut asiakas (kyllä, olen laittanut tästä palautetta myös päätepankin virallisia kanavia pitkin).

Asiakasta keskustelua myös Arctic Startupissa.

Posted via email from Samin Posterous